Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 1

Jehová nochipa kinpaleuis akinmej kitemouaj

Jehová nochipa kinpaleuis akinmej kitemouaj

TEXTO PARA XIUITL 2022: “Akinmej kitemouaj Jehová amo kinpolos itlaj tlen kuali” (SAL. 34:10).

TLAKUIKALI 4 “Jehová notlajpixki”

XIKILNAMIKTO *

Maski David otlajyoui, okijto amitlaj okipolouaya. (Xikinmita párrafos 1 hasta 3). *

1. ¿Tlen okipanotoka David?

 DAVID ocholojtinemia porque Saúl okinekiaya kimiktis. Saúl okatka tekiua itech altepetl Israel. David amo okipiaya tlen kikuas uan opanok altepetl Nob, ompa okitlajtlanki makuili pan (1 Sam. 21:1, 3). Satepan ye uan tlakamej tlen iuan oyayaj omotlatitoj itech se cueva (1 Sam. 22:1). ¿Tleka ijkon okipanok David?

2. ¿Tleka Saúl kipanoskia tlen amo kuali? (1 Samuel 23:16, 17).

2 Saúl okinexikolitak David porque ye otlatlanki itech guerras uan opejki miakej kixmatij. Saúl okimatiaya amo okitlakamatki Jehová, ik non, okipejpenki David ma yeto tekiua itech altepetl Israel (xiktlajtolti 1 Samuel 23:16, 17). Pero Saúl ok okatka tekiua itech non altepetl uan okinpiaya miakej soldados uan oksekimej tlen okipaleuiayaj, ik non, David ocholo para amo ma kimiktikan. ¿Uelis Saúl kitsakuiliskia Jehová para amo ma kitlali tekiua David? (Is. 55:11). Biblia amo kijtoua pero kuali tikmatij Saúl kipanoskia tlen amo kuali porque okixnamiktoka toTajtsin Dios.

3. ¿Tlen amo okichi David maski okipanotoka tlen amo kuali?

3 David okatka yolyamanki, ye amo okipejpenki yetos tekiua itech altepetl Israel, Jehová okipejpenki (1 Sam. 16:1, 12, 13). Saúl opejki kikokolia David, ik non, okinekiaya kimiktis. David amo okijto itlajtlakol Jehová okipanotoka tlen amo kuali. Noijki amo ijkon okichi ijkuak amo okipiaya tlen kikuas uan ijkuak omotlatito itech se cueva. Xamo ijkuak ompa okatka opejki kiyektlalia tlakuikali tlen ika okiueyichi Jehová uan ompa poui tlen kijtoua texto para xiuitl 2022: “Akinmej kitemouaj Jehová amo kinpolos itlaj tlen kuali” (Sal. 34:10).

4. ¿Tlen tlajtlanilmej tikitaskej uan tleka techpaleuia?

4 Miakej itekipanojkauan Jehová amo kipiaj tlen kikuaskej noso kinpoloua okseki tlamantli tlen ika mopanoltiskej. * Ijkon kinpanotok porque onka kokolistli uan okachi tlajyouiskej ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli (Mat. 24:21). Ik non, axkan tikitaskej naui tlajtlanilmej: ¿Tlen kijtosneki amitlaj okipolo David? ¿Tleka moneki nochipa tiyolpakiskej san ika tlen tikpiaj? ¿Tleka tikneltokaj Jehová techpaleuis? ¿Ken uelis timoyektlaliskej para tikmatiskej tlen tikchiuaskej satepan?

“AMO ITLAJ NECHPOLOS”

5, 6. ¿Ken techpaleuia ma tikajsikamatikan tlen okijto David itech Salmo 23:1-6?

5 ¿Tlen okinekiaya kijtos David ijkuak okijto itekipanojkauan Jehová amitlaj kinpoloskia? Tikajsikamatiskej tla timomachtiaj tlen kijtoua Salmo 23 (xiktlajtolti Salmo 23:1-6). Itech nin salmo David okijto: “Jehová notlajpixki. Amo itlaj nechpolos”. Itech okseki versículos David okiteititi okachi okipatioitaya mouikas iuan Jehová porque ye okatka itlajpixki. Jehová okiyekanki ken moneki uan nochipa okipaleui ijkuak kuali okatka uan ijkuak amo. David okajsikamatki maski yetoskia “itech tlali kanin tlaxoxouia” amo kijtosneki amo tlajyouiskia. Xamo ualeua amo kuali omomachiliaya uan yetoskia ken onemiaya “kanin sapanoua tlayouatok”, noijki okijto sekimej kikokoliskiaj. Pero Jehová okatka iTlajpixki, ik non, ye okijto amitlaj kimomojtiskia.

6 ¿Tlen kijtosneki David amitlaj okipolo? David kuali omouikak iuan Jehová, ik non, oyolpakiaya san ika tlen okipiaya. Ye oyolpakiaya porque Jehová okipaleuiaya ma kipia tlen okipolouaya. David okachi okipatioitaya Jehová okiteochiuaya uan okimaluiaya.

7. Ijkon ken kijtoua Lucas 21:20-24, ¿tlen okinpanok tokniuan tlen ochantiayaj Judea?

7 Tlen okijto David techititia kuali tikpiaskej seki tlamantli pero amo ma tiknekikan tikpiaskej okachi miak. Tokniuan tlen ochantiayaj Judea itech achto siglo okajsikamatkej amo omonekiaya kitemoskej miak tlamantli (xiktlajtolti Lucas 21:20-24). Jesús okinmilui ajsiskia tonal ijkuak soldados kiyaualoskiaj Jerusalén. Ijkuak kitaskiaj ijkon panoskia omonekiaya yaskiaj itech tepetl. Tla yejuan ijkon kichiuaskiaj, amitlaj kinpanoskia uan omonekiaya kikajteuaskiaj tlen okipiayaj. Yiuejkika revista Akin Tetlapouijtok okijto: “Okikajtejkej inkalijtik, intlal uan okikajtejkej tlen okipiayaj. Okineltokakej Jehová kinmaluiskiaj uan kinpaleuiskia, okachi okipatioitakej kiueyichiuaskej uan amo nochi tlen okipiayaj”.

8. ¿Tlen techmachtia tlen okinpanok tokniuan tlen ochantiayaj Judea?

8 ¿Tlen techmachtia tlen okinpanok tokniuan tlen ochantiayaj Judea? Revista Akin Tetlapouijtok noijki okijto: “Xamo satepan monekis tikteititiskej tlen okachi tikpatioitaj. ¿Tikpatioitaskej tikpiaskej miak tlamantli noso tiktlakamatiskej toTajtsin Dios? Ijkuak yitlamis nochi tlen amo kuali xamo titlajyouiskej uan xamo moneki tikkauaskej tlen tikpiaj. Ijkon ken tokniuan tlen ochantiayaj Judea moneki timoyektlaliskej para tikchiuaskej tlen moneki”. *

9. ¿Ken techyolchikaua tlen Pablo okinmilui hebreos?

9 ¿Okitakej oui tokniuan oksekan chantitiuij uan kikajteuaskej tlen okipiayaj? Omonekiaya kineltokaskej Jehová kinpaleuiskia ma kipiakan tlen kinpoloskia. Makuili xiuitl achto kipojpoloskiaj Jerusalén, apóstol Pablo okinmilui hebreos seki tlamantli tlen kinpaleuiskia satepan. Ye okijto: “Amo xikapisnekikah tomi, xipakikah ika tlan ya nonkipiah, porke Dios yokijto: ‘Ayik nimitskajtewas moselti, nion nimitsilkawas’. Yika, tejwah weletis tikijtoskeh ika miak tlaneltokálistli tlan kijtoa itlajtol Dios: ‘Amo nimawi, amaka weletis itla nechtoktis porke Dios nechpalewia’” (Heb. 13:5, 6). ¿Okichijkej tokniuan tlen okinmilui apóstol Pablo ijkuak ayamo okipojpolouayaj Jerusalén? Ayakmo okitakej oui momatiskej kanin ochantitoj porque okichijkej tlen okijto Pablo, oyolpakiayaj san ika tlen okipiayaj. Okineltokayaj Jehová kinmakaskia tlen kinpoloskia. Tlen okijto Pablo kiteititia tejuan noijki ma tikneltokakan Jehová techpaleuis ma tikpiakan tlen ika timopanoltiskej.

“SAN IKA YE MATIPAKIKAH”

10. ¿Tlen techmachtia tlen okijto Pablo?

10 Tlen Pablo okilui Timoteo noijki techpaleuia. Ye okijkuilo: “Tla tikpiah tlan tikkuaskeh iwa tlan tikmokentiskeh, san ika ye matipakikah” (1 Tim. 6:8). ¿Kijtosneki amo uelis itlaj uelik tikkuaskej, tikpiaskej se kualtsin kali noso tikmokouiskej totlaken? Pablo amo non okijto, ye okijto moneki tiyolpakiskej ika tlen tikpiaj (Filip. 4:12). Non kuali okimatiaya Pablo. Ik non, okachi ma tikpatioitakan timouikaskej iuan Jehová uan amo ma tiktemokan tikpiaskej miak tlamantli (Hab. 3:17, 18).

Ijkuak israelitas okatkaj 40 xiuitl kanin tlauaki amitlaj okinpolo, ¿tejuan tiyolpakij ika tlen tikpiaj? (Xikita párrafo 11). *

11. ¿Tlen techmachtia tlen Moisés okinmilui israelitas?

11 Xamo timokuayejyekouaj moneki tikpiaskej seki tlamantli pero Jehová kita kox melauak moneki tikpiaskej. Ma tikitakan tlen Moisés okinmilui israelitas ijkuak opanok 40 xiuitl uan ayakmo okatkaj kanin tlauaki, ye okijto: “Porque Jehová moDios yokiteochi nochi tlen yotikchi. Ye okitak ijkuak otinemiaya kanin tlauaki. Itech 40 xiuitl Jehová moDios nochipa mouan okatka uan amitlaj omitspolo” (Deut. 2:7). Itech 40 xiuitl Jehová okinmakak maná uan intlaken tlen ika okiskej Egipto amo otlajtlanki (Deut. 8:3, 4). Xamo sekimej israelitas omokuayejyekojkej amo miak tlamantli okipiayaj pero Moisés okinmilnamikti okipiayaj tlen omonekiaya. Tikyolpaktiskej Jehová tla tiyolpakij ika tlen tikpiaj uan tiktlasojkamatiliaj tlen techmaka.

MA TIKNELTOKAKAN JEHOVÁ TECHMALUIS

12. ¿Ken okiteititi David okineltokaya Jehová kipaleuiskia?

12 David okimatiaya Jehová amo keman kinkaua uan nochipa kinpaleuia akinmej kitlasojtlaj. Maski uelis mikiskia, tlen okijkuilo itech Salmo 34 kiteititia sapanoua otlaneltokaya, ik non, okimachiliaya iángel Jehová okimaluijtoka (Sal. 34:7). David okijto iángel Jehová okatka ken se soldado tlen kuali otlachixtoka para kimaluijtos. Maski David okimatiaya tlateuis ika espada uan ika tetl, amo omokuayejyeko uelis iselti kintlaniliskia akinmej okikokoliayaj porque Jehová okilui yetoskia tekiua (1 Sam. 16:13; 24:12). Okineltokak iángel Jehová kinpaleuia akinmej kitlakaitaj. Tejuan amo tikchiaj Jehová san niman ma techpaleui para amitlaj ma techpano. Tikmatokej tla tikneltokaj Jehová techpaleuis, maski timikiskej satepan ye techyolitis uan nochipa tiyoltoskej.

Ijkuak yetos ueyi tlajyouilistli tekiuajkej tlen kintokayotiaj Gog de Magog xamo kinekiskej techteuitiuij tokalijtik. Pero Jesús uan ángeles techpaleuiskej. (Xikita párrafo 13).

13. ¿Tlen mokuayejyekoskej akinmej pouij itech Gog de Magog uan tleka amo moneki timomojtiskej? (Xikita dibujo tlen kajki itech página 1).

13 Satepan moneki tikteititiskej tla melauak tikneltokaskej Jehová techmaluis. Ijkuak akinmej pouij itech Gog de Magog kinekiskej techtlajyouiltiskej xamo timokuayejyekoskej techmiktiskej. Ijkuakon moneki okachi tikneltokaskej Jehová uelis techmakixtis. Akinmej techkokoliaj mokuayejyekoskej amikaj uelis techpaleuis (Ezeq. 38:10-12). Yejuan mokuayejyekoskej uelis san niman techmiktiskej porque amitlaj tikpiaj para timoteuiskej uan amo tikmatij ken timopaleuiskej. Yejuan amo tlaneltokaj, ik non, amo kimatij iángeles Jehová techpaleuiskej pero tejuan tikmatij ijkon panos porque titlaneltokaj. ¡Kintlajtlachialtis ijkuak kitaskej ken iángeles Jehová techpaleuiskej! (Apoc. 19:11, 14, 15).

MA TIMOYEKTLALIKAN IJKON TIKMATISKEJ TLEN TIKCHIUASKEJ SATEPAN

14. ¿Tlen moneki tikchiuaskej axkan para tikmatiskej tlen tikchiuaskej satepan?

14 ¿Tlen moneki tikchiuaskej axkan para tikmatiskej tlen tikchiuaskej satepan? Achto, amo ma timokuayejyekokan okachi ipati tikpiaskej miak tlamantli porque satepan tikajteuaskej nochi tlen tikpiaj. Noijki ma tiyolpakikan ika tlen tikpiaj porque timouikaj iuan Jehová. Tla kuali tikixmatij, tikneltokaskej techpaleuis ijkuak Gog de Magog techtlajyouiltis.

15. ¿Tlen okipaleui David ma kineltoka Jehová nochipa kipaleuiskia?

15 Ma tikitakan tlen okseki tlamantli okipaleui David ma tlaxiko. Ye okijto: “Xikyejyekokan uan xikitakan Jehová yolkuali; yolpaki tlakatl tlen itech mopaleuia” (Sal. 34:8). Tlen okijto David kiteititia kuali okimatiaya Jehová kipaleuiskia. Nochipa okiluiaya ma kipaleui uan Jehová okipaleuiaya. Ijkuak okatka telpochtli uan moteuiskia iuan se filisteo tlen omotokayotiaya Goliat, okilui Jehová kipaleuiskia ma kitlanili (1 Sam. 17:46). Satepan ijkuak okipaleuiaya tekiua Saúl, miak uelta okinekiaya kimiktis pero Jehová nochipa okipaleui David (1 Sam. 18:12). Okimatiaya Jehová kipaleuiskia porque achto ijkon yokipaleuijka. Non noijki techpaleuis ma tikxikokan nochi tlen panos.

16. ¿Ken uelis tikneltokaskej Jehová techpaleuis?

16 Tla axkan tikkauiliaj Jehová ma techyekana, okachi tikneltokaskej ye techpaleuis. Moneki tikneltokaskej techpaleuis kanin titekipanouaj para ma techkauilikan ma tiakan ueyi nechikol, ma timonechikokan uan ma titetlapouikan. Ma timokuayejyekokan kanin otechtlakejkej ayakmo kinekij ompa ma titekipanokan ¿Tikneltokaskej Jehová nochipa techpaleuis uan techmakas tlen moneki? (Heb. 13:5). Miakej tokniuan tlen sapanoua kitekichiuiliaj Jehová uelis kijtoskej ken yokinpaleui ijkuak okachi omonekiaya. Jehová amo keman techkauas.

17. ¿Tlen texto tikilnamiktoskej xiuitl 2022 uan tleka techpaleuia?

17 Jehová touan kajki, ik non, amo ma timomojtikan ika tlen panos satepan. Tla nochipa tiktekichiuiliaj, ye amo keman techkauas. Para ma tikilnamiktokan tlen moneki tikchiuaskej satepan uan ma tikneltokakan Jehová amo keman techkauas, tokniuan tlen pouij itech Cuerpo Gobernante okipejpenkej Salmo 34:10 para xiuitl 2022: “Akinmej kitemouaj Jehová amo kinpolos itlaj tlen kuali”.

TLAKUIKALI 38 Jehová nochipa mitsmaluis

^ Texto para xiuitl 2022 kajki itech Salmo 34:10, ompa kijtoua: “Akinmej kitemouaj Jehová amo kinpolos itlaj tlen kuali”. Pero axkan miakej itekipanojkauan Jehová amo kipiaj miak tlamantli. Ik non, ¿tleka tikijtouaj amitlaj kinpoloua? Axkan timomachtiskej tlen kijtosneki non versículo uan techpaleuis ma tikmatikan tlen tikchiuaskej ijkuak okachi titlajyouiskej.

^ Xikita revista Akin Tetlapouijtok 15 de septiembre 2014, kanin kijtoua “Sekimej techtlajtlaniaj”.

^ FOTO: David omotlati itech se cueva para amo ma kimikti tekiua Saúl, ye okipatioitaya nochi tlen okimakak Jehová.

^ FOTO: Ijkuak israelitas okiskej itech Egipto Jehová okinmakak maná uan intlaken amo otlajtlanki.