Xikita nochi

Tlen kiualika

Jehová “kimaka chikaualistli akin sotlaua”

Jehová “kimaka chikaualistli akin sotlaua”

Itech 2018 motekitiltis nin tlaxelol: “Pero akinmej kichiaj Jehová oksepa kipiaskej chikaualistli” (IS. 40:31).

TLAKUIKALMEJ: 23 UAN 51

1. (1) ¿Tlen ouijkayotl tikixnamikij? (2) ¿Tleka yolpaki Jehová? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil).

TINOCHTIN tikmatij san kanin onka miak ouijkayotl. Tokniuan timechtlasojtlaj miak uan tikmatij miakej nanmokokoaj. Oksekimej kinmaluiaj inkalchanejkauan tlen yikipiaj miak xiuitl maski yejuan noijki yikipiaj miak xiuitl. Oksekimej mochijchikauaj kinmakaskej inkalchanejkauan tlen ika mopanoltiskej. Uan noijki tikmatij miakej kipiaj okachi miak ouijkayotl. Ik non, moyolkokoaj, amo kipiaj tomin uan amo majxiliaj kichiuaskej tlen moneki. Pero ika nochi inyolo kineltokaj toTajtsin Dios satepan kinmakas nochi tlen yokijto. Jehová yolpaki ijkuak kita nankipiaj chikauak namotlaneltokilis.

2. (1) ¿Ken techyolchikaua Isaías 40:29? (2) ¿Uan tlen kichiuaj sekimej tokniuan?

2 Pero ¿tikmachilia ualeua ayakmo uelis tikixnamikis ouijkayotl? Miakej ijkon momachiliaj. Biblia techtlapouia itech sekimej itekipanojkauan Jehová tlen noijki ijkon okinpanok (1 Rey. 19:4; Job 7:7). Pero omotlatlaujtijkej uan amo omosotlajkej. Uan Jehová okinpaleui porque “ye kimaka chikaualistli akin sotlaua” (Is. 40:29). Pero sekimej itekipanojkauan toTajtsin Dios mokuayejyekoaj okachi kuali satepan kitekichiuiliskej. Tla kitekichiuiliskej Jehová kimachiliaj ken se tlamamali tlen sapanoa etik uan amo kitaj ken se tlateochiualistli. Ik non, ayakmo kitlajtoltiaj Biblia, ayakmo monechikoaj, ayakmo tetlapouiaj uan non tlen kinektok Satanás ma tikchiuakan.

3. (1) ¿Tlen tikchiuaskej para amo ma techsotlaua Satanás? (2) ¿Tlen timomachtiskej?

3 Diablo amo kineki ma tiyetokan tiyolchikauakej. Ye kimati timoyolchikauaj tla tiktekichiuiliaj Jehová. Ik non, tla tikmachilia tisotlaua uan timoyolkokoa, amo xikkaua Jehová. Okachi kuali, itech ximotoki. Uan xikilnamikto Biblia kijtoa: “Dios nomechyekmilawas, nomechyekchikawas” (1 Ped. 5:10; Sant. 4:8). Itech nin tlamachtil, tikitaskej ome tlamantli tlen uelis kichiuas amo okachi ma tiktekichiuilikan toTajtsin Dios. Noijki tikitaskej titlaxikoskej tla timoyekanaskej ika principios bíblicos. Pero achto ma tikitakan Isaías 40:26-31 kanin techiluia Jehová techmaka chikaualistli.

“AKINMEJ KICHIAJ JEHOVÁ OKSEPA KIPIASKEJ CHIKAUALISTLI”

4. ¿Tlen techmachtia Isaías 40:26?

4 (Xiktlajtolti Isaías 40:26). Amo ikaj ueli kinpoa nochi sitlalimej tlen onka itech semanauak. Uan ixtlamatkej kineltokaj katej kanaj 400 mil millones sitlalimej itech galaxia kanin tikatej uan Jehová nochi kinnotsa ika intoka. ¿Tlen techmachtia nin itech Jehová? Tla ye kinmilnamiktok sitlalimej maski amo yoltokej, tejuan okachi techtlasojtla. Uan tiktekichiuiliaj porque tiktlasojtlaj uan amo porque ijkon otechtlalijkej (Sal. 19:1, 3, 14). ToTajtsin Dios kuali techixmati. Jesús okijto: “Dios kuali kimatok kech tsónkali nonkipiah itech nomotsonteko” (Mat. 10:30). Jehová kineki ma tikilnamiktokan ye “kimatok tlen kinpanoa akinmej amo itlaj intlajtlakol” (Sal. 37:18). Nin kijtosneki ye kimati tlen ouijkayotl tikpiaj uan techmaka chikaualistli para ma titlaxikokan.

5. ¿Ken tikmatij Jehová techmakas chikaualistli para tikixnamikiskej san tlen ouijkayotl?

5 (Xiktlajtolti Isaías 40:28). Itech Jehová kisa nochi chikaualistli. Se neskayotl, ye kimaka miak chikaualistli tonaltsin. Se ixtlamatki tlen itoka David Bodanis okiyekijto sejse segundo tonaltsin kipia chikaualistli ken yetoskiaj sapanoa miakej bombas atómicas. Okse ixtlamatki okijto: “Chikaualistli tlen tonaltsin kitemaka itech san se segundo kinpaleuia tlaltikpaktlakamej doscientos mil xiuitl”. Tla Jehová kimaka chikaualistli tonaltsin, ¿amo techmakas chikaualistli uan ijkon tikixnamikiskej san tlen ouijkayotl?

6. ¿Tleka Jesús okijto itlamamal amo tesotla uan ken techpaleuia?

6 (Xiktlajtolti Isaías 40:29). Sapanoa tiyolpakij tiktekichiuiliaj Jehová. Jesús okinmilui imachtijkauan: “Xikwikakah notlamamal”. Pero noijki okijto: “Iwa nonkajsiskeh yolsewílistli itech nomoyolo. Porke n tekitl non Ne nikneki xikchiwakah amo owi se kitlakitas, iwa tlan Ne nomechnawatia, noiwa amo tesotla” (Mat. 11:28-30). ¡Uan melauak tlen okijto! Ualeua tisotlauaj ijkuak titetlapouitiuij uan ijkuak timonechikotiuij. Pero ijkuak timokuepatiuij, kuali timomachiliaj uan tikpiaj chikaualistli para tikixnamikiskej ouijkayotl. Melauak itlamamal Jesús amo tesotla.

7. ¿Uelis tikijtos se neskayotl tlen kiteititia melauak tlen kijtoa Mateo 11:28-30?

7 Ma tikitakan tlen kipanoa se tokni. Ye mokokoa, ik non, nochipa sotlaua, moyolkokoa uan kikokoa itsonteko. Ualeua okachi mochiua uan amo monechikoa. Pero se tonal oyajki nechikol uan okiyolchika tlapoualistli tlen okikak. Tokni okijkuilo: “Tokni tlen okitemakak tlapoualistli otlajto itech akinmej moyolkokoaj. Tokni sapanoa kualtsin otlajto uan onichokak. Onikitak moneki nochipa nimonechikoskia”. Tokni melauak oyolpakik oyajki nechikol.

8, 9. ¿Tlen okinekiaya kijtos Pablo ijkuak okijto “keman amo nichikawak, [Jehová, TNM] nechchikawa”?

8 (Xiktlajtolti Isaías 40:30). Maski tikmatij tikchiuaskej miak tlamantli, amo uelis tikchiuaskej nochi toselti. Uan moneki ma tikilnamiktokan. Ma timokuayejyekokan itech tlatitlanil Pablo. Maski ye okimatiaya kichiuas miak tlamantli, amo okichiuaya nochi tlen okinekiaya. Ijkuak omotlatlaujti, Jehová okinankili: “Noweletilis okachi motenextia itech non amo chikawakeh”. Pablo okajsikamatki non uan okijto: “Porke keman amo nichikawak, [Jehová, TNM] nechchikawa” (2 Cor. 12:7-10). ¿Tlen okinekiaya kijtos?

9 Pablo okimatiaya amo san iselti uelis nochi kichiuas. Omonekiaya ma kipaleui toTajtsin Dios. Iespíritu santo toTajtsin Dios kipaleuiskia ijkuak mosotlauaskia. Uan noijki kipaleuiskia ma kichiua tlen iselti amo uelis kichiuaskia. Noijki ijkon techpanoa. Pero Jehová techmaka chikaualistli ika espíritu santo.

10. ¿Ken okipaleui Jehová ma kixnamiki ouijkayotl David?

10 David miak uelta okitak Jehová okimakak chikaualistli ika espíritu santo. Ye okijkuilo: “Porque techpaleuia ma nikinmixnamiki ichtekej uan ika ichikaualis noDios nitlejko itech se tepamitl” (Sal. 18:29). Seki ouijkayotl yetoskia ken se tepamitl tlen sapanoa uejkapan. Ik non, moneki ma techpaleui Jehová.

11. ¿Ken techpaleuia espíritu santo ma tikixnamikikan ouijkayotl?

11 (Xiktlajtolti Isaías 40:31). Ijkuak águilas patlanij uejkapan uan yauij uejka, amo kichiuaj ika inchikaualis. Kinpaleuia ejekatl totonik tlen kinmalakachojti uan ijkon amo okachi sotlauaj. Ik non, ijkuak tikpiaskej ouijkayotl, ma tikinmilnamikikan águilas. Ma tikiluikan Jehová ma techmaka chikaualistli tlen moneki ika espíritu santo (Juan 14:26). Uan san tlen hora uelis tiktlatlaujtiskej Jehová ma techpaleui. Xamo se tonal okachi monekis ma tiktlatlaujtikan ijkuak tikpiaskej ouijkayotl iuan se tokni. ¿Pero tleka ualeua onka ouijkayotl?

12. ¿Tleka ualeua tikpiaj ouijkayotl iuan tokniuan?

12 Onka ouijkayotl porque tinochtin titlajtlakolejkej. Ik non, ualeua tokniuan kichiuaskej noso kijtoskej itlaj tlen techkualanis noso tejuan tikinkualaniskej. Nin kiyejyekos totlaneltokilis. Uan Jehová kitekauilis ma tikteititikan kox tiyolmelajkej uan ma titekitikan iuan tokniuan maski tlajtlakolejkej.

Jehová amo okika José uan tejuan noijki amo techkauas. (Xikita párrafo 13).

13. ¿Tlen techmachtia itech Jehová tlen okipanok José?

13 Jehová kitekauilia ma tikpiakan ouijkayotl ken okipanok José. Ijkuak okatka telpochtli, itlakpaikniuan okinexikolitayaj, ik non, okinemakakej uan akinmej okikojkej okiuikakej Egipto (Gén. 37:28). Jehová omoyolkoko ijkuak okitak José akin okatka yolmelauak otlajyouijtoka. Pero Jehová amo okijto ayakmo ma tlajyoui. Noijki Jehová amo okimakixti ijkuak okiteluijkej okinekiaya motekas iuan isiua Potifar uan okitsakej. ¿Pero Jehová okika José? Amo. Biblia kijtoa: “Jehová okatka iuan José uan okipaleuiaya kuali ma kisa tlen okichiuaya” (Gén. 39:21-23).

14. ¿Ken tiyetoskej tla amo tikualaniskej?

14 Ma tikitakan okse neskayotl. David iyolikni toTajtsin Dios noijki otlajyoui. Pero amo okijto nochipa kualantoskia. Ye okijkuilo: “Ximoyolseui uan ayakmo xikualani; amo san niman xikualani para tiktechiuilis tlen amo kuali” (Sal. 37:8). Para ayakmo tikualaniskej, moneki tikchiuaskej ken Jehová “maski otitlajtlakolchijkej, amo techtlajyouiltia ken technamiki” (Sal. 103:10). Pero ijkuak amo tikualanij noijki techpaleuia amo ma timokokokan. Porque akinmej kualanij tlejko inpresión, ijsikaj, kinkokoa inmihígado, páncreas uan intlalax. Noijki ijkuak tikualanij amo kuali timokuayejyekoaj. Uan ijkuak sapanoa tikualanij, satepan timoyolkokoaj miakej tonalmej. Ik non, Biblia kijtoa: “Chikajtok akin kipia yolseuilistli” (Prov. 14:30). Tla se tokni techyolkokoa, ¿tlen techpaleuis ma tiktlapojpoluikan? Tla tiktlakamatij tlen kijtoa Biblia.

IJKUAK TOKNIUAN TECHYOLKOKOAJ

15, 16. ¿Tlen tikchiuaskej tla ikaj techyolkokoa?

15 (Xiktlajtolti Efesios 4:26). Akinmej amo kitekichiuiliaj Jehová techchiuilia tlen amo kuali uan non amo techtlajtlachialtia. Pero sapanoa timoyolkokoaj ijkuak se tokni noso se tokalchanejka itlaj techchiuilia. Ma tikijtokan amo tikilkauaj tlen otechchiuilijkej, ¿nochipa tikilnamiktoskej? ¿Noso san niman titetlapojpoluiskej ken kijtoa Biblia? Tla amo san niman titetlapojpoluiaj, okachi oui yetos satepan.

16 Ma tikijtokan se tokni itlaj otechchiuili uan amo tikilkauaj tlen opanok. ¿Tlen techpaleuis ma tiktlapojpoluikan? Achto, ma tiktlatlaujtikan Jehová ika nochi toyolo uan ma tikiluikan ma techpaleui kuali ma timotlapouikan iuan akin otechyolkoko. Ma tikilnamikikan tokni noijki mouika iuan Jehová uan ye kitlasojtla (Sal. 25:14). Jehová kintlasojtla akinmej iuan mouikaj uan noijki kineki ma tikintlasojtlakan (Prov. 15:23; Mat. 7:12; Col. 4:6). Satepan kuali ma timokuayejyekokan tlen tikijtoskej. Amo san niman ma timokuayejyekokan tokni okinekiaya itlaj techchiuilis. Ma tikijtokan xamo omotlapololti uan noijki totlajtlakol tlen opanok. Uan ijkuak timotlapouiskej iuan tokni, uelis ijkin tikiluiskej: “Xamo san niman nimoyolkokoa, yala ijkuak otimotlapouijkej ijkin onimomachili”. Tla amo ueli timotlapouiaj, okse tonal ma timotlapouikan para timotlapojpoluiskej. Uan ma tiktlajtlanilikan Jehová ma kiteochiua tokni. Noijki ma tikiluikan Jehová ma techpaleui ma tikitakan tokni yolkuali. Kuali ma tikmatokan Jehová yolpaki ijkuak kita timochijchikauaj timotlapojpoluiskej iuan tokni porque ye noijki iuan mouika.

IJKUAK AMO TIKILKAUAJ TLEN AMO KUALI OTIKCHIJKEJ

17. (1) Tla otitlajtlakolchijkej, ¿ken kineki techpaleuis Jehová para amo ma timoyolkokokan? (2) ¿Uan tleka moneki ma tikkauilikan ma techpaleui?

17 Sekimej tokniuan mokuayejyekoaj amo intech poui kitekichiuiliskej Jehová porque yiuejkika otlajtlakolchi. Nin uelis kichiuas amo ma kipiakan yolseuilistli, amo ma yolpakikan uan ma sotlauakan. Ueyi tekiua David ijkon okipanok uan okijto: “Ijkuak amo itlaj onikijtoaya otlajtlanki noomio porque nochi tonal onichokaya. Porque tonal uan yoak onikmachiliaya moma etik ijkuak nopan okatka”. Pero David omoyolchika uan okichi tlen Jehová kineki ma kichiuakan itekipanojkauan. David okijto: “Saiktlami onimitsilui notlajtlakol [...]. Uan te otechtlapojpolui nochi tlen amo kuali onikchi” (Sal. 32:3-5). Tla otitlajtlakolchi, Jehová kineki mitspaleuis amo ximoyolkokojto. Pero moneki xikinkauili tokniuan ma mitspaleuikan (Prov. 24:16; Sant. 5:13-15). San niman ijkon xikchiua porque non mitspaleuis xikpia yolilistli tlen amo keman tlamis.

18. ¿Ken kinpaleuia ineskayo Pablo akinmej mokuayejyekoaj amo intech poui kitekichiuiliskej Jehová?

18 Ualeua Pablo omoyolkokoaya porque otlajtlakolchi. Okijto: “Ne innawak n oksikimeh tlatematiltijkeh okachi amitla nopati, iwa nion amo nechnamiki manechnotsakah nitlatematilti, porke yowejka onikintlaijyowiltijtínenki akimeh okineltokayah Cristo”. Uan noijki okijto: “Pero ken Dios onechtlasojtlak axa ni itlatematilti” (1 Cor. 15:9, 10). Jehová okiseli maski otlajtlakolchi uan okinekiaya ma kilnamikto non Pablo. Ik non, tla yotimoyolkuepki uan yotikilui Jehová tlen otikchi uan noijki tla moneki tikinmiluis tlayekankej, Jehová mitsiknomatis. Ik non, xikneltoka Jehová yomitstlapojpolui uan yomitsseli (Is. 55:6, 7).

19. ¿Tlen tlaxelol tiktekitiltiskej 2018 uan tleka?

19 Tikatej itlamian tonalmej, ik non, ouijkayotl okachi momiaktilis. Pero kuali ma tikmatokan Jehová techpaleuis ma titlaxikokan, porque “ye kimaka chikaualistli akin sotlaua uan kichiua ma kipia miak chikaualistli akin amo chikauak” (Is. 40:29; Sal. 55:22; 68:19). Itech 2018 ijkuak tiaskej tonechikol tikitaskej nin tlaxelol: “Akinmej kichiaj Jehová oksepa kipiaskej chikaualistli” (Is. 40:31).