Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 52

Tetajmej xikinmachtikan namokoneuan ma kitlasojtlakan Jehová

Tetajmej xikinmachtikan namokoneuan ma kitlasojtlakan Jehová

“Konemej se tetliokolil tlen kintemaka Jehová” (SAL. 127:3).

TLAKUIKALI 134 Xiktlasojtla uan xikmalui mokone

XIKILNAMIKTO *

1. ¿Tlen kineki Jehová ma kichiuakan tetajmej?

IJKUAK Jehová okichijchi Adán uan Eva, intech inyolo okintlalili ma kinekikan kinpiaskej inkoneuan. Ik non, Biblia kijtoua: “Konemej se tetliokolil tlen kintemaka Jehová” (Sal. 127:3). Ma timokuayejyekokan tlen kijtosneki nin texto. Ma tikijtokan se toyolikni techiluia ma tikmaluilikan itomin. Amo tiktlachtekiskej porque ye kineltoka kuali tikmaluiliskej itomin. Pero noijki timotlajtlaniaj ken tikmaluiskej itomin toyolikni. Jehová toyolikni uan kinmiluia tetajmej itlaj ma kimaluilikan. Kineki ma kinmaluikan konemej uan ma kinpaleuikan ma yolpakikan. Nin sapanoua miak ipati uan amo ken tomin.

2. ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej?

2 ¿Akin moneki kijtos kox kinpiaskej inkoneuan akinmej yomonamiktijkej uan keman kinpiaskej? ¿Tlen moneki kichiuaskej tetajmej tla kinekij ma yolpakikan inkoneuan? Ma tikinmitakan seki principios bíblicos tlen kinpaleuis akinmej yomonamiktijkej ma kitakan kox kinpiaskej inkoneuan.

MA TIKTLAKAITAKAN TLEN KIPEJPENAJ AKINMEJ YOMONAMIKTIJKEJ

3. (1) ¿Akin moneki kijtos kox kinpiaskej inkoneuan akinmej yomonamiktijkej? (2) ¿Tlen principios bíblicos moneki kilnamiktoskej inyolikniuan uan infamiliares akinmej yomonamiktijkej?

3 Itech seki altepemej, ijkuak ikaj kitaj monamiktia kinekij san niman ma kinpia ikoneuan. Xamo ijkon kinmiluiaj akinmej inmiuan chantij noso oksekimej porque ijkon kichiuaj itech inmialtepe. Se tokni itoka Jethro * tlen chanti Asia, okijto: “Sekimej tokniuan tlen inmiuan timonechikouaj uan kinpiaj inkoneuan, kinmiluiaj oksekimej tokniuan tlen yomonamiktijkej noijki ma kinpiakan inkoneuan”. Okse tokni itoka Jefri tlen chanti Asia, okijto: “Sekimej kinmiluiaj akinmej yomonamiktijkej, tla amo kinpiaskej inkoneuan ijkuak kipiaskej miak xiuitl amo kipiaskej akin kinmaluis”. Pero san yejuan akinmej yomonamiktijkej moneki kijtoskej kox kinpiaskej inkoneuan. Yejuan kimatij tlen kichiuaskej (Rom. 14:12). Xamo inyolikniuan akinmej yikin omonamiktijkej uan infamiliares kinekij ma yolpakikan. Pero tinochtin ma tikilnamiktokan san yejuan moneki kitaskej kox kinpiaskej inkoneuan (1 Tim. 5:13).

4, 5. (1) Xikijto tlen ome tlamantli moneki motlapouiskej akinmej mochiuaj novios. (2) Xikijto keman moneki motlapouiskej kox kinpiaskej inkoneuan.

4 Tla akinmej yomonamiktijkej kijtoskej kinpiaskej ikoneuan, moneki motlapouiskej keman kinekij kinpiaskej uan keski kinpiaskej. Pero ¿keman moneki motlapouiskej kox kinpiaskej inkoneuan? ¿Tleka miak ipati ma motlapouikan non tlamantli?

5 Ma motlapouikan ijkuak mochiuaj novios kox kinpiaskej inkoneuan porque moneki kimatiskej tlen kichiuaskej. Noijki ma kitakan kox uelis kinmaluiskej inkoneuan. Sekimej kikauaj ma pano kanaj se xiuitl noso ome uan satepan kinpiaj inkoneuan porque moneki majxiliskej uan mochijchikauaskej kinmaluiskej. Tla mochiaskej, kinpaleuis san sekan ma chantikan uan ma momatikan (Efes. 5:33).

6. ¿Tlen kichiuaj sekimej tlen yomonamiktijkej?

6 Sekimej tokniuan amo san niman kinpiaj inkoneuan. Kichiuaj ken eyi ikoneuan Noé uan insiuauan porque yejuan amo san niman okinpixkej inkoneuan (Gén. 6:18; 9:18, 19; 10:1; 2 Ped. 2:5). Jesús okijto tiyetoskiaj ken ijkuak okatka Noé porque axkan tikatej itlamian tonalmej uan okachi titlajyouiaj (Mat. 24:37; 2 Tim. 3:1). Sekimej tlen yomonamiktijkej kimatokej tikatej itlamian tonalmej, ik non, amo kinpiaj inkoneuan uan ijkon okachi kitekichiuiliaj toTajtsin Dios.

Akinmej yomonamiktijkej, ijkuak kitaskej kox kinpiaskej inkoneuan uan keski kinpiaskej, moneki kitaskej kox kinmajxilis tlen ika mopanoltiskej. (Xikita párrafo 7). *

7. ¿Ken uelis kinpaleuis akinmej yomonamiktijkej tlen kijtoua Lucas 14:28, 29 uan Proverbios 21:5?

7 Akinmej yomonamiktijkej ijkuak kitaskej kox kinpiaskej inkoneuan uan keski, moneki kitaskej kox kinmajxilis tlen ika mopanoltiskej (xiktlajtolti Lucas 14:28, 29). Tetajmej tlen yikimatij ken kinmiskaltiskej konemej, kimatij moneki majxiliskej uan mochijchikauaskej kinmaluiskej uan amo san moneki kintlamakaskej. Ik non, miak ipati ma motlajtlanikan akinmej yomonamiktijkej: “¿Moneki titekipanoskej tiome para tikpiaskej tlen ika timopanoltiskej? ¿Tikmatij tikitaskej tlen okachi techpoloua? ¿Akin kinmaluis konemej tla tiome titekipanoskej? ¿Akin kinmachtis tlen mokuayejyekoskej uan tlen kichiuaskej?”. Akinmej ijkon mokuayejyekouaj, kitlakamatij tlen kijtoua Proverbios 21:5 (xiktlajtolti).

Tlakatl tlen kitlasojtla isiua kipaleuia. (Xikita párrafo 8).

8. (1) ¿Tlen ouijkayotl uelis kinpanos akinmej yomonamiktijkej? (2) ¿Tlen kichiua tlakatl tlen kitlasojtla isiua?

8 Tlakatl uan isiua moneki majxiliskej uan mochijchikauaskej yetoskej iuan inkoneuan. Pero xamo oui yetos tla konemej amo miak xiuitl motlatiuij. Sekimej ijkon yokinpanok uan otlajyouijkej. Xamo siuatl nochipa sotlauas uan motekipachos uan ayakmo majxilis momachtis, motlatlaujtis uan tetlapouis. Noijki xamo ayakmo kuali kikakis tlen timomachtiaj ijkuak timonechikouaj. Tlakatl tlen kitlasojtla isiua kipaleuia ijkuak timonechikouaj uan noijki ijkuak katej inkalijtik. Mochijchikaua momachtis iuan ifamilia ijkuak kiueyichiuaj Jehová uan noijki tetlapouia iuan isiua uan ikoneuan.

¿KEN MONEKI KINMACHTISKEJ TETAJMEJ INKONEUAN MA KITLASOJTLAKAN JEHOVÁ?

9, 10. ¿Tlen moneki kichiuaskej tetajmej tla kinekij kinpaleuiskej inkoneuan?

9 ¿Tlen moneki kichiuaskej tetajmej para kinmachtiskej inkoneuan ma kitlasojtlakan Jehová? Axkan onka miak tlamantli amo kuali, ik non, ¿ken uelis tetajmej kinmaluiskej inkoneuan? Ma tikitakan ken uelis kichiuaskej.

10 Xiktlatlaujtikan Jehová ma namechpaleui. Ma tikitakan tlen okichi Manóah uan isiua. Ijkuak Manóah okimatki kipiaskiaj se konetl tlen omotokayoti Sansón, okitlatlaujti Jehová ma kipaleui ken kimachtiskiaj ikone.

11. Ijkon ken kijtoua Jueces 13:8, ¿tlen moneki kichiuaskej tetajmej tla kinekij kichiuaskej ken Manóah?

11 Se tokni itoka Nihad uan isiua itoka Alma tlen chantij Bosnia-Herzegovina, okichijkej ken Manóah. Yejuan okijtojkej: “Otiktlatlaujtijkej Jehová ken okichi Manóah. Otikiluijkej ma techpaleui kuali ma tikinmiskaltikan tokoneuan. Jehová otechpaleui ika tlen kijtoua iTlajtol, amatlajkuilolmej, ijkuak timonechikouaj uan ijkuak tikinpiaj uejueyij nechikolmej” (xiktlajtolti Jueces 13:8).

12. ¿Tlen okichi José uan María?

12 Xikchiuakan tlen nankinmiluiaj konemej. Tetajmej sapanoua miak ipati tlen nankinmiluiaj namokoneuan. Pero xamo okachi kinpaleuis tlen namejuan nankichiuaj. José uan María okichijkej tlen okiluiayaj Jesús uan noijki oksekimej inkoneuan. José amo san omochijchikauaya tekipanos uan ijkon kintlamakaskia akinmej inmiuan ochantiaya. Noijki okinmachti miak ipati kiueyichiuaskiaj Jehová (Deut. 4:9, 10). Sejse xiuitl oyaya Jerusalén iuan ifamilia kichiuatiuij Pascua maski tlanauatil amo ijkon okijtouaya (Luc. 2:41, 42). Ijkuakon xamo sekimej tetajmej okitayaj oui yaskiaj porque uejka onejnemiayaj uan patio okisaya. Pero José okipatioitaya kitekichiuilis Jehová uan okinmachti ikoneuan noijki ijkon ma kichiuakan. María kuali okimatiaya tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios. Tlen okichi uan tlen okinmilui ikoneuan okinpaleui ma kipatioitakan iTlajtol toTajtsin Dios.

13. ¿Ken okichi se tokni uan isiua ijkon ken José uan María?

13 Nihad uan Alma tlen otimotlapouijkej itech párrafo 11, noijki okichijkej ken José uan María ijkuak okimachtijkej inkone ma kitlasojtla Jehová uan ma kitekichiuili. Yejuan okijtojkej tlen okichijkej: “Otimoyekanayaj ika principios bíblicos para ma kita tokone sapanoua techpaleuia ijkuak ijkon tikchiuaj”. Nihad okijto: “Moneki timochijchikauaskej tikchiuaskej tlen tiknekij ma kichiua tokone”.

14. ¿Tleka tetajmej moneki kimatiskej akinmej mouikaj iuan inkoneuan?

14 Xikinpaleuikan namokoneuan ma mouikakan iuan akinmej kinpaleuiskej. Tetajmej moneki kimatiskej akinmej mouikaj iuan inkoneuan uan tlen kichiuaj. Noijki moneki kimatiskej akinmej inmiuan motlapouiaj itech Internet uan akinmej inmiuan motlapouiaj itech teléfono. Akinmej inmiuan mouikaj uelis kinpatiliskej tlen mokuayejyekouaj uan tlen kichiuaj (1 Cor. 15:33).

15. ¿Tlen kinmachtia tetajmej tlen okichi Jessie?

15 ¿Tlen uelis kichiuaskej tetajmej tla amo kimatij ken tekiti se computadora uan okseki tlamantli? Se tokni itoka Jessie tlen chanti Filipinas, okijto: “Amo otikmatiayaj ken motekitiltia nochi non tepostli. Pero nochipa otikinmiluiayaj tokoneuan ken uelis kinmijtlakoskia non aparatos electrónicos”. Amo keman okinmilui amo ma kitekitiltikan porque ye amo okimatiaya kitekitiltis. Tokni okijto: “Onikinmiluiaya nokoneuan ika aparatos electrónicos uelis momachtiskiaj okse tlajtoli, momachtiskej ijkuak monechikoskej uan noijki uelis ompa kitlajtoltiskiaj Biblia”. Tetajmej ¿yonankimiluijkej namokoneuan ken uelis kinpaleuis tlen kajki itech jw.org® kanin kijtoua “telpokamej uan ichpokamej”? ¿Inmiuan yonankitakej video tlen itoka ¿Amo keman tikkaua mocelular noso motableta? uan Ximomalui ijkuak tikintekitiltia redes sociales? * Nin namechpaleuis xikinmachtikan namokoneuan ma kimatikan ken kintekitiltiskej aparatos electrónicos (Prov. 13:20).

16. ¿Tlen okichi se tokni uan isiua uan tlen opanok?

16 Miakej tetajmej kinpaleuiaj inkoneuan ma yetokan inmiuan akinmej okachi kitekichiuiliaj Jehová. Ijkon okichi tokni Dani uan isiua tlen itoka Bella tlen chantij Costa de Marfil. Yejuan okiluiayaj tlayekanki itech circuito ma mokaloti inkalijtik. Tokni Dani okijto: “Non sapanoua okiyolchika tokone. Omochi precursor uan axkan noijki kipaleuia tlayekanki itech circuito”. ¿Tetajmej noijki uelis ijkon nankichiuaskej para namokoneuan ma moyolchikauakan?

17, 18. ¿Keman moneki kinmachtiskej tetajmej inkoneuan?

17 Xikinmachtikan namokoneuan ijkuak yikin nesij. Okachi momachtiskej namokoneuan tla nankinmachtiskej ijkuak yikin nesij (Prov. 22:6). Ijkon okichi Eunice tlen okatka inantsin Timoteo uan Loida tlen okatka isitsin. Yejuan opejki kimachtiaj Timoteo ijkuak oneski (2 Tim. 1:5; 3:15). Satepan ijkuak otelpochtik Timoteo oyajki uejka otetlapouitoj iuan tlatitlanil Pablo.

18 Se tokni itoka John uan isiua itoka Paula tlen chantij Costa de Marfil, okinmachtijkej chikuase inkoneuan ma kitlasojtlakan Jehová uan ma kitekichiuilikan. ¿Tlen okinpaleui ijkon ma kichiuakan? Okichijkej ken Eunice uan Loida. Tokniuan okijtojkej: “Tokoneuan opejki tikinmachtiaj ijkuak yikin oneskej” (Deut. 6:6, 7).

19. ¿Tlen kijtosneki kinmachtiskej tetajmej inkoneuan ma kipatioitakan iTlajtol toTajtsin Dios?

19 ¿Tlen kijtosneki kinmachtiskej tetajmej inkoneuan ma kipatioitakan iTlajtol toTajtsin Dios? Kijtosneki konemej ma kilnamiktokan tlen kinmachtiaj uan moneki miak uelta ma kinmiluikan. Ik non, tetajmej moneki majxiliskej yetoskej iuan inkoneuan. Ualeua xamo mosotlauaskej porque moneki miak uelta kinmiluiskej inkoneuan tlen kinekij ma momachtikan. Pero amo ma mosotlauakan. Non kinpaleuis ma kajsikamatikan iTlajtol toTajtsin Dios uan ma kitlakamatikan.

Tetajmej moneki kitaskej ken kinmachtiskej sejse inkoneuan. (Xikita párrafo 20). *

20. Xikyekijto tleka tikijtouaj ijkuak moskaltiaj konemej yetoskiaj ijkon ken kijtoua Salmo 127:4.

20 Kuali xikinmixmatikan namokoneuan. Salmo 127 kijtoua konemej yetoskiaj ken flechas (xiktlajtolti Salmo 127:4). Konemej tlatlamantli kipiaj inyelis ijkon ken flechas tlatlamantli kinchijchiuaj, sekimej uejueyij uan oksekimej amo. Ik non, tetajmej moneki kitaskej ken kinmachtiskej sejse inkoneuan. Se tokni uan isiua tlen chantij Israel, okijtojkej ken okinpaleuijkej ome inkoneuan ma kitekichiuilikan Jehová. Yejuan okijtojkej: “Sejse inmiuan otimomachtiayaj Biblia”. Pero tokni tlakatl moneki kitas kox ijkon kinmachtiskej.

JEHOVÁ KINPALEUIS TETAJMEJ

21. ¿Ken kinpaleuia Jehová tetajmej?

21 Ualeua tetajmej xamo mosotlauaj porque oui kitaj kinmiskaltiskej inkoneuan. Pero moneki kuali kinmiskaltiskej porque Jehová kintliokolia. Ye kineki kinpaleuis tetajmej. Kinkaki ijkuak kitlatlaujtiaj, kinpaleuia ika iTlajtol, amatlajkuilolmej uan noijki kichiua ma kinpaleuikan oksekimej tetajmej tlen kimatij kinmiskaltiskej konemej.

22. ¿Ken okachi uelis kinpaleuiskej tetajmej inkoneuan?

22 Sekimej kijtouaj moneki panos veinte xiuitl uan ijkuakon tlami kinmiskaltiaj inkoneuan. Pero akinmej ijkon kijtouaj san mokajkayauaj porque tetajmej amo keman tlami kinmiskaltiaj inkoneuan. Konemej okachi kinpaleuis tla tetajmej kintlasojtlaj, inmiuan katej uan kinmachtiaj iTlajtol toTajtsin Dios. Konemej tlatlamantli kiseliaj tlen kinmachtiaj. Akinmej ijkuak oneskej intatajuan yokitekichiuiliayaj Jehová, momachiliaj ken Anna tlen chanti Asia. Ye okijto: “Ijkuak nimokuayejyekoua ken onechmachtijkej notatajuan, nikintlasojkamatilia onechyektlalijkej uan onechmachtijkej ma niktlasojtla Jehová. Notatajuan amo san onechpixkej. Noijki onechmachtijkej tlen moneki nikchiuas uan ijkon ma niyolpaki” (Prov. 23:24, 25). Miakej akinmej kitekichiuiliaj Jehová noijki yolpakij.

TLAKUIKALI 59 Ma tikueyichiuakan Jehová

^ párr. 5 ¿Moneki kinpiaskej inkoneuan akinmej yomonamiktijkej? Tla kijtoskej kinpiaskej, ¿keski kinpiaskej? ¿Ken moneki kinmachtiskej tetajmej inkoneuan ma kitlasojtlakan Jehová? Nin tlamachtil techiluia tlen okichijkej sekimej tokniuan uan tlen principios bíblicos techpaleuiskej ma tikinnankilikan ninmej tlajtlanilmej.

^ párr. 3 Itech nin tlamachtil sekimej otikinpatilijkej intoka.

^ párr. 15 Xikita Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo Tlen tiktekitiltiskej itech nechikol kanin kijtoua “Amo ximoouijtili ika redes sociales” tlen okiski junio 2018.

^ párr. 61 FOTO: Se tokni uan isiua motlapouiaj kox kinpiaskej inkoneuan uan kitaj ken moneki kinmiskaltiskej.

^ párr. 65 FOTO: Se tokni kimachtia ichokotsin uan isiua kimachtia itakotsin porque kipiaj tlatlamantli xiuitl.