Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 16

¿Tlen kijtoa Biblia techpanoa ijkuak tiixpoliuij?

¿Tlen kijtoa Biblia techpanoa ijkuak tiixpoliuij?

“N Espíritu techyekmatiltia itech iksemi tonatijmeh sikimeh [amo] ok kineltokaskeh. Yej okachi kintlakitaskeh espíritus tekajkayajkeh iwa intlamachtilis n demonios” (1 TIM. 4:1).

TLAKUIKALI 73 ToTajtsin Dios techyolchikaua

XIKILNAMIKTO *

Ijkuak ixpoliui se tokalchanejka ma tikinyolchikauakan tokalchanejkauan uan amo ma tikchiuakan itlaj tlen kitlajyaltia Jehová. (Xikita párrafo 1 uan 2). *

1, 2. (1) ¿Ken tlakajkayaua Satanás? (2) ¿Tlen timomachtiskej?

YIUEJKIKA Satanás miakej kinkajkayaua, ik non, ye moixmati “teta de nochteh non tlakajkayawah” (Juan 8:44). Satanás kineki ma tikneltokakan itlaj techpanoa ijkuak tiixpoliuij. Kineki ma tikchiuakan miakej costumbres uan san tlen amo ma tikneltokakan. Ik non, sekimej tokniuan moneki ‘mamochijchikawakah por n tlaneltokálistli’ ijkuak ikaj ixpoliui (Jud. 3).

2 Ualeua ikaj techiluis ma tikinmiluichiuilikan mikamej pero tejuan tikmatij toTajtsin Dios kitlajyaltia non tlamantli. ¿Ken tikteititiskej melauak tlen tlamachtia Biblia itech mikilistli? (Efes. 6:11). ¿Ken tikyolchikauaskej tla se tokni kiluiaj ma kinmiluichiuili mikamej? Axkan timomachtiskej ken uelis techpaleuis Jehová. Pero achto tikitaskej tlen kijtoa Biblia techpanoa ijkuak tiixpoliuij.

BIBLIA KIJTOA KEN KATEJ AKINMEJ YOIXPOLIKEJ

3. ¿Tlen opanok ijkuak yikin otlakajkaya Satanás?

3 ToTajtsin Dios okinekiaya nochipa ma tiyoltokan uan amo keman ma timikikan. Pero Adán uan Eva omonekiaya kitlakamatiskej Jehová ijkuak okinmakak nin tlanauatil: “Pero kuauitl tlen kichiua ma kimatikan tlen kuali uan tlen amo kuali, amo xikkua itlakilo porque tla tikkuas, non tonal timikis” (Gén. 2:16, 17). Satanás okitekitilti se koatl ma kilui Eva: “Melauak amo nanmikiskej”. Eva okineltokili uan okikua tlakilotl. Satepan Adán noijki okikua tlakilotl (Gén. 3:4, 6). Ik non, tinochtin titlajtlakolejkej uan tiixpoliuij (Rom. 5:12).

4, 5. ¿Ken ok tlakajkayaua Satanás?

4 Ijkon ken okijto toTajtsin Dios, Adán uan Eva omikej. Pero Satanás ok tlakajkayaua. Kineki ma tikneltokakan itlaj ok yoltok ijkuak tiixpoliuij. Ik non, sapanoa miakej yokinkajkaya (1 Tim. 4:1).

5 ¿Tleka miakej kineltokiliaj Satanás? Porque ye kimati ken timomachiliaj ijkuak ikaj ixpoliui, ik non, kitekitiltia miak tlamantli para techkajkayauas. ToTajtsin Dios otechchijchi ma tiknekikan nochipa ma tiyoltokan uan amo keman ma tiixpoliuikan (Ecl. 3:11). Mikilistli tikitaj ken ikaj techkokolia (1 Cor. 15:26).

6, 7. (1) Xikijto kox ueli kichiua Satanás amo ma tikmatikan tlen tlamachtia Biblia ijkuak tiixpoliuij. (2) ¿Ken techpaleuia tlen tlamachtia Biblia ma tikmatikan tlen techpanoa ijkuak tiixpoliuij?

6 Satanás kitekitiltia miak tlamantli uan ijkon tlakajkayaua. Pero tejuan tikmatij tlen melauak techpanoa ijkuak tiixpoliuij. Axkan timiakej titlamachtiaj tlen kijtoa Biblia ijkuak ikaj ixpoliui uan tikchiaj ma ajsi tonal ma kinyolitikan (Ecl. 9:5, 10; Hech. 24:15). Tlen tlamachtia Biblia sapanoa techyolseuia uan amo timomojtiaj ijkuak ikaj ixpoliuij. Amo tikneltokaj itlaj techchiuiliskej akinmej yoixpolikej uan yejuan amitlaj kinpanoa. Kuali tikmatij ayakmo yoltokej uan amitlaj kitechiuiliaj. Yejuan katej ken kochtokej uan amitlaj kimatij (Juan 11:11-14). Noijki amo kimatij tlen panoa. Ijkuak kinyolitiskej, totoka ijsaskej maski yopanok miak xiuitl oixpolikej.

7 Biblia amo oui tlamachtia ken katej akinmej ixpoliuij. Pero tlen kijtoa Satanás san tetlapololtia uan san kineki ma tikneltokakan toTajtsin Dios techtlajyouiltia. Tla tiknekij tikajsikamatiskej ken tetlajyouiltia Satanás, moneki tikitaskej eyi tlamantli tlen ika tlakajkayaua. Se tlamantli, tlen kijtoa Satanás kisokiotia itoka toTajtsin Dios. Ome tlamantli, amo kineki ma tikneltokakan Jesús topatka omotemakak. Eyi tlamantli, axkan okachi techtlajyouiltia Satanás.

TETLAJYOUILTIA SATANÁS PORQUE TLAKAJKAYAUA

8. Ijkon ken kijtoa Jeremías 19:5, ¿tleka tlen kijtoa Satanás kisokiotia itoka toTajtsin Dios?

8 Tlen kijtoa Satanás kisokiotia itoka toTajtsin Dios. Satanás kijtoa akinmej ixpoliuij tlajyouiaj ijtik tlitl. ¿Tleka nin tlamantli kixnamiki toTajtsin Dios? Ijkon kichiua porque kineki ma tikneltokakan toTajtsin Dios akin sapanoa techtlasojtla tetlajyouiltia (1 Juan 4:8). ¿Ken timomachiliaj ijkuak tikkakij nin tlamantli? ¿Ken momachilia Jehová? Ma tikilnamiktokan ye amo kipaktia tetlajyouiltis (xiktlajtolti Jeremías 19:5).

9. ¿Tlen ika tlakajkayaua Satanás para amo ma tikneltokakan tlen kijtoa Juan 3:16; 15:13?

9 Satanás amo kineki ma tikneltokakan Jesús topatka omotemakak (Mat. 20:28). Satanás kineki ma tikneltokakan tejuan tikpiaj itlaj tlen ok yoltok ijkuak tiixpoliuij. Tla melauak tlen kijtoa, kijtosneki yitikpiaj yolilistli tlen amo keman tlamis. Tla ijkon yetoskia, amitlaj ipati Jesús topatka omotemakak para tikpiaskej yolilistli tlen amo keman tlamis. Ma tikilnamiktokan ijkuak Jesús topatka omotemak, okiteititi sapanoa techtlasojtla (xiktlajtolti Juan 3:16; 15:13). ¿Ken momachilia Jehová uan Jesús ijkuak Satanás kijtoa amitlaj ipati tlen yejuan okichijkej?

10. ¿Tleka tlen kijtoa Satanás okachi tetlajyouiltia?

10 Axkan Satanás okachi techtlajyouiltia. Ijkuak tetajmej ixpoliui se inkone, kijtoaj toTajtsin Dios okinekiaya se angelito, ik non, okiuikak iluikak. Nin tlamantli san okachi kintlajyouiltia tetajmej. Noijki tlamachtiaj ijkuak ikaj ixpoliui tlajyouia ijtik tlitl. Ik non, miakej kintlajyouiltiaj ijtik tlitl porque amo kineltokaj tlen tlamachtiaj teopixkej. Se amochtli tlen okijkuilojkej españoles, kijtoa ijkuak okintlajyouiltiayaj ijtik tlitl, okinmititiayaj ken tlajyouiskiaj ijtik miktlan. Ijkon okinchiuiliayaj porque okinekiayaj ma moyolkopakan uan ayakmo tlajyouiskiaj ijtik tlitl. Noijki sekimej kinueyichiuaj inkojkoluan tlen yoixpolikej porque kinekij intlateochiual. Oksekimej kitemoaj ken kinyolseuiskej para amitlaj ma kinchiuilikan. Pero nochi nin tlamantli tlen tlamachtia Diablo amo teyolseuia. San okachi tetlajyouiltia uan temomojtia.

¿KEN TIKTEITITISKEJ MELAUAK TLEN TLAMACHTIA BIBLIA ITECH MIKILISTLI?

11. ¿Tlen uelis techiluiskej tokalchanejkauan noso toyolikniuan?

11 Tla tiktlasojtlaj Jehová uan tikpatioitaj iTlajtol, tikinmiluiskej tokalchanejkauan noso toyolikniuan tleka tejuan amo tikinmiluichiuiliaj mikamej. Xamo techiluiskej amo tikintlasojtlaj akinmej yoixpolikej. Noijki xamo techiluiskej tejuan totlajtlakol tla itlaj kinchiuiliskej oksekimej. ¿Tlen techpaleuis ma tikinmiluikan oksekimej tlen tlamachtia Biblia itech mikilistli? Ma tikinmitakan seki principios bíblicos uan noijki tikitaskej ken uelis ika timoyekanaskej.

12. ¿Tlen tlamantli amo ma tikneltokakan?

12 Amo ma tikneltokakan tlen amo kisa itech Biblia (2 Cor. 6:17). Akinmej chantij Caribe kineltokaj ijkuak ikaj ixpoliui kisa iespíritu uan ijkon itlaj kinchiuiliskej akinmej okitlajyouiltijkej. Itech se amochtli okijkuilojkej se espíritu “uelis kixixinis nochi se altepetl”. Noijki akinmej chantij África, kinmixtsakuaj teskamej tlen iaxkauan akin oixpoliuik uan noijki ifotos kinkopaj ma tlachixtokan itech tepamitl. ¿Tleka ijkon kichiuaj? Porque kineltokaj akinmej ixpoliuij amo uelis kitaskej inmixko. Tejuan akinmej tiktekichiuiliaj Jehová tikixtopeuaj nochi non tlamantli tlen ika tlakajkayaua Satanás (1 Cor. 10:21, 22).

Amo timoouijtiliskej tla timomachtiaj tlen kijtoa Biblia ijkuak tiixpoliuij uan san niman ma tikinmiluikan tokalchanejkauan tlen tikneltokaj. (Xikita párrafo 13 uan 14). *

13. Ijkon ken kijtoa Santiago 1:5, ¿tlen tikchiuaskej ijkuak amo kuali tikmatij tlen costumbre amo kipaktia Jehová?

13 Ma tikiluikan Jehová ma techmaka ixtlamatilistli para tikmatiskej tlen tikchiuaskej ijkuak amo kuali tikmatij tlen costumbre amo kipaktia ye (xiktlajtolti Santiago 1:5). Satepan ma titlatemokan itech amatlajkuilolmej. Tlamo tikmatij tlen tikchiuaskej, ma tikinmiluikan tlayekankej ma techpaleuikan. Yejuan amo techiluiskej tlen moneki tikchiuaskej. San techiluiskej seki principios bíblicos tlen ika uelis timoyekanaskej. Ijkon ken axkan timomachtijtokej. Nin tlamantli techpaleuis ma tikmatikan “tlan kuali iwa tlan amokuali” (Heb. 5:14).

14. ¿Tlen amo tikchiuaskej tla amo tiknekij oksekimej ma moyolkokokan?

14 “Nochi xikchiwakah para nonkiweyijkachiwaskeh n Totajtsi Dios. Amitla xikchiwakah non ika nonkintoktiskeh matlajtlakolchiwakah” oksekimej (1 Cor. 10:31, 32). Ijkuak tikpejpenaskej kox tikchiuaskej se costumbre noso se iluitl, achto ma tikitakan tlen kijtoskej tokniuan. Amo tiknekij “matlajtlakolchiwakah” (Mar. 9:42). Noijki amo tiknekij tikinyolkokoskej tlen amo iTlaixpantijkauan Jehová. Tla tikintlasojtlaj, amo inmiuan timokualaniskej uan ijkon tikueyichiuaskej toTajtsin Dios. Noijki amo inmiuan timotsatsajtsiliskej nion tikinpinauiskej. Kinpaleuis tla tikteititiskej tikintlasojtlaj. Tla kualtsin inmiuan timotlapouiaj uan tikinmajsikamatij xamo satepan kinekiskej kikakiskej tlen tlamachtia Biblia.

15, 16. (1) Xikijto tleka moneki ma tikinmiluikan tokalchanejkauan tlen tikneltokaj. (2) ¿Tlen techmachtia tlen okijto Pablo itech Romanos 1:16?

15 Ma tikinmiluikan oksekimej tejuan tiiTlaixpantijkauan Jehová (Is. 43:10). Tla tikinmiluiskej, amo oui tikinyekinmiluiskej amo uelis tikchiuaskej se iluitl. Ma tikitakan tlen okipanok Francisco. Ye chanti Mozambique. Ye okijkuilo: “Ijkuak opejki timomachtiaj Biblia, ne uan nosiua tlen itoka Carolina otikinmiluijkej tokalchanejkauan ayakmo tikinmiluichiuiliskej mikamej. Pero satepan oixpoliuik ikni Carolina. Itech non altepetl kaltiaj akin oixpoliuik uan se ikalchanejka moneki eyi tonal ompa kochis kanin okaltijkej. Ijkon kichiuaj porque kineltokaj kiyolseuiaj akin oixpoliuik. Ikalchanejkauan Carolina okinekiayaj ye ompa ma kochi”.

16 ¿Tlen okichi Francisco uan isiua? Ye okijto: “Tiktlasojtlaj Jehová uan tiknekij tikyolpaktiskej, ik non, amo otikchijkej tlen okinekiayaj tokalchanejkauan. Okualankej ikalchanejkauan Carolina. Otechiluijkej amo tiktlakaitaj akin oixpoliuik uan noijki ayakmo techtlajpalotiuij nion techpaleuiskiaj ijkuak monekiskia. Tejuan yotikinmiluijkaj tlen tikneltokaj, ik non, amitlaj otikinmiluijkej ijkuak okualantokaj. Sekimej tokalchanejkauan amitlaj otechiluijkej porque tejuan yotikinmiluijkaj amo tikchiuaskej tlen yejuan kichiuaj. Satepan ikalchanejkauan Carolina ayakmo itlaj okijtojkej uan oksepa opejki technotsaj. Axkan sekimej techiluiaj ma tikinmakakan amatlajkuilolmej”. Nin techmachtia ma tikinmiluikan tokalchanejkauan tlen tikneltokaj uan amo ma tipinauakan (xiktlajtolti Romanos 1:16).

MA TIKINYOLCHIKAUAKAN TOKNIUAN IJKUAK IXPOLIUI SE INKALCHANEJKA

Tla titetlasojtlaj, tikinyolchikauaskej uan tikinpaleuiskej tokniuan ijkuak ixpoliui se inkalchanejka. (Xikinmita párrafos 17 a 19). *

17. ¿Tlen techpaleuis ma tiyetokan iuan tokniuan ijkuak ixpoliui se inkalchanejka?

17 Ijkuak se tokni ixpoliui se ikalchanejka, ma tikyolchikauakan uan iuan ma tiyetokan ken tiyetoskiaj tiiknimej (Prov. 17:17). ¿Tlen techpaleuis ijkon ma tikchiuakan tla se tokni kiluiaj ikalchanejkauan ma kinmiluichiuili mikamej? Ma tikitakan ome principios bíblicos tlen ika timoyekanaskej.

18. (1) ¿Tleka ochokak Jesús? (2) ¿Tlen techmachtia tlen okichi Jesús?

18 “Xichokakah inwah akimeh chokah” (Rom. 12:15). Xamo amo tikmatij tlen tikinmiluiskej porque tikinmitaj sapanoa moyolkokoaj. Pero ma tikilnamiktokan ualeua tlapaleuia tla inmiuan tichokaj maski amitlaj tikinmiluiskej. Ijkuak Lázaro oixpoliuik, María, Marta uan oksekimej ochokakej porque sapanoa okitlasojtlayaj. Jesús oajsito ijkuak yopanok naui tonal uan noijki ochokak maski okimatiaya kiyolitiskia (Juan 11:17, 33-35). Ijkuak ochokak okiteititi tlen kimachilia Jehová ijkuak oixpoliuik Lázaro. Noijki ijkuak ochokak Jesús okiteititi okitlasojtlaya María uan Marta. Noijki amo momachiliaj inselti tla kitaj tikintlasojtlaj uan tikinpaleuiaj.

19. ¿Ken techpaleuia Eclesiastés 3:7 ma tikinyolchikauakan tokniuan?

19 Onka “kauitl para amitlaj se tikijtos uan onka kauitl para se tlajtos” (Ecl. 3:7). Noijki tokniuan moyolchikauaskej tla tikinkakij ijkuak techtlapouiaj ken momachiliaj. Ma tikinkakikan uan amo san niman ma tikinmiluikan amo kuali tlen kijtoaj (Job 6:2, 3). Xamo moyolkokoaj porque inkalchanejkauan tlen amo momachtiaj Biblia kinmiluiaj itlaj ma kichiuakan. Noijki ma tikiluikan toTajtsin Dios ma kinpaleui kuali ma mokuayejyekokan tlen kichiuaskej (Sal. 65:2). Tla tiuelij, ma tiktlajtoltikan Biblia noso se amatlajkuilol tlen ika uelis kiyolchikauaskej.

20. ¿Tlen timomachtiskej itech okse tlamachtil?

20 Sapanoa tiyolpakij porque Biblia techmachtia ken katej akinmej yoixpolikej. Noijki tikmatij toTajtsin Dios kinyolitis (Juan 5:28, 29). Tikteititiskej tikpaleuiaj tlen tlamachtia Biblia ika tlen tikijtoaj uan ika tlen tikchiuaj. Itech okse tlamachtil tikitaskej Satanás tlakajkayaua ika naualotl. Tikitaskej tleka moneki tikixtopeuaskej non tlamantli.

TLAKUIKALI 24 Tiyetoskej itech itepe Jehová

^ párr. 5 Satanás uan amo kuali ejekamej miakej kinkajkayauaj. Kijtoaj ijkuak timikij itlaj techpanoa. Ik non, miakej kichiuaj miak tlamantli tlen amo kisa itech Biblia. Nin tlamachtil techpaleuis ma tiyetokan tiyolmelajkej ixpan Jehová ijkuak ikaj techiluis tleka amo tikinmiluichiuiliaj mikamej.

^ párr. 55 FOTO: Ome tokniuan kiyolchikauaj se tokni porque oixpoliuik se ikalchanejka.

^ párr. 57 FOTO: Se tokni momachtia tlen kichiuaj ijkuak ikaj ixpoliui uan satepan kualtsin kinyekinmiluia ikalchanejkauan tlen kineltoka.

^ párr. 59 FOTO: Ome tlayekankej kiyolchikauaj se tokni porque oixpoliuik se ikalchanejka.