Xikita nochi

Tlen kiualika

INEMILIS

Jehová nochipa techiknomati

Jehová nochipa techiknomati

OTIAJSITOJ Gabón uan nin altepetl poui África. Ne uan nosiua tlen itoka Danièle, otimoijkuilojkej ijkuak otiajsitoj hotel uan san niman otechiluijkej: “Tlakatsintli, ¿uelis tikinnotsas policías?”. Itech 1970 amo otechkauiliayaj ma titetlapouikan nion ma timonechikokan itech non altepetl.

Nosiua Danièle sapanoa okatka ixtlamatki, ik non, san niman onechilui: “Yinikan katej ayakmo xikinnotsa”. Ijkuakon, ixpan hotel omoketsakoj policías uan otechkitskijkej. Pero nosiua yonechiluijka ompa yokatkaj policías, ik non, san niman onikinmakak seki amamej se tokni.

Ijkuak otechuikakej kanin katej policías, onimokuayejyeko: “¡Se tlateochiuali nikpia nosiua tlen kipia chikauak itlaneltokilis uan yolchikauak!”. Nochipa otimopaleuiayaj ijkuak otikixnamikiayaj ouijkayotl. Namechtlapouis tleka otiajsitoj kanin amo otechkauiliayaj ma titetlapouikan.

ONIMOMACHTI BIBLIA PORQUE JEHOVÁ ONECHIKNOMATKI

Onineski 1930 itech altepetl Croix tlen kajki ik norte tlen poui Francia. Nokalchanejkauan sapanoa okatkaj católicos. Chichikometika otiayaj misa uan notajtsin nochipa otlapaleuiaya teopan. Pero ijkuak onikpiaya 14 xiuitl onikitak itech teopan san otlakajkayauayaj.

Satepan sekimej soldados tlen oualayaj Alemania okichijtokaj guerra ompa Francia. Ijkuakon, teopixki opejki kipaleuia tekiua Vichy uan tekiua okinpaleuiaya nazis. Ijkon okiteititiaya ijkuak okichiuaya misa. Ijkuak ijkon okichiuaya sapanoa otechkualaniaya. Pero nokalchanejkauan uan oksekimej tlen ochantiayaj Francia, otikkakiayaj radio BBC kanin okijtoayaj tlen okichijtokaj oksekimej soldados. Pero septiembre 1944, teopixki opejki kinpaleuia oksekimej uan okichi se misa kanin okitlasojkamatili toTajtsin Dios porque okinpaleuijtoka soldados. ¡Melauak amo kuali tlen okichi! Ik non, ayakmo onitlaneltokaya tlen otlamachtiayaj teopan.

Notajtsin oixpoliuik ijkuak otlanki guerra. Nokni Simone omonamikti uan ochantito Bélgica. Ik non, omonekiaya nikmaluis nonantsin. Opejki nitekipanoa kanin okichijchiuayaj tlakemitl uan onikitaya nochi kuali yetoskia. Pero akin iuan onitekipanoaya okatka católico uan noijki ikoneuan. Ik non, satepan onikixnamik ouijkayotl.

Itech 1953 otechtlajpaloko nokni Simone. Pero ye yokitekichiuiliaya Jehová. Otechititi itech Biblia amo melauak tlajyouiaj ijtik tlitl akinmej amo yolkualmej. Noijki otechyekilui toTajtsin Dios amo se Trinidad uan ayakmo itlaj mokaua ijkuak ikaj ixpoliui. Onikilui iBiblia amo ye tlen kitekitiltiaj teopan. Pero satepan onikajsikamatki melauak tlen okijtoaya nokni. Satepan onechualikili revistas Akin Tetlapouijtok uan nochi yoak onikintlajtoltiaya. Satepan onikajsikamatki tlen tlamachtia Biblia. Pero onimotekipachoaya porque xamo ayakmo nikpiaskia tekitl tla nimochiuaskia iTlaixpantijka Jehová.

San noselti onimomachtiaya Biblia uan revistas Akin Tetlapouijtok. Satepan onikijto nimonechikos iuan iTlaixpantijkauan Jehová. Sapanoa onechpakti porque tokniuan tetlasojtlaj. Kanaj tlajko xiuitl onechmachti se tokni tlen yokipiaya miak xiuitl okitekichiuilijtoka Jehová uan onimoapolakti septiembre 1954. Sapanoa oniyolpakik ijkuak nonantsin uan nokni omochijkej iTlaixpantijkauan Jehová.

OTIKTEKICHIUILIJKEJ JEHOVÁ UAN ITECH OTITLANELTOKAYAJ

Nonantsin oixpoliuik ijkuak yitikpiaskiaj ueyi nechikol internacional tlen omochi Nueva York itech 1958. Ijkuak onimokopki nokalijtik ayakmo onikpiaya akin nikmaluis. Ik non, ayakmo onitekipanoaya uan onimochi precursor regular. Satepan onikixmatki Danièle Delie, se precursora tlen sapanoa oyolpakiaya uan onikilui nouan ma monamikti. Otimonamiktijkej mayo 1959.

Danièle otlapaleuito ken precursora itech se altepetsintli tlen opouiaya Bretaña. Itech non altepetl sapanoa okatkaj católicos. Omonekiaya yetos yolchikauak ijkuak otetlapouiaya uan noijki omonekiaya yas itech bicicleta. Ijkon okichiuaya porque okimatiaya omonekiaya tetlapouis. Otikneltokayaj san niman tlamiskia tlen amo kuali (Mat. 25:13). Amo okinekiaya kitemos miak tlamantli uan nin otechpaleui ma tiktekichiuilikan Jehová.

Ijkuak otimonamiktijkej, onitekitik ken tlayekanki itech circuito. Omonekiaya tiyolpakiskiaj san ika tlen otikpiayaj. Kanin yikin otitetlajpalotoj, san okatkaj 14 tokniuan. Amo okajsikej kanin techkalotiskiaj, ik non, okintlalijkej seki colchones kanin okatka plataforma ompa kanin otimonechikoayaj uan ompa otikochkej. Sapanoa tlakuauak kanin otikochkej pero kuali otimoseuijkej.

Otiayaj itech tocarro ijkuak otikintlajpaloayaj tokniuan.

Danièle oyolpakiaya maski otikpiayaj miak tekitl. Ye onechchiaya itech tocarro ijkuak onimonechikoaya iuan tlayekankej uan amo keman itlaj onechilui. San ome xiuitl otikatkaj itech circuito. Pero otikitakej omonekiaya nochipa timotlapouiskiaj tlen otechtekipachoaya uan san sekan titekipanoskiaj (Ecl. 4:9).

OTIYOLPAKIAYAJ IJKUAK OKSEKAN OTECHTITLANIAYAJ

Itech 1962 otechiluijkej ma timomachtitij itech tlamachtil 37 tlen kichiua Watchtower itech Galaad ompa Brooklyn (Nueva York) uan ouejka majtlaktli metstli. Otechpejpenkej kanaj cien para timomachtitiuij pero amo nochtin oyajkej akinmej yomonamiktijkej. San otiajkej kanaj 13 uan tosiuauan. ¡Nin se tlateochiualistli! Ok nikilnamiki ijkuak otimomachtitoj onikixmatki tokni Frederick Franz, Ulysses Glass uan Alexander Macmillan. Yejuan okipiayaj chikauak intlaneltokilis.

Otimomachtitoj itech Tlamachtil ika Biblia tlen kichiua Watchtower itech Galaad.

Ijkuak otechmachtijkej, otechiluijkej kuali ma titlajtlachiakan. Nochi sábados tiotlak otechuikayaj Nueva York ma titlachiatij kanin okachi tlakuajkualtsin. Nochi lunes otechtlajtlaniayaj tlen otikitakej. Sapanoa otisotlauayaj. Pero betelita tlen okiluiayaj ma techuika otechtlajtlaniaya miak tlamantli uan ijkon tikilnamikiskiaj tlen okachi ipati. Se sábado tiotlak sapanoa otinejnenkej. Otikitatoj se observatorio uan ompa otikitakej tlen kijtosneki se meteoro uan se meteorito. Noijki otitlachiatoj itech se museo kanin onka miak tlamantli uan ompa otechiluijkej onka tlatlamantli cocodrilos. Ijkuak otimokopkej Betel, betelita tlen otechuikaya otechtlajtlani: “¿Nankilnamikij tlen kijtosneki se meteoro uan se meteorito?”. Danièle sapanoa yosotlauatoka uan okijto: “Meteoritos kinpiaj intlanuan sapanoa uejueyij”.

Sapanoa otechpakti otikatkaj iuan tokniuan ompa África.

Ijkuak otlanki otimomachtijkej, otechtitlankej Betel tlen kajki Francia uan yikipia kanaj cincuenta y tres xiuitl yotiktekichiuilijkej Jehová. Itech 1976 onechtlalijkej ma nikinyekana akinmej tlayekanaj itech Betel. Noijki ualeua onechtitlaniayaj ma nikintlajpaloti tokniuan tlen ochantiayaj África uan Oriente Medio uan ompa amo otechkauiliayaj ma titetlapouikan nion ma timonechikokan. Ijkon otiajsitoj Gabón uan opanok tlen achto onamechilui. Onikmachiliaya amo uelis nikchiuaskia non tekitl. Pero Danièle nochipa onechpaleui.

Ijkuak onikpaleui tokni Theodore Jaracz itech ueyi nechikol tlen omotokayoti “Justicia Divina” tlen omochi ompa Paris 1988.

OTIKIXNAMIKEJ OUIJKAYOTL

Nochipa otechyolpakti Betel. Danièle yokimatiaya inglés ijkuak omomachtito Galaad uan okimomachti san itech makuili metstli. Satepan okintlajtolkopaya amatlajkuilolmej. Otiyolpakiayaj titekipanoskej Betel iuan tokniuan. Ne uan Danièle otiayaj itech metro ijkuak otiayaj titlamachtitiuij París. Yiyoak otitlamiayaj uan otisotlauayaj pero otiyolpakiayaj porque otiknekiayaj tikinpaleuiskej ma kixmatikan Jehová. Pero nosiua omokoko uan ayakmo otlaxikoaya.

Itech 1993 okajxilijkej cáncer. Sapanoa otlajyoui porque okitekej uan okichiuilijkej quimioterapia. Opajtik uan opanok quince xiuitl oksepa okajxilijkej cáncer. Pero okachi otlajyoui. Ye okipaktiaya tlajtolkopas, ik non, omochijchikauaya tlajtolkopas maski omokokoaya.

Maski okipiaya cáncer amo keman otimokuayejyekojkej tikkauaskej Betel. Oui tiyetoskej Betel tla timokokoaj. Noijki tikmachiliaj oui tla oksekimej amo kimatij tlen kokolistli tikpiaj (Prov. 14:13). Ijkuak yokajxitiskia 80 xiuitl, Danièle nochipa oyolpakiaya maski omokokoaya. Nochipa okinpaleui oksekimej. Ye kuali kimati sapanoa moyolseuiaj ijkuak tikinkakij uan tikinmajsikamatij akinmej mokokoaj (Prov. 17:17). Danièle okinyolchikauaya oksekimej tokniuan amo ma kimouilikan cáncer.

Noijki otikixnamikej okseki tlamantli. Danièle ayakmo nochipa otlajtolkopaya. Pero nochipa onechpaleui porque amo keman okipaktiaya kipias miak tlamantli. Noijki non onechpaleui ma nikinyekana akinmej otlayekanayaj Betel kanaj treinta y siete xiuitl. Tlajkotonal onechiluiaya yolik ma titlakuakan uan ma timoseuikan (Prov. 18:22).

OTITLAXIKOJKEJ IJKUAK OTITLAJYOUIJTOKAJ

Sapanoa otimoyolkokojkej ijkuak Danièle oksepa okajxilijkej cáncer. Pero amo omoyolkokoaya uan ok okinekiaya yoltos. Okichiuiliayaj quimioterapia uan radioterapia uan non tlamantli sapanoa okisotlauaya. Ualeua ayakmo onejnemiaya uan ayakmo otlajtoaya. Nosiua kuali otlajtolkopaya, ik non, ijkuak onikitaya otlajyouijtoka sapanoa onimoyolkokoaya.

Ualeua amo otikmatiayaj tlen tikchiuaskej pero nochipa otiktlatlaujtiayaj Jehová. Kuali tikmatij Jehová amo kitekauilis okachi ma titlajyouikan (1 Cor. 10:13). Jehová techpaleuia ika nochi tlen techmaka ialtepe, techmaka iTlajtol, ompa Betel techpajtiaj uan tikinpiaj tokniuan tlen techpaleuiaj ma tikpiakan chikauak totlaneltokilis.

Tiktlatlaujtiaj Jehová ma techpaleui ijkuak amo tikmatij ken timopajtiskej. Ualeua onikitaya nosiua ayakmo pajtiskia porque opejki nochi kilkaua ijkuak okichiuiliayaj quimioterapia. Akin tlapajtia, tlen yokipiaya veintitrés xiuitl okipajtiaya, amo okimatiaya tlen okipanotoka Danièle uan ayakmo okimatiaya tlen kichiuilis. Otikmachiliayaj ayakmo ikaj techpaleuiskia. Pero otikajsikej se tepajti tlen otekipanoaya oncología. Non tepajti okijto kipaleuiskia Danièle. Jehová otechpaleui ma tikajsikan non tepajti.

Maski otimotekipachoayaj otikmatkej ken tikixnamikiskej non kokolistli. Jesús okijto: “Nochi tonati saman yetos itla tlan ika weletis nonmotekipachoskeh” (Mat. 6:34). Noijki otechpaleui amo san ma timokualanikan. Ijkuak Danièle amo okichiuilijkej ome metstli quimioterapia, onechiluiaya: “Axkan okachi kuali nimomachilia” (Prov. 17:22). Maski sapanoa omokokoaya, okipaktiaya kitlakuikilis Jehová.

Danièle okatka yolchikauak uan non onechpaleui ijkuak onimokuayejyekoaya amo uelis nikchiuaskia tekitl tlen onechmakayaj. Nochi nin cincuenta y siete xiuitl ye nosiua nochipa onechmalui. Amo okinekiaya nechmachtis ken niktsoyonis se teksistli noso totoltetl. Pero ijkuak omokoko omonekiaya nitlapajpakas, nitlapakas uan nitlakualchiuas. Yonikintlapanki seki tepalkamej pero kuali nimomachilia porque onikpaleui. *

SAPANOA NIKTLASOJKAMATILIA JEHOVÁ PORQUE ONECHIKNOMATKI

Tikchiuaj miak tlamantli maski yitikpiaj miak xiuitl uan maski timokokoaj. Moneki niktlasojtlas nosiua maski nikpia miak tekitl. Noijki nochipa moneki kuali timouikaskej iuan tokalchanejkauan (Ecl. 9:9). Tla sapanoa timotekipachoaj, ayakmo tikpatioitaskej nochi tlen techmaka Jehová (Prov. 15:15).

Yimiak xiuitl yotiktekichiuilijkej Jehová. Pero yotikitakej sapanoa yotechteochi. Ijkon ken kijtoa Salmo 116, Jehová sapanoa techiknomati (Sal. 116:7).

^ párr. 32 Tokni Danièle Bockaert oixpoliuik ijkuak okipiaya 78 xiuitl.