Xikita nochi

Tlen kiualika

¿Tikilnamiki?

¿Tikilnamiki?

¿Yotikintlajtolti saiktlami revistas Akin Tetlapouijtok? Xikita kox uelis tikinnankilis ninmej tlajtlanilmej:

¿Ken kiteititia Jehová kinpatioita siuamej?

Ye amo kinchikoita siuamej uan amo san kinpatioita tlakamej. Ye kinkaki, kitekipachoua tlen kinpanoua uan ken momachiliaj. Noijki kineltoka kichiuaskej tlen kinmiluia (w24.01 páginas 15 uan 16).

¿Ken tiktlakamatiskej Efesios 5:7 kanin kijtoua amo ‘matikchiuakan tlen yejuan kichiuaj’?

Apóstol Pablo okijto amo matimouikakan inuan akinmej amo techpaleuiskej matikintlakamatikan itlanauatiluan Jehová. Moneki timomaluiskej porque axkan noijki timotlapouiaj inuan oksekimej itech internet uan amo san ijkuak inuan tikatej (w24.03 páginas 22 uan 23).

¿Tlen moneki tikchiuaskej tla ikaj techiluia itlaj tlen amo melauak opanok?

Moneki timomaluiskej porque miakej uelis kijtoskej miak tlamantli tlen amo melauak porque kinekij techkajkayauaskej. Xamo se tokni kinekis techyolchikauas uan techiluis itlaj tlen opanok pero amo kimati kox melauak ijkon opanok. Noso techualtitlaniliskej se correo kanin kijtoua itlaj opanok. Xamo noijki ijkuak titetlapouiaj tikajsij ikaj tlen okika Jehová uan kixnamiki ialtepe. Xamo mota kineki kimatis tlen kijtoua Biblia pero san kineki techkajkayauas (w24.04 página 12).

¿Tlen tikmatij uan tlen amo tikmatij ijkuak Jehová kixkomakas tekiua Salomón, ijkuak kinmixkomakas tlen oixpolikej ompa Sodoma uan Gomorra uan ijkuak otlatenki?

Amo tikmatij kox Jehová sepa okinmixpolo nonmej personas pero ye nochi kuali kichiua uan teiknomati (w24.05 páginas 3 uan 4).

¿Tlen techmachtia ijkuak moijtoua Jehová yetoskia “ken se Tepexitl”? (Deut. 32:4).

Tejuan noijki uelis timopaleuiskej inauak Jehová. Ye amo keman techkauas uan kichiuas nochi tlen yokijto. Noijki amo kipapatla tlen kijtoua porque amo keman kipatla iyelis nion tlen yokijto kichiuas (w24.06 páginas 26 hasta 28).

¿Tlen mitspaleuis xiyolpaki ijkuak titlapaleuiti itech okse tlanechikol?

Xikneltoka Jehová mitspaleuis ijkon ken okinpaleui yiuejkika itekipanojkauan. Amo xikita tlen tlamantli okichiuayaj tokniuan kanin otimonechikouaya uan kanin axkan timonechikoua. Noijki xitlapaleui uan xikintemo moyolikniuan (w24.07 páginas 26 hasta 28).

¿Tlen techmachtiaj eyi neskayomej tlen ijkuilitokej itech Mateo cápitulo 25?

Neskayotl tlen okijto Jesús ijkuak otlajto itech ichkamej uan tentsomej techmachtia moneki matitlapaleuikan uan matitetlakamatikan. Neskayotl tlen tlajtoua itech majtlaktli ichpochmej techmachtia moneki matimoyektlalikan uan matimotlachilijtokan. Neskayotl tlen tlajtoua itech tlakeualmej tlen okiselijkej tomin techmachtia matitekipanokan (w24.09 páginas 20 hasta 24).

¿Keski metro ik uejkapan okatka korredor tlen okipiaya templo tlen okichijchi Salomón?

2 Crónicas 3:4 kijtoua okipiaya “120 codos” itech seki copias. Non kijtosneki okipiaya 53 metros ik uejkapan. Pero okseki copias kijtouaj “okipiaya 20 codos”. Non kijtosneki okipiaya kanaj 9 metros ik uejkapan. Xamo korredor amo okipiaya 120 codos porque tepamitl tlen okipiaya templo amo okatka patlauak ik kanin okalakiayaj (w24.10 página 31).

¿Tlen kijtosneki siervo ministerial ‘makipia san se isiua’? (1 Tim. 3:12).

Tlakatl tlen yomonamikti uan kineki tlapaleuis ken siervo ministerial moneki kipias san se isiua. Noijki amo keman mauilnemi. Non kijtosneki san kitlasojtlas isiua uan amo makinuelita oksekimej siuamej (w24.11 página 19).

¿Tleka amo san se tlamantli kijtosneki tlen Jesús okintlapoui akinmej okatkaj Galilea ijkon ken kijtoua Juan 6:53 uan ijkuak okichi iCena?

Juan 6:53 kijtoua Jesús okinmiluijtoka judíos makikuakan icuerpo uan makonikan ieso. Jesús okatka Galilea itech xiuitl 32 ijkuak okintlapouijtoka judíos tlen san okinekiayaj makintlamakakan. Pero opanok se xiuitl uan Jesús okichi iCena ompa Jerusalén. Ijkuakon okintlapoui akinmej yaskej iluikak tlen iuan tlanauatiskej (w24.12 páginas 10 uan 11).