Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 32

“Xiyeto yolyamanki ixpan moDios”

“Xiyeto yolyamanki ixpan moDios”

“Xiyeto yolyamanki ixpan moDios” (MIQ. 6:8).

TLAKUIKALI 31 Nochipa xinemi iuan Jehová

XIKILNAMIKTO *

1. ¿Tlen okijto David?

JEHOVÁ melauak yolyamanki. David okijto: “Te techmakixtia ken ika se escudo” uan “te tiyolyamanki, non kichiua ma niueyitito” (2 Sam. 22:36; Sal. 18:35). Ijkuak David okinmijkuilo ninmej tlajtolmej, xamo okilnamik ijkuak profeta Samuel oyajki okipejpenato akin yetoskia tekiua ompa Israel. David okinpiaya chikome ikniuan uan ye okatka xokoyotl pero Jehová ye okipejpenki ma kipatkayoti Saúl (1 Sam. 16:1, 10-13).

2. ¿Tlen timomachtiskej?

2 David omokuayejyekouaya ijkon ken akin okijkuilo se salmo: “Ye tlachia tlakxitlan para kitas iluikak uan tlaltikpak, keualtia akin yolyamanki. Kikixtia [...] akin amitlaj kipia para kitlalis iuan akinmej tlanauatiaj” (Sal. 113:6-8). Axkan timomachtiskej Jehová yimiak uelta okiteititi ye yolyamanki uan noijki tikitaskej tlen techmachtia. Satepan tikitaskej tlen techmachtia tlen okichi tekiua Saúl, profeta Daniel uan Jesús.

¿TLEN TECHMACHTIA TLEN KICHIUA JEHOVÁ?

3. ¿Ken techita Jehová uan tlen techititia?

3 Jehová kiteititia yolyamanki porque touan mouika maski titlajtlakolejkej. Techkauilia iuan ma timouikakan uan amo san techiluia ma tikueyichiuakan (Sal. 25:14). Ueli iuan timouikaj porque topatka okitemakak iKone uan ijkon uelis techtlapojpoluiskia. ¡Jehová sapanoua techiknomati!

4. ¿Tlen techkauilia Jehová ma tikchiuakan uan tleka?

4 Ma tikitakan okse tlamantli tlen kiteititia Jehová yolyamanki. Ijkuak otechchijchi amo omonekiaya ma techilui ma tikpejpenakan tlen tikchiuaskej. Pero otechchijchi ken ye uan techkauilia ma tikpejpenakan tlen tikchiuaskej. Maski ueyititok ye techkauilia ma tiktekichiuilikan porque tiktlasojtlaj uan tikmatij techpaleuia tla tiktlakamatij (Deut. 10:12; Is. 48:17, 18). Tiktlasojkamatiliaj Jehová ye sapanoua yolyamanki.

Jesús kajki iluikak iuan sekimej tlen pouij iuan 144,000 uan kinmitaj miakej ángeles. Sekimej ángeles okinualtitlankej itlaj ma kichiuakij tlaltikpak. Jehová okinmakak tekitl nochtin akinmej motaj itech foto. (Xikita párrafo 5).

5. ¿Ken techmachtia Jehová ma tiyetokan tiyolyamankej? (Xikita ixko revista).

5 Jehová techititia ma tiyetokan tiyolyamankej. Jehová sapanoua ixtlamatki uan ueyititok pero kinkaki oksekimej ijkuak kiluiaj ken uelis kichiuas seki tlamantli (Prov. 8:27-30; Col. 1:15, 16). Jehová kipia miak chikaualistli pero kinmiluia oksekimej ma kipaleuikan. Ijkon tikijtouaj porque okitlali Jesús ma kiyekana iTekiuajkayo uan ma kipaleuikan 144,000 (Luc. 12:32). Jehová okimachti Jesús ken yetos tekiua uan teopixki (Heb. 5:8, 9). Noijki kinmachtia akinmej tlanauatiskej iuan Jesús pero amo san kitas nochi tlen kichiuaskej. Ye kineltoka kichiuaskej tlen ye kineki (Apoc. 5:10).

Tikchiuaj ken Jehová ijkuak tikinmachtiaj oksekimej uan tikinkauiliaj ma kichiuakan inteki. (Xikita párrafo 6 uan 7). *

6, 7. ¿Ken uelis kichiuaskej ken Jehová tlakamej tlen yomonamiktijkej uan tlayekankej?

6 ToTajtsin Dios kinmiluia oksekimej ma kipaleuikan maski amo moneki ikaj ma kipaleui. Tejuan noijki ijkon ma tikchiuakan. ¿Ken uelis noijki ijkon kichiuaskej tlakamej tlen yomonamiktijkej uan tlayekankej? Ma kinmakakan tekitl oksekimej uan amo san ma kitakan kox kuali kichiuaskej tlen okinnauatijkej. Ma kichiuakan ken Jehová uan kuali kisas tlen okinnauatijkej. Ijkon kinpaleuiskej oksekimej uan amo momojtiskej (Is. 41:10). ¿Tlen uelis okachi kinpaleuis tlakamej tlen yomonamiktijkej uan tlayekankej?

7 Biblia kijtoua Jehová kipaktia ma kiluikan ángeles tlen mokuayejyekouaj (1 Rey. 22:19-22). ¿Ken noijki uelis kichiuaskej tetajmej ken Jehová? Xamo uelis kintlajtlaniskej inkoneuan ken uelis kichiuaskej seki tlamantli. Tla uelis, ma kinkakikan inkoneuan ijkuak kijtouaj ken mochiuas seki tlamantli.

8. ¿Ken okiteititi Jehová kimati mochias?

8 Jehová kiteititia yolyamanki porque kimati mochias. Ye amo san niman okualanki ijkuak itekipanojkauan okiluijkej tleka kichiuaskia seki tlamantli. Jehová okikak Abrahán ijkuak okilui kox nochtin kinmixpoloskia akinmej ochantiayaj Sodoma uan Gomorra (Gén. 18:22-33). Noijki ma tikilnamiktokan tlen okichi ijkuak isiua Abrahán ouetskak ijkuak okimatki kipiaskia ikone maski yokipiaya miak xiuitl. Jehová okitlakaitak Sara uan amo san niman okualanki (Gén. 18:10-14).

9. ¿Ken uelis kichiuaskej ken Jehová tetajmej uan tlayekankej?

9 Tla tikinpia mokoneuan noso titlayekanki, ¿ken mitspaleuis tlen okichi Jehová? ¿Tlen tikchiua ijkuak mokone noso se tokni mitsiluia amo kipaktia tlen tikchiua? ¿San niman tikajua? ¿Tiktlajtlania tleka amo kipaktia? Tofamilia uan tokniuan kinpaleuia ijkuak tlayekankej kichiuaj ken toTajtsin Dios. Yotikitakej Jehová yolyamanki uan tlen techmachtia. Axkan ma tikitakan tlen okichijkej sekimej itekipanojkauan uan tikitaskej tlen techmachtia.

¿TLEN TECHMACHTIA TLEN OKICHI TEKIUA SAÚL, PROFETA DANIEL UAN JESÚS?

10. ¿Ken techmachtia Jehová?

10 Jehová ye akin kuali techmachtia, ik non, otlanauati ma kijkuilokan itech Biblia tlen techpaleuis (Is. 30:20, 21). Ma timokuayejyekokan tlen okinpanok itekipanojkauan toTajtsin Dios tlen okatkaj yolyamankej uan noijki akinmej omoueyinekiayaj (Sal. 37:37; 1 Cor. 10:11).

11. ¿Tlen amo kuali okichi tekiua Saúl?

11 Ma timokuayejyekokan tlen okipanok tekiua Saúl. Amo omoueyinekiaya ijkuak okatka telpochtli uan okijto amo kiseliskia tekitl tlen okimakakej porque ye okimachiliaya amitlaj ipati (1 Sam. 9:21; 10:20-22). Pero ijkuak yokatka tekiua omoueyineki uan itlaj okichi tlen amo okinamikiaya kichiuas. Se tonal, omosotla ijkuak amo oejkoya profeta Samuel. Omoueyineki uan amo okineltokak Jehová kipaleuiskia ialtepe. Okitemakak se tlamanali maski amo okinamikiaya ye kitemakas. Ik non, Jehová okijto ayakmo yetoskia tekiua (1 Sam. 13:8-14). Non techmachtia amo ma tikchiuakan tlen amo toteki.

12. ¿Tlen techmachtia Daniel?

12 Saúl omoueyineki pero profeta Daniel okatka yolyamanki. Ye nochipa okatka yolyamanki uan okikauili Jehová ma kiyekana. Ijkuak Jehová okilui ma kimatilti Nabucodonosor tlen okijtosnekiaya tlen okitemik, amo okijto ye ixtlamatki. Ye okijto okipaleui Jehová uan okiueyichi (Dan. 2:26-28). Nin techmachtia san ye Jehová ma tikueyichiuakan ijkuak techiluiaj kuali titlamachtiaj noso techiluiaj kuali titetlapouiaj. Amo ma timoueyinekikan uan ma tikilnamiktokan amitlaj uelis tikchiuaskej tla amo techpaleuiskia Jehová (2 Cor. 4:7). Ijkon tikchiuaskej ken Jesús okichi. Ma tikitakan tleka ijkon tikijtouaj.

13. ¿Tlen techmachtia tlen okijto Jesús itech Juan 5:19, 30?

13 Jesús nochipa okikauili Jehová ma kipaleui maski ye amo okipiaya tlajtlakoli (xiktlajtolti Juan 5:19, 30). Amo keman okijto tlanauatis ipatka iTajtsin. Filipenses 2:6 kijtoua Jesús “amo omochijchika makiweyilikah kemi Dios”. Ye okilnamiktoka amo iselti omonauatiaya, okitlakaitaya iTajtsin uan okitlakamatki. 

Jesús okimatiaya amo san iselti monauatia. (Xikita párrafo 14).

14. ¿Tlen okichi Jesús ijkuak se siuatl okilui itlaj ma kichiua?

14 Ma timokuayejyekokan tlen okichi Jesús ijkuak Santiago, Juan uan innantsin itlaj okiluijkej ma kichiua. Okiluijkej Jesús se ma kitlali iyekma uan okse ma kitlali ipochma ijkuak tlanauatiskia. Jesús okinmilui san Jehová kinamiki kijtos akin kimakas non tekitl (Mat. 20:20-23). Ijkon okiteititi amo iselti omonauatiaya, okatka yolyamanki uan san okichiuaya tlen Jehová okiluiaya (Juan 12:49). ¿Ken uelis tikchiuaskej ken Jesús?

¿Ken uelis tiyetoskej tiyolyamankej ken Jesús? (Xikita párrafo 15 uan 16). *

15, 16. ¿Ken uelis tikchiuaskej tlen kijtoua 1 Corintios 4:6?

15 Tikteititiaj tiyolyamankej ken Jesús ijkuak tiktlakamatij 1 Corintios 4:6. Ompa kijtoua: “Amaka makixpanawi itlajkuilol Dios”. Ik non, ijkuak ikaj itlaj techtlajtlanis amo san ma tikiluikan tlen timokuayejyekouaj. Ma tikiluikan tlen kijtoua Biblia uan amatlajkuilolmej. Ijkon tikteititiskej tiyolyamankej tla tikilnamiktokej amo san toselti timonauatiaj uan ma tikilnamiktokan itlanauatiluan Jehová okachi techpaleuiaj uan amo tlen tikijtouaj (Apoc. 15:3, 4).

16 Axkan otikitakej tikueyichiuaj Jehová tla tiyolyamankej. Noijki tikitaskej tla tiyolyamankej techpaleuis ma tiyolpakikan uan kuali ma timouikakan iuan oksekimej.

¿TLEKA TECHPALEUIA MA TIYETOKAN TIYOLYAMANKEJ?

17. ¿Tleka yolpakij akinmej yolyamankej?

17 Okachi tiyolpakiskej tla tiyolyamankej. ¿Tleka? Porque tikinkauiliskej oksekimej ma techpaleuikan tla tikmatokej amo uelis nochi san toselti tikchiuaskej. Ma tikitakan tlen opanok ijkuak Jesús okinpajti majtlaktli tlakamej tlen okipiayaj lepra. San se omokopki okitlasojkamatilito Jesús ijkuak okipajti. Non tlakatl okatka yolyamanki porque okimatiaya amo uelis san iselti mopajtiskia. Ik non, okitlasojkamatilito Jesús uan okiueyichi toTajtsin Dios (Luc. 17:11-19).

18. Ijkon ken kijtoua Romanos 12:10, ¿tleka kuali timouikaskej iuan oksekimej tla tiyolyamankej?

18 Akinmej yolyamankej okachi kuali mouikaj iuan oksekimej. ¿Tleka? Porque kimatokej oksekimej kipiaj kuali inyelis uan kinneltokiliaj tlen kijtouaj uan tlen kichiuaj. Noijki yolpakij ijkuak kinmitaj oksekimej kuali kitekichiuiliaj Jehová uan kinyolchikauaj (xiktlajtolti Romanos 12:10).

19. ¿Tleka amo kuali ma timoueyinekikan?

19 Akinmej moueyinekij amo kinpaktia kinyolchikauaskej oksekimej. San kitaj tlen kichiuaj oksekimej uan kinpaktia motlatlaniskej. Amo kinekij kinmachtiskej oksekimej porque mokuayejyekouaj san yejuan ueli kichiuaj nochi. Tlaixnekij uan kualanij ijkuak oksekimej itlaj kuali kichiuaj (Gál. 5:26). Amo nochipa mouikaj iuan inyolikniuan (Rom. 12:2).

20. ¿Tleka moneki ma tiyetokan tiyolyamankej?

20 Tiktlasojkamatiliaj Jehová porque ye yolyamanki. Techkauilia iuan ma timouikakan uan tiknekij tiyetoskej tiyolyamankej ken ye. Noijki tiknekij tikchiuaskej ken itekipanojkauan tlen okatkaj yolyamankej. Nochipa ma tiktlakaitakan Jehová uan ma tikueyichiuakan ken kinamiki (Apoc. 4:11). Ijkon iuan timouikaskej porque ye kintlasojtla akinmej yolyamankej.

TLAKUIKALI 123 Ialtepe Jehová techyekana

^ párr. 5 Akin yolyamanki kinmiknomati oksekimej. Jehová ijkon kichiua, ik non, tikijtouaj ye yolyamanki. Axkan timomachtiskej tlen techpaleuis ma tiyetokan tiyolyamankej ijkon ken Jehová. Satepan tikitaskej tlen techmachtia tlen okichi tekiua Saúl, profeta Daniel uan Jesús.

^ párr. 58 FOTO: Se tlayekanki kimachtia se telpochtli ken kintekitiltis seki amamej tlen kiteititia kanin tetlapouiskej tokniuan. Satepan amo san kita kox kuali kichiua tlen okilui.

^ párr. 62 FOTO: Se tokni kitlajtlania se tlayekanki kox uelis yas teopan kanin sekimej monamiktiskej. Tlayekanki kititia seki principios bíblicos uan amo san kiluia tlen ye mokuayejyekoua.