Xikita nochi

Tlen kiualika

Ma titeyolchikauakan ken Jehová teyolchikaua

Ma titeyolchikauakan ken Jehová teyolchikaua

“Matikweyijkachiwakah Dios [...]. Ye nochipa techyolchikawa ijkuak titlaijyowiah” (2 COR. 1:3, 4).

TLAKUIKALMEJ: UAN 3

1. ¿Tlen san niman okijto Jehová ijkuak okixnamikej?

JEHOVÁ nochipa teyolchikaua. Ye opejki teyolchikaua ijkuak Adán uan Eva otlajtlakolchijkej. Ijkuak okixnamikej, san niman okijto se profecía. Uan ijkuak kajsikamatiskiaj, kinpaleuiskia akinmej satepan nesiskiaj. Nin profecía ijkuilitok itech Génesis 3:15 ompa kijtoa toTajtsin Dios kipojpolos Satanás uan nochi tlen kiyekana (1 Juan 3:8; Apoc. 12:9).

JEHOVÁ OKINYOLCHIKA ITEKIPANOJKAUAN

2. ¿Ken okiyolchika Jehová Noé?

2 Ximokuayejyeko ken Jehová okiyolchika Noé. Ijkuakon miakej omoteuiayaj uan oauilnemiayaj. San Noé uan ikalchanejkauan okiueyichiuayaj toTajtsin Dios. Ik non, Noé xamo omoyolkoko (Gén. 6:4, 5, 11; Jud. 6). Pero toTajtsin Dios okiyolchika para ma yeto yolmelajki (Gén. 6:9). Okilui kachiuaskia tlen amo kuali uan okilui tlen kichiuaskia para momakixtiskiaj ikalchanejkauan (Gén. 6:13-18). Non okiyolchika Noé.

3. ¿Ken okiyolchika Jehová Josué? (Xikita dibujo kanin peua tlamachtil).

3 Satepan Jehová okiyolchika Josué porque okinauati ma kichiua se tekitl. Omonekiaya kinyekanas israelitas para kalakiskiaj itech tlali tlen Jehová okinmilui kinmakaskia uan noijki Josué moteuiskia iuan akinmej ik ompa ochantiayaj. Jehová okimatiaya Josué omotekipachoaya. Ik non, okinauati Moisés ma kiyolchikauati. Okilui: “Xikpejpena Josué uan xikyolchikaua porque ye nochtin kinyekanas uan kichiuas ma kiselikan tlali tlen te tikitas” (Deut. 3:28). Jehová okiyolchika Josué ika ninmej tlajtolmej: “¿Amo ne onimitsnauati? Ximoyolchikaua uan ximochijchikaua. Amo ximomojti nion ximosotlaua porque Jehová moDios mouan kajki maski san kanin tias” (Jos. 1:1, 9). ¿Ken timokuayejyekoa omomachili Josué?

4, 5. (1) ¿Ken okinyolchika Jehová itekipanojkauan tlen yiuejkika okatkaj? (2) ¿Ken okiyolchika iKone?

4 Jehová okinyolchika nochtin itekipanojkauan tlen yiuejkika okatkaj. Jehová kuali okimatiaya omonekiaya kinyolchikauas judíos tlen okinuikakej Babilonia, ik non, okinmilui: ‘Amo ximomojtikan, ne namouan nika. Amo ximotekipachokan, ne nimoDios. Ne namechyolchikauas, kema, ne namechpaleuis, ne melauak namechpias ika noyekma ika melajkayotl’ (Is. 41:10). Noijki tokniuan tlen okatkaj itech achto siglo noijki okinyolchikauaya Jehová uan axkan noijki tejuan techyolchikaua (xiktlajtolti 2 Corintios 1:3, 4).

5 Jehová noijki okiyolchika iKone. Ijkuak Jesús okiapolaktijkej omokak iluikak: “Ye nin Nokone non saikpanoa niktlasojtla, iwa satlawel nechyolpaktia” (Mat. 3:17). ¿Timokuayejyekoa ken okiyolchika ninmej tlajtolmej Jesús ijkuak otetlapoui?

JESÚS OTEYOLCHIKA

6. ¿Ken techyolchikaua neskayotl itech talentos?

6 Jesús oteyolchika ken iTajtsin. Ijkon okiteititi ijkuak okijto neskayotl itech talentos, okinmilui imachtijkauan ma kitekichiuilikan Jehová uan amo keman ma kikauakan. Itech nin tlapoualistli se tlakatl okinmilui itlakeualuan: “Kuali otikchi, te kuali tlakéwale iwa titetlakitak. Te kuali otiktekitilti tlan san achitsi onimitsmák, ne nimitsmakas okachi miak. Axa, xikalaki iwa xiyolpaki nowa” (Mat. 25:21, 23). Imachtijkauan Jesús melauak okinyolchika ninmej tlajtolmej uan okachi okitekichiuilijkej Jehová.

7. (1) ¿Ken okinyolchika itlatitlaniluan Jesús? (2) ¿Ken okiyolchikajkej Pedro?

7 Jesús nochipa okinyolchikauaya itlatitlaniluan maski ualeua okiyolkokoayaj. Ualeua omokualaniayaj porque okinekiayaj kimatiskej akin okachi ueyititoskia. Pero Jesús okinmiluiaya ma yetokan yolyamankej uan ma kinpaleuikan oksekimej (Luc. 22:24-26). Pedro miak uelta okiyolkoko Jesús (Mat. 16:21-23; 26:31-35, 75). Pero Jesús amo okixtope. Okachi kuali, okiyolchika para ma kinpaleui oksekimej (Juan 21:16).

ITEKIPANOJKAUAN JEHOVÁ NOIJKI OTEYOLCHIKAJKEJ

8. ¿Tlen okinmilui Ezequías akinmej ochantiayaj Judá?

8 Achto ualaskia Jesús tlaltikpak, itekipanojkauan Jehová okimatiayaj omonekiaya teyolchikauaskej. Ma tikitakan tlen okichi Ezequías ijkuak asirios okinekiayaj kinteuiskej akinmej ochantiayaj Judá, nochtin okinnechiko uan okinyolchika (xiktlajtolti 2 Crónicas 32:6-8).

9. ¿Tlen techmachtia tlen okipanok Job?

9 Axkan ma tikitakan tlen okipanok Job. Ye omoyolkokoaya porque akinmej okiyolchikauatoj san okiluijkej tlen amo kuali. Okinmilui tla ye teyolchikauaskia, kinmiluiskia tlen kuali (Job 16:1-5). Uan saiktlami Jehová uan Elihú okiyolchikajkej Job (Job 33:24, 25; 36:1, 11; 42:7, 10).

10, 11. (1) ¿Tleka omonekiaya ma kiyolchikauakan ichpoch Jefté? (2) ¿Akinmej moneki tikinyolchikauaskej?

10 Ichpoch Jefté noijki omonekiaya ma kiyolchikauakan. Jefté moteuiskia iuan ammonitas. Okilui Jehová tla kikauiliskia ma kintlanili, kimaktiliskia akin ualkisas kinamikiti ijkuak mokuepaskia. Uan ye ichpoch okinamikito. Jefté omoyolkoko porque amo okinpiaya oksekimej ikoneuan. Pero ye okichi tlen okijto uan okititlanki ichpoch ma kitekichiuiliti Jehová ompa Siló (Juec. 11:30-35).

11 Non melauak okiyolkoko Jefté pero okachi omoyolkoko ichpoch. Pero ichpoch okichi tlen itajtsin okijto kichiuaskia (Juec. 11:36, 37). Ye amo monamiktiskia, amo kinpiaskia ikoneuan uan amo kimokauiskia tlen iaxka itajtsin. Ik non, melauak omonekiaya ma kiyolchikauakan. Biblia kijtoa: “Ijkon opejki kichiuaj ompa Israel: Ichpokamej israelitas sejse xiuitl oyayaj naui tonal kiyolchikauatiuij ichpoch Jefté akin okatka galaadita” (Juec. 11:39, 40). Axkan noijki miakej kichiuaj ken ichpoch Jefté amo monamiktiaj para okachi kitekichiuiliskej Jehová. Ik non, moneki ma tikinyolchikauakan (1 Cor. 7:32-35).

TLATITLANILMEJ NOIJKI OTEYOLCHIKAJKEJ

12, 13. ¿Ken okinyolchika Pedro ikniuan?

12 Achto mikiskia Jesús, okilui Pedro: “¡Simón, Simón, xikkaki! N satanás yonomechtlájtlanki para nomechtsejtselos kemi kitsejtseloah n trigo; pero Ne yonimotiotsajtsili para amo xikpolo motlaneltokalis. Iwa ijkuak timoyolpatlas, xikinyolchikawa mokniwah” (Luc. 22:31, 32).

Cartas tlen okinmijkuilojkej tlatitlanilmej okinyolchikajkej tokniuan itech achto siglo uan axkan noijki techyolchikauaj. (Xikinmita párrafos 12 a 17).

13 Pedro okinyolchika tokniuan tlen okatkaj itech achto siglo (Gál. 2:9). Okiteititi okatka yolchikauak itech Pentecostés uan non okinyolchika tokniuan. Ijkuak yimiak xiuitl okitekichiuilijtoka Jehová okintlajkuilili tokniuan: “Nomechtlajkuililia para nomechnonotsas iwa xikixmatikah ikualtilis Dios non itech tikateh” (1 Ped. 5:12). Cartas tlen okinmijkuilo Pedro melauak okinyolchikajkej tokniuan itech achto siglo uan noijki ok techyolchikauaj axkan porque tikchixtokej ma tlami tlen amo kuali (2 Ped. 3:13).

14, 15. ¿Tleka ok techyolchikauaj cartas tlen okinmijkuilo Juan?

14 Tlatitlanil Juan noijki okinyolchika tokniuan. Ye okijkuilo tlen okichi Jesús uan okinyolchika tokniuan itech achto siglo uan tejuan noijki techyolchikaua. Itech Evangelio tlen okijkuilo san ye okijto akinmej kichiuaj ken Cristo melauak tetlasojtlaj (xiktlajtolti Juan 13:34, 35).

15 Eyi cartas tlen okinmijkuilo noijki techmachtia miak tlamantli. Ijkuak tikchiuaj tlen amo kuali, ¿amo techyolchikaua ijkuak tiktlajtoltiaj ieso Jesús “techchipawa nochteh totlajtlakolwah”? (1 Juan 1:7). Tla ok techkuejsoa totlajtlakol, ¿amo techyolchikaua ijkuak tiktlajtoltiaj toTajtsin Dios “okachi weyi ke toyolo”? (1 Juan 3:20). San ye Juan okijkuilo toTajtsin Dios “Tlasojtlálistli” (1 Juan 4:8, 16). Ijkuak Pedro okinmijkuilo ok ome cartas okinmilui tokniuan ma kichijtokan “itlajtol Dios non milák” (2 Juan 4; 3 Juan 3, 4).

16, 17. ¿Ken okinyolchika Pablo tokniuan itech achto siglo?

16 Xamo Pablo okachi okinyolchika tokniuan. Ijkuak opejki kichiuaj ken Cristo, tlatitlanilmej okatkaj Jerusalén uan noijki cuerpo gobernante (Hech. 8:14; 15:2). Tokniuan tlen ochantiayaj Judea okintlapouiayaj oksekimej itech Cristo porque okineltokayaj onka san se toTajtsin Dios. Pero iespíritu santo Jehová okititlanki Pablo ma kintlapouiti griegos uan romanos yejuan okinueyichiuayaj miakej teotsitsintin (Gál. 2:7-9; 1 Tim. 2:7).

17 Pablo otetlapoui kanin axkan moixmati Turquía, Grecia uan Italia uan ompa opejki kintlalia tlanechikolmej maski amo okatkaj judíos. Nonmej tokniuan omonekiaya ma kinyolchikauakan porque okintojtokayaj (1 Tes. 2:14). Kanaj itech xiuitl 50 Pablo okitlajkuilili tlanechikol tlen okatka Tesalónica tlen amo yimiak xiuitl okipiaya: “Nochipa timotlasojkamatih inawak Dios por nochteh nomejwah, iwa tomechilnamikih ijkuak timotiotsajtsiliah. Ixmostla tikilnamikih iyakapa Dios n Teta, kenijki yonontekitikeh ika miak tlaneltokálistli, iwa ika miak tlasojtlálistli nontekititiwitseh. Nomoyolchikawalis itech Cristo Jesús chikawak iwa amo nonmosotlawah” (1 Tes. 1:2, 3). Noijki okinmilui: “Ximosepanyolchikawakah iwa ximochikawakah ijkó kemi ya nonkichijtiwitseh” (1 Tes. 5:11).

CUERPO GOBERNANTE NOIJKI TEYOLCHIKAUA

18. ¿Ken okiyolchikajkej Felipe akinmej opouiayaj itech cuerpo gobernante?

18 Itech achto siglo Jehová okintekitilti akinmej opouiayaj itech cuerpo gobernante para ma kinyolchikaua tokniuan uan noijki tlayekankej. Ijkuak Felipe okintlapoui samaritanos, tokniuan tlen opouiayaj itech cuerpo gobernante okiyolchikajkej. Okititlanilijkej Pedro uan Juan para ma kitlajtlanilikan Jehová ma kinmaka espíritu santo akinmej omochijkej tokniuan (Hech. 8:5, 14-17). Ijkuakon oyolpakik Felipe uan akinmej omochijkej tokniuan.

19. ¿Ken omomachilijkej tokniuan ijkuak okitlajtoltijkej carta tlen okintitlanili cuerpo gobernante?

19 Satepan okitlajtlanitoj cuerpo gobernante kox omonekiaya kinchiuiliskej circuncisión akinmej amo judíos uan ijkon kichiuaskiaj tlanauatil tlen okijkuilo Moisés (Hech. 15:1, 2). Akinmej opouiayaj itech cuerpo gobernante okitlajtlanilijkej iespíritu toTajtsin Dios, omokuayejyekojkej tlen kijtoa iTlajtol toTajtsin Dios uan okijtojkej ayakmo omonekiaya ma kimochiuilikan circuncisión. Uan para kinmiluiskiaj tokniuan tlen kichiuaskiaj, okijkuilojkej se carta uan akinmej okinpaleuiayaj okinuikilijkej tlanechikolmej. ¿Ken omomachilijkej tokniuan? Ijkuak okitlajtoltijkej “satlawel opakeh ika tlan okijtoaya non amatlajkuíloli” (Hech. 15:27-32).

20. (1) ¿Ken techyolchikaua Cuerpo Gobernante? (2) ¿Tlen timomachtiskej chikome?

20 Cuerpo Gobernante tlen tikpiaj tiiTlaixpantijkauan Jehová noijki kinyolchikaua betelitas, siervos especiales de tiempo completo uan nochtin tokniuan. Tejuan noijki tiyolpakij ijkuak techyolchikauaj ijkon ken itech achto siglo oyolpakiayaj tokniuan ijkuak okinyolchikauayaj. Noijki Cuerpo Gobernante itech 2015 okikixti amatlajkuilol Jehová mitstlatlaujtia iuan ximokuepa para kinyolchikauas nochtin ma mokuepakan iuan Jehová. Pero ¿san tokniuan tlen techyekanaj moneki teyolchikauaskej ken Jehová? Nin chikome timomachtiskej.