Xikita nochi

Tlen kiualika

Telpokamej uan ichpokamej Jehová kineki xiyolpakikan

Telpokamej uan ichpokamej Jehová kineki xiyolpakikan

ToTajtsin Dios “techmaka nochi tlan techpoloa para matipaktokah” (1 TIM. 6:9).

TLAKUIKALMEJ: 135 UAN 39

1, 2. ¿Tleka moneki ximoyekanakan ika principios ijkuak nankipejpenaskej tlen nankichiuaskej? (Xikinmita fotos kanin peua tlamachtil).

TELPOKAMEJ uan ichpokamej xamo yomechtlapouijkej tlen uelis nankichiuaskej satepan. Xamo akinmej namechmachtiaj uan akinmej tepaleuiaj, yomechiluijkej okachi ximomachtikan uan nankitlaniskej miak tomin. Pero Jehová namechiluia okse tlamantli xikchiuakan. Ye kineki kuali ximomachtikan uan ijkon ijkuak tlamis nanmomachtiskej uelis nankipiaskej tlen ika nanmopanoltiskej (Col. 3:23). Pero Jehová kineki ximoyekanakan ika principios ijkuak itlaj nankipejpenaskej. Nin tlamantli namechpaleuis xikmatikan tlen nankichiuaskej itlamian tonalmej (Mat. 24:14TNM).

2 Xikilnamiktokan Jehová kimati tlen kipanos nochi tlen kiyekana Satanás uan ayakmo miak poliui (Is. 46:10; Mat. 24:3, 36). Jehová kuali techixmati. Kimati tlen tlamantli techyolpaktia uan tlen tlamantli techyolkokoa. Ik non, maski ualeua namechiluiskej oksekimej tlen nankichiuaskej, nantlajyouiskej tla non tlamantli kixnamiki Biblia (Prov. 19:21).

“AMO ONKA IXTLAMATILISTLI [...] TLEN UELIS KIXNAMIKIS TLEN KINEKI KICHIUAS JEHOVÁ”

3, 4. ¿Tlen okipanok Adán uan Eva uan oksekimej?

3 Satanás ye achto opejki tlakajkayaua. Ye okikajkaya Adán uan Eva. Okinmilui okachi yolpakiskiaj tla kichiuaskiaj tlen san yejuan kinekiskiaj (Gén. 3:1-6). Satanás san okinekiaya kichiuas tlen okinekiaya. Ye okinekiaya Adán uan Eva uan ikoneuan ma kitlakamatikan uan ma kiueyichiuakan porque amo okinekiaya ma kiueyichiuakan Jehová. Pero ¿Satanás tlen okinmakak? Amitlaj. San Jehová okinamikti Adán uan Eva, okintlali itech se kualtsin xochitlali, amo okipiayaj tlajtlakoli uan nochipa yoltoskiaj.

4 Pero Adán uan Eva amo okitlakamatkej toTajtsin Dios uan ayakmo iuan omouikakej. Namejuan kuali nankimatij sapanoa otlajyouijkej. Opejki kokoxkatij noso ueuejtij uan satepan oixpolikej. Noijki otlajyouijkej tlen satepan oneskej porque okipiayaj tlajtlakoli (Rom. 5:12). Maski miakej otlajyouijtokaj amo okinekej kitlakamatiskej toTajtsin Dios. San kinekij kichiuaskej tlen yejuan kinpaktia (Efes. 2:1-3). Nin tlamantli kiteititia “amo onka ixtlamatilistli [...] tlen uelis kixnamikis tlen kineki kichiuas Jehová” (Prov. 21:30).

5. ¿Tlen okimatiaya Jehová kichiuaskiaj oksekimej uan tleka?

5 Pero Jehová okimatiaya oksekimej uan noijki telpokamej kinekiskiaj kixmatiskej uan kitekichiuiliskiaj (Sal. 103:17, 18; 110:3). Xikmatokan Jehová sapanoa namechtlasojtla. Xamo sapanoa nanyolpakij porque Jehová namechmaka tlen kuali (1 Tim. 6:17; Prov. 10:22). Tikitaskej Jehová namechmaka miak tlamantli para nankipiaskej chikauak namotlaneltokilis, namoyolikniuan tlen kuali inyelis, kineki xiktekichiuilikan uan namechkauilia xikchiuakan seki tlamantli.

JEHOVÁ NAMECHMAKA MIAK TLAMANTLI PARA NANKIPIASKEJ CHIKAUAK NAMOTLANELTOKILIS

6. ¿Tleka moneki nankipiaskej chikauak namotlaneltokilis uan ken kichiua?

6 Yolkamej amo kixmatij toTajtsin Dios. Pero tejuan tiknekij tikixmatiskej uan tiktekichiuiliskej (Mat. 4:4). Ijkuak tikkakij Jehová, tikpiaj ajsikamatilistli, ixtlamatilistli uan tiyolpakij. Jesús okijto: “Yolpakilisojkeh akimeh kikakih itlajtol Dios iwa kitlakitah” (Luc. 11:28). Jehová techmaka iTlajtol uan okseki tlamantli para ma tikpiakan chikauak totlaneltokilis. Nin tlamantli techmaka “tlakeuali yolmelajki uan ixtlamatki” (Mat. 24:45, TNM; Is. 65:13, 14).

7. ¿Ken namechpaleuis xikpiakan chikauak namotlaneltokilis?

7 Sapanoa namechpaleuis tla nankipiaskej chikauak namotlaneltokilis uan nanyetoskej ixtlamatkej uan kuali nanmokuayejyekoskej ijkuak itlaj nankipejpenaskej (xiktlajtolti Proverbios 2:10-14). Amo namechkajkayauaskej ijkuak namechiluiskej amo onka toTajtsin Dios noso ijkuak namechiluiskej okachi nanyolpakiskej tla nankipiaskej miak tomin uan miak tlamantli. Noijki namechpaleuis amo xikchiuakan tlen amo kuali. Ik non, ximochijchikauakan xiyetokan ixtlamatkej uan ximokuayejyekokan ken toTajtsin Dios. Nankitaskej Jehová namechtlasojtla uan kineki kuali xiyetokan (Sal. 34:8; Is. 48:17, 18).

8. ¿Tleka moneki axkan xikixmatikan Jehová uan ken namechpaleuis?

8 Ayakmo miak poliui uan Jehová kixpolos nochi tlen Satanás kiyekantok. Ijkuakon san Jehová techpaleuis. Xamo ayakmo tikpiaskej tlen tikkuaskej, ik non, moneki itech titlaneltokaskej techmakas tlen tikkuaskej (Hab. 3:2, 12-19). Axkan moneki xikixmatikan Jehová uan itech xitlaneltokakan (2 Ped. 2:9). Amo xikinkakikan tlen oksekimej kijtoaj uan xikchiuakan ken David. Ye okijto: “Nochipa nimokuayejyekojtok itech Jehová. Porque ye kajki noyekma uan amo keman nechmomojtiskej” (Sal. 16:8).

JEHOVÁ NAMECHMAKA NAMOYOLIKNIUAN TLEN KUALI INYELIS

9. (1) Ijkon ken kijtoa Juan 6:44, ¿tlen kichiua Jehová? (2) ¿Tleka se tlateochiualistli nankinmixmatij akinmej kitekichiuiliaj Jehová?

9 ¿Kuali nankinmixmatij akinmej amo kitekichiuiliaj Jehová? Amo uelis kuali tikinmixmatiskej. Xamo nankimatij tlen intoka, ken tlachixtokej noso okseki tlamantli. Pero ijkuak nankinmixmatij akinmej kitekichiuiliaj Jehová, nankimatij Jehová okinyoltilanki uan ye okichi ma pouikan itech ialtepe (xiktlajtolti Juan 6:44). Akinmej kitekichiuiliaj Jehová yitikinmixmatij uan noijki yejuan mitsixmatij maski uitsej itech okseki altepemej.

Jehová kineki ma tikinpiakan toyolikniuan tlen kuali inyelis uan okachi ma tiktekichiuilikan. (Xikinmita párrafos 9 a 12).

10, 11. ¿Uelis nanmouikaskej iuan akinmej kitekichiuiliaj Jehová maski amo nankinmixmatij uan ken namechpaleuis?

10 San niman nankitaj akinmej kitekichiuiliaj toTajtsin Dios (Sof. 3:9). San se tlamantli nankineltokaj, chipauak nanmokuayejyekoaj uan nankineltokaj tlen kichiuas toTajtsin Dios. Nin miak ipati porque techpaleuia intech ma titlaneltokakan uan techpaleuia inmiuan ma timouikakan.

11 Tla nankiueyichiuaskej Jehová, se tlateochiualistli nanmouikaskej iuan akinmej kitekichiuiliaj. Uelis nanmouikaskej iuan miakej tokniuan tlen chantij itech nochi tlaltikpak maski amo nankinmixmatij. ¿Uelis ijkon kichiuaskej akinmej amo kitekichiuiliaj Jehová?

JEHOVÁ KINEKI XIKTEKICHIUILIKAN

12. ¿Tlen uelis nankichiuaskej tla nankinekij okachi nankitekichiuiliskej Jehová?

12 (Xiktlajtolti Eclesiastés 11:9-12:1). ¿Nanmochijchikajtokej okachi nankitekichiuiliskej Jehová? Xamo nanmochijchikauaj mojmostla nankitlajtoltiskej Biblia, okachi nantlanankiliskej ijkuak timonechikoaj noso okachi nantetlapouiskej. ¿Ken nanmomachiliaj ijkuak namechiluiaj kuali nankichiuaj nin tlamantli? Xamo sapanoa nanyolpakij. Ijkon nanmomachiliaj porque nankichijtokej tlen Jehová kineki ijkon ken Jesús okichi (Sal. 40:8; Prov. 27:11).

13. ¿Tleka okachi kuali nankitekichiuiliskej toTajtsin Dios?

13 Sapanoa nanyolpakiskej tla nankitekichiuiliskej Jehová. Tlatitlanil Pablo okijkuilo: “Xiyektlakxilitokah iwa nochipa xiyeknemikah iwan Toteko, xikmopantikah iteki n Toteko. Ya nonkimatokeh, n tekitl non tiksepanchiwah, amo sanenka” (1 Cor. 15:58). Amo yolpakij akinmej san kinekij kipiaskej miak tomin noso san kinekij miakej ma kinmixmatikan (Luc. 9:25). Axkan tikitaskej ijkon okipanok Salomón (Rom. 15:4).

14. ¿Tlen mitsmachtia tlen okipanok Salomón?

14 Maski Salomón okipiaya miak tomin, okinek okachi moyolpaktis (Ecl. 2:1-10). Kuali omokalti, okitokak miak xochitl uan okichi miak tlamantli. Pero ¿okiyolpakti nochi tlen okichi? Satepan ye okitak amitlaj ipati tlen okichi (Ecl. 2:11). ¿Namechpaleuis tlen okipanok Salomón?

15. ¿Tleka moneki xikpiakan chikauak namotlaneltokilis uan ken namechpaleuis ijkon ken kijtoa Salmo 32:8?

15 Miakej kipatlaj inyelis ijkuak yotlajyouijkej. Pero Jehová amo kineki ijkon ma namechpano. Kineki xikkakikan uan xiktlakamatikan. Pero moneki nantlaneltokaskej uan amo keman nanmoyolkokoskej tla nankitekichiuiliskej Jehová. Noijki Jehová kipatioitas tla nankitekichiuiliskej (Heb. 6:10). Ik non, ximochijchikauakan xikpiakan chikauak namotlaneltokilis. Ijkon nankitaskej namechpaleuis tla nankitlakamatiskej toTajtsin Dios (xiktlajtolti Salmo 32:8).

JEHOVÁ NAMECHKAUILIA XIKCHIUAKAN SEKI TLAMANTLI

16. ¿Tleka moneki kuali timokuayejyekoskej tlen tikchiuaskej?

16 Pablo okijkuilo: “Iwa kan kajki Iespíritu Toteko ayakmó tiilpitos itech tlajtlákoli” (2 Cor. 3:17). Jehová kipaktia kichiuas miak tlamantli uan noijki kineki ma tikchiuakan miak tlamantli. Pero kineki kuali ma timokuayejyekokan tlen tikchiuaskej. Xamo nankinmixmatij miakej telpokamej uan ichpokamej tlen kitaj pornografía uan auilnemij. Noso moyolpaktiaj ika tlen amo kuali, kintekitiltiaj drogas uan tlauanaj. Xamo mokuayejyekoaj moyolpaktiaj. Pero satepan ayakmo ueli kikauaj, mokokoaj uan ixpoliuij (Gál. 6:7, 8). Mokuayejyekoaj uelis kichiuaskej san tlen kinekiskej. Pero san mokajkayauaj (Tito 3:3).

17. ¿Tleka kuali timomachiliskej tla tiktlakamatiskej Jehová?

17 Sapanoa techpaleuis tla tiktlakamatiskej Jehová. Kuali timomachiliskej tla ijkon tikchiuaskej (Sal. 19:7-11). Ijkuak nankipejpenaskej tlen nankichiuaskej, moneki nanmoyekanaskej ika principios bíblicos uan ika itlanauatiluan Jehová. Ijkon nankiteititiskej nankikauiliaj Jehová uan namotatajuan ma namechkauilikan xikchiuakan seki tlamantli. ToTajtsin Dios kineki ma tikchiuakan miak tlamantli, ik non, Biblia kijtoa: “Momakixtiskeh ipilwah n Dios iwa ijkó sansikah kipiaskeh weyílistli” (Rom. 8:21).

18. ¿Tleka toTajtsin Dios amo kintlalia tlanauatilmej ken tekiuajkej?

18 Ijkuak toTajtsin Dios okichijchi Adán uan Eva okinkauili ma kichiuakan seki tlamantli. San se tlamantli okinmilui amo ma kichiuakan. Okinmilui amo ma kikuakan itlakilo se kuauitl (Gén. 2:9, 17). ¿Uelis tikijtoskej sepa amitlaj okinkauiliaya ma kichiuakan? Amo. ToTajtsin Dios amo kichiua ken tekiuajkej. Kintlaliaj miakej tlanauatilmej uan tlanauatiaj ma tikintlakamatikan.

19. ¿Ken techpaleuia Jehová uan Jesús ma tikchiuakan tlen kuali?

19 Jehová kiteititia ye ixtlamatki. Ye amo san techiluia ma tikintlakamatikan sapanoa miakej tlanauatilmej. Ye techmachtia ma titetlasojtlakan. Kineki ma timoyekanakan ika principios bíblicos uan amo ma tikchiuakan tlen amo kuali (Rom. 12:9). Ijkuak Jesús otlamachti itech tepetl, okijto tlen tlamantli uelis kichiuas ma titlajtlakolchiuakan (Mat. 5:27, 28). Ik non, ijkuak Jesús ualtlanauatis tlaltikpak ok techmachtis amo ma tikchiuakan tlen amo kuali uan ma tikchiuakan tlen kuali ijkon ken ye kichiua (Heb. 1:9). Noijki techpaleuis ayakmo ma tiyetokan titlajtlakolejkej uan ma timokuayejyekokan tlen kuali. Ayakmo nankichiuaskej tlen amo kuali nion ayakmo nantlajyouiskej. Ijkuakon, “momakixtiskeh ipilwah” toTajtsin Dios ijkon ken ye okijto.

20. (1) ¿Tlen kiteititia Jehová maski ueli kichiua miak tlamantli? (2) ¿Ken techpaleuia tikchiuaskej ken toTajtsin Dios?

20 Pero amo kijtosneki tikchiuaskej san tlen tejuan tiknekiskej. Moneki nochipa tikchiuaskej tlen kuali porque tiktlasojtlaj toTajtsin Dios uan oksekimej. Pero Jehová amo san techiluijtok tlen amo moneki tikchiuaskej. Ye kiteititia sapanoa techtlasojtla maski ueli kichiua miak tlamantli (1 Juan 4:7, 8). Ik non, uelis tikchiuaskej miak tlamantli tla tikchiuaj ken toTajtsin Dios.

21. (1) ¿Tlen okijto David? (2) ¿Tlen tikitaskej itech okse tlamachtil?

21 ¿Nankipatioitaj nochi tlen Jehová namechmaka? Yotikitakej Jehová techmaka miak tlamantli para tikpiaskej chikauak totlaneltokilis. Tikpiaj akin iuan timouikaskej uan techkauilia okachi ma tiktekichiuilikan uan satepan uelis tikchiuaskej miak tlamantli (1 Tim. 6:17). Xamo nanmomachiliaj ken David ijkuak okilui Jehová: “Techmachtis ika motlanauatiluan para niyoltos. Niyolpaki porque kuali techselia uan nochipa niyolpaki niyetos moyekma” (Sal. 16:11). Itech okse tlamachtil tikitaskej tlen okseki tlamantli techmachtia Salmo 16. Nin namechpaleuis okachi xiyolpakikan.