Xikita nochi

Tlen kiualika

“Timotaskej itech xochitlali”

“Timotaskej itech xochitlali”

“Tiyetos nouan itech xochitlali” (LUC. 23:43, TNM).

TLAKUIKALMEJ: 145 UAN 139

1, 2. ¿Tlen mokuayejyekoaj sekimej ijkuak motlapouiaj itech xochitlali?

SAPANOA miakej tokniuan omonechikojkej ompa Seúl (Corea). Ijkuak otlanki ueyi nechikol nochtin tokniuan okinmitatoj akinmej oualajkej itech okseki altepemej. Sapanoa oyolpakej uan okinmiluijkej tokniuan: “Timotaskej itech xochitlali”. ¿Tleka ijkon okijtoayaj?

2 Axkan tlatlamantli mokuayejyekoaj ijkuak tlajtoaj itech xochitlali. Sekimej kijtoaj non amo melauak mochiuas. Oksekimej kijtoaj se xochitlali kanin uelis tiyolpakiskej. Noijki ijkuak ikaj apismiki uan tlakua momachilia ken yetoskia itech xochitlali. Pero ¿tejuan tlen tikneltokaj ijkuak titlajtoaj itech xochitlali? ¿Tikchiaj satepan ma mochiua xochitlali?

3. ¿Kanin techtlapouia Biblia itech xochitlali?

3 Biblia tlajtoa itech xochitlali tlen yiuejkika okatka uan tlen satepan yetos. Itech Génesis ompa achto tlajtoa itech xochitlali. Se Biblia católica itoka Scío de San Miguel, tlen okitlajtolkopkej ika latín, ijkin okitlajtolkopkej Génesis 2:8: “ToTajtsin Dios achto okitlali xochitlali para ma moyolpakti tlakatl tlen ye okichijchi” (tejuan otiktlalijkej cursivas). Ika hebreo nin texto kijtosneki xochitlali Edén. Edén kijtosneki “Teyolpakti” uan nin tlajtoli kinamiki porque okatka kualtsin xochitlali. Ompa sapanoa otlamochiuaya uan Adán uan Eva kuali omouikayaj iuan yolkamej (Gén. 1:29-31).

4. ¿Tleka tikijtoaj xochitlali Edén okatka kuajkualtsin?

4 Ika griego xochitlali moijtoa parádeisos. Se enciclopedia kijtoa ijkuak se griego okikakiaya non tlajtoli, omokuayejyekoaya itech se parque sapanoa ueyi uan sapanoa kuajkualtsin, amo okatka tlen amo kuali, okatka tlatlamantli tlakilotl, okatka aueyatl uan okatka sakayo kanin otlakuajkuayaj masamej uan ichkamej (Cyclopaedia, de M’Clintock y Strong noijki xikita Génesis 2:15, 16). Nin tlamantli techpaleuia ma tikajsikamatikan kualtsin okatka xochitlali Edén.

5, 6. (1) ¿Tleka opoliuik xochitlali? (2) ¿Tlen motlajtlaniaj sekimej?

5 ToTajtsin Dios okitlali Adán uan Eva itech se xochitlali. Pero satepan okinkixti porque amo okitlakamatkej. Ik non, yejuan uan inkoneuan ayakmo ochantikej itech non xochitlali (Gén. 3:23, 24). Ayakmo ikaj ochantik itech non xochitlali porque nesi opoliuik ijkuak otlatemik.

6 Xamo sekimej motlajtlaniaj: “¿Kox oksepa yetos se xochitlali? ¿Tlen kiteititia oksepa yetos se xochitlali? ¿Uelis tikneltokaskej tichantiskej itech xochitlali iuan tokalchanejkauan? ¿Uelis tikyekijtoskej tleka tikneltokaj yetos se xochitlali?”.

SEKI TLAMANTLI KITEITITIA YETOS XOCHITLALI

7. ¿Tlen okilui toTajtsin Dios Abrahán?

7 ToTajtsin Dios otlanauati ma kijkuilokan Biblia, ik non, san nin amochtli kiteititia tleka uelis tikneltokaskej yetos se xochitlali. Ompa kijtoa Jehová okilui Abrahán kinpiaskia sapanoa miakej ixuiuan ken xali tlen onka itech ueyi atl. Noijki okilui: “Ika moxuiuan nochtin nikinteochiuas porque otikkak notlajtol” (Gén. 22:17, 18). Noijki ijkon okilui Isaac akin okatka ikone Abrahán uan noijki ijkon okilui Jacob (xiktlajtolti Génesis 26:4; 28:14).

8. ¿Kanin omokuayejyeko Abrahán chantiskiaj ixuiuan?

8 Itech Biblia amo kanaj kijtoa Abrahán okineltokaya ikoneuan chantiskiaj iluikak. Ik non, ijkuak toTajtsin Dios okilui “nochtin nikinteochiuas”, omokuayejyeko kiteochiuaskia tlaltikpak. ¿Tlen okseki tlamantli kiteititia oksepa yetos se xochitlali?

9, 10. ¿Tlen okseki tlamantli techpaleuia ma tikneltokakan yetos se xochitlali?

9 Abrahán okipixki se ixui tlen omotokayotiaya David. Ye okijto satepan ayakmo yetoskej amo yolkualmej (Sal. 37:1, 2, 10). Okijto: “Akinmej yolkualmej kinmakaskej tlaltikpak uan melauak yolpakiskej porque yetos miak yolseuilistli”. Noijki okijto: “Yolmelauakej yetoskej tlaltikpak uan nochipa itech chantiskej” (Sal. 37:11, 29; 2 Sam. 23:2). ¿Ken okinpaleui ninmej tlajtolmej akinmej okinekiayaj kiyolpaktiskej Jehová? Okineltokakej satepan yetos se xochitlali ken Edén uan san chantiskej akinmej yolmelauakej.

10 Pero satepan sekimej israelitas okixnamikej toTajtsin Dios. Ik non, okinkauili akinmej ochantiayaj Babilonia ma kimoaxkatikan Jerusalén. Nochi okipojpolojkej uan sekimej okinuikakej (2 Crón. 36:15-21; Jer. 4:22-27). Satepan, toTajtsin Dios okinmilui profetas ma kijtokan panoskia setenta xiuitl uan judíos oksepa mokopaskiaj Jerusalén. Ijkon opanok ken okijtojkej profetas. Pero noijki tejuan itlaj techmachtia. Ma tikitakan ken techpaleuia tlen okinpanok israelitas uan ma tikneltokakan yetos se xochitlali.

11. (1) ¿Ken opanok yiuejkika tlen kijtoa Isaías 11:6-9? (2) ¿Tlen tlajtlanilistli ok tiknankiliskej?

11 (Xiktlajtolti Isaías 11:6-9). ToTajtsin Dios okilui profeta Isaías ma kijto israelitas kipiaskiaj yolseuilistli uan amo kinmouiliskiaj yolkamej uan amikaj kintlajyouiltiskia. Nochtin kuali yetoskiaj. Ninmej tlajtolmej techpaleuiaj ma timokuayejyekokan ken okatka xochitlali Edén (Is. 51:3). Nin profecía seki yomochi yiuejkika. Pero Isaías noijki okijto itech nochi tlaltikpak kimatiskiaj “itlamatilis Jehová ijkon ken tentok ueyi atl”. Pero ¿keman mochiuaskiaj ninmej tlajtolmej?

12. (1) ¿Tlen tlateochiualistli okiselijkej israelitas ijkuak omokopkej Jerusalén? (2) ¿Tleka tikijtoaj satepan mochiuas tlen kijtoa Isaías 35:5-10?

12 (Xiktlajtolti Isaías 35:5-10). Isaías okijto akinmej mokopaskiaj Babilonia amitlaj kinmomojtiskia. Sapanoa tlamochiuaskia porque yetoskia miak atl ijkon ken okatka xochitlali Edén (Gén. 2:10-14; Jer. 31:12). Pero ¿san non tlamantli panoskia? Noijki kijtoa pajtiskiaj akinmej amo otlachiayaj, akinmej amo onejnemiayaj uan noijki akinmej amo otlakakiayaj. Pero nin tlamantli amo okinpanok israelitas. Nochi nin tlamantli satepan mochiuaskia.

13, 14. ¿Ken okitakej judíos omochi tlen kijtoa Isaías 65:21-23 uan tlen ok poliui mochiuas? (Xikita dibujo kanin peua tlamachtil).

13 (Xiktlajtolti Isaías 65:21-23). Ijkuak judíos omokopkej Jerusalén, ayakmo okipiayaj kanin chantiskej nion okipiayaj kanin motlatokiskej. Pero toTajtsin Dios okinteochi uan oksepa kuali okatkaj. Oyolpakej ijkuak omokaltijkej, omotlatokijkej uan okipiayaj tlen kikuaskej.

14 Nin profecía kijtoa tiyoltoskej “ken itonaluan se kuauitl”. Seki kuauitl katej sapanoa miak xiuitl. Moneki tichikajtoskej para tiyoltoskej miak xiuitl. Xamo sekimej kijtoskej amo melauak mochiuas tlen okijto Isaías. Pero nin profecía melauak mochiuas.

¿Keman mochiuas tlen okijto Jesús? (Xikita párrafo 15 uan 16).

15. ¿Tlen okijto Isaías kichiuas Jehová?

15 Nochi tlen yotikitakej techmachtia yetos se xochitlali. Tinochtin techteochiuas toTajtsin Dios. Amikaj techmomojtis. Tlachiaskej akinmej amo tlachiaj, tlakakiskej akinmej amo tlakakij uan nejnemiskej akinmej amo uelij nejnemij. Timokaltiskej, timotlatokiskej uan tikpiaskej tlen tikkuaskej. Tiyoltoskej miak xiuitl ken seki kuauitl katej miak xiuitl. Ijkon panos porque Biblia kiteititia yetos se xochitlali. Pero ¿tlen tikijtoskej tla ikaj techiluis amo melauak tichantiskej itech xochitlali? ¿Tleka tikneltokaj yetos se xochitlali? Jesús techiluia yetos se xochitlali.

¡TICHANTISKEJ ITECH XOCHITLALI!

16, 17. ¿Keman otlajto Jesús itech xochitlali?

16 Jesús okimiktijkej itech se tlaketsali maski amitlaj okichi. Inauak noijki opilkatokaj ome tlakamej judíos tlen noijki okinmiktijkej. Se tlakatl kuali okimatiaya Jesús okatka tekiua uan okilui nin tlamantli ijkuak yimikiskia: “Techilnamiki ijkuak pewas titlanawatis” (Luc. 23:39-42). Techmachtia itlaj miak ipati tlen Jesús okilui non tlakatl uan nin moajsi itech Lucas 23:43. Tlatlamantli kajsikamatij nin texto. Sekimej tlen axkan kitlajtolkopaj Biblia kitlaliliaj se coma noso ome puntos kanin kijtoa “axkan”. Ik non, miakej ijkin kitlajtolkopaj: “Melauak nimitsiluia, axkan tias nouan itech xochitlali”. Pero ¿tlen okinekiaya kijtos Jesús?

17 Miakej tlajtolmej kitekitiltiaj comas uan ijkon kuali moajsikamati tlen ijkuilitok. Pero tlen yiuejkika omoijkuilo ika griego, amo kanaj okipiaya puntuación. Ik non, tlatlamantli kitlajtolkopaj tlen okijto Jesús. Sekimej kitlajtolkopaj: “Melauak nimitsiluia, axkan tias nouan itech xochitlali” noso “axkan melauak nimitsiluia: Tiyetos nouan itech xochitlali”. Akinmej tlajtolkopaj tlatlamantli kajsikamatij tlen okijto Jesús. Ik non, tlatlamantli ijkuilitok itech Biblias.

18, 19. ¿Ken kajsikamatij sekimej tlen okijto Jesús?

18 Ma tikilnamiktokan ome tlamantli tlen Jesús okinmilui imachtijkauan: “Ne Non onimochi ni tlakatl, niyetos eyi tonati iwa eyi yúali ijtik tlali”. Noijki okijto: “Ne Non onimochi ni tlakatl nechtemaktiskeh inmak tekiwajkeh, iwa yejwah nechmiktiskeh, pero ipan eyi tonati nimoyolitis” (Mat. 12:40; 16:21; 17:22, 23; Mar. 10:34). Tlatitlanil Pedro okijto ijkon opanok (Hech. 10:39, 40). Ik non, Jesús amo oyajki itech xochitlali ijkuak okimiktijkej iuan non tlakatl judío. Jesús okatka eyi tonal itech “Hades” uan Jehová okiyoliti (Hech. 2:31, 32). *

19 Nin tlamantli kiteititia Jesús okilui tlakatl judío “axkan melauak nimitsiluia”. Ijkon okijtoayaj ijkuak okatka Moisés. Se tonal, Jehová okijto: “Ninmej tlajtolmej tlen axkan nimitsnauatijtok moneki yetoskej itech moyolo” (Deut. 6:6; 7:11; 8:1, 19; 30:15).

20. ¿Tlen okseki tlamantli techpaleuia tikajsikamatij ken moneki tlen okijto Jesús?

20 Se tlakatl tlen kitlajtolkopa Biblia uan chanti kanin onenki Jesús, okijto: “Nin texto moneki kuali tikyekijtoskej tlajtoli ‘axkan’. Ik non, moneki tikijtoskej ‘axkan melauak nimitsiluia: Tiyetos nouan itech xochitlali’. Nin tlajtoli tlen Jesús okilui judío tlen inauak opilkatoka, kiteititia satepan yetos itech xochitlali. Ijkon kijtoaj akinmej chantij kanin onenki Jesús. Nin kijtosneki tlen okilui non tonal satepan mochiuaskia”. Noijki se versión siríaca tlen okiski itech xiuitl 1600 noijki ijkon okitlajtolkopkej tlen okijto Jesús. Kijtoa: “Axkan melauak nimitsiluia tiyetos nouan itech xochitlali Edén”. Sapanoa techyolchikaua tlen okijto Jesús.

21. ¿Tleka tikijtoaj tlakatl judío amo chantiskia iluikak uan ken tikmatij?

21 Ijkuak Jesús okilui non tlakatl yetoskia itech xochitlali, amo okilui chantiskia iluikak. Porque ye amo okimatiaya Jesús uan itlatitlaniluan tlanauatiskiaj iluikak (Luc. 22:29). Noijki non tlakatl amo keman omoapolakti (Juan 3:3-6, 12). Ik non, tikajsikamatij Jesús okilui satepan chantiskia itech tlaltikpak. Noijki tlatitlanil Pablo satepan okijto okitak se tlakatl okiuikakej “xochitlalpan” (2 Cor. 12:1-4). ToTajtsin Dios okipejpenki Pablo uan oksekimej tlatitlanilmej uan yejuan yaskej iluikak tlanauatiskej iuan Jesús. Pero Pablo okijto nin “xochitlalpan” satepan yetoskia. * ¿Kijtosneki tlaltikpak mokopas xochitlali? ¿Uelis ompa tichantiskej?

¿TLEN TIKCHIAJ MA MOCHIUA TLALTIKPAK?

22, 23. ¿Tlen tikchiaj ma mochiua tlaltikpak?

22 Ma tikilnamiktokan David okijto ajsis tonal “yolmelauakej yetoskej tlaltikpak uan nochipa itech chantiskej” (Sal. 37:29; 2 Ped. 3:13). Nin mochiuas ijkuak nochtin kintlakamatiskej itlanauatiluan toTajtsin Dios. Isaías 65:22 kijtoa: “Porque itonaluan noaltepe yetos ken itonaluan se kuauitl”. Nin kijtosneki sapanoa miak xiuitl tiyoltoskej. ¿Melauak ijkon mochiuas? Kema. Apocalipsis 21:1-4 kijtoa ayakmo ikaj ixpoliuis ijkuak tiyetoskej itech xochitlali porque toTajtsin Dios techteochiuas.

23 Biblia kijtoa melauak yetos se xochitlali. Adán uan Eva ayakmo ochantikej itech xochitlali. Pero tlaltikpak oksepa mokopas se xochitlali. ToTajtsin Dios yokijto nochtin kinteochiuas itech xochitlali. Noijki David okijto yolkualmej uan yolmelauakej yetoskej tlaltikpak uan nochipa itech chantiskej. Noijki tlen okijto Isaías techpaleuia ma tikchiakan yetos se xochitlali. ¿Keman ijkon panos? Ijkuak mochiuas tlen Jesús okilui tlakatl judío. Tejuatsin uelis tichantis itech xochitlali. Ijkuakon mochiuas tlen okijtojkej tokniuan: “Timotaskej itech xochitlali”.

^ párr. 18 Se tlakatl itoka Marvin Pate tlen momachtia itech religión, okijto: “Miakej kijtoaj ijkuak Jesús okijto ‘axkan’, kajsikamatij ye okijto mikiskia uan san niman yetoskia itech xochitlali itech non tonal. Pero nin tlakatl okijto amo mouika iuan tlen kijtoa Biblia porque ijkuak omikik Jesús okitokatoj uan satepan oyajki iluikak” (Mat. 12:40; Hech. 2:31; Rom. 10:7).

^ párr. 21 Xikita tlamachtil “Sekimej techtlajtlaniaj” itech nin revista.