Xikita nochi

Tlen kiualika

Tlen Jehová kineki melauak mochiuas

Tlen Jehová kineki melauak mochiuas

“Yonikijto uan nikchiuas ma uiki. Yonimokuayejyeko uan noijki nikchiuas” (ISAÍAS 46:11).

TLAKUIKALMEJ: 147 UAN 149

1, 2. (1) ¿Tlen techmatiltia Jehová? (2) ¿Tlen techiluia Isaías 46:10, 11 uan 55:11?

BIBLIA peua ika seki tlajtolmej tlen miak inpati. Kijtoa: “Achto, toTajtsin Dios okichijchi iluikak uan Tlaltikpak” (Génesis 1:1). Tejuan amo okachi tikixmatij tlen toTajtsin Dios okichijchi itech semanauak. Amo okachi tikixmatij iluikak, tlauili uan gravedad (Eclesiastés 3:11). Pero toTajtsin Dios techmatiltia tlen kineki kichiuas itech Tlaltikpak iuan tlaltikpaktlakamej. Ye otechchijchi ken ye tlachixtok uan okinekiaya ma tiyolpakikan nikan Tlaltikpak (Génesis 1:26). Tlaltikpaktlakamej yetoskiaj ikoneuan uan ye yetoskia inTajtsin.

2 Itech Génesis tlakotonal eyi techiluia itlaj opanok, ik non, ayakmo omochi tlen toTajtsin Dios kineki kichiuas (Génesis 3:1-7). Pero Jehová uelis kiyektlalis nochi ouijkayotl. Amo ikaj uelis kitsakuilis ma kichiua tlen ye kineki (Isaías 46:10, 11; 55:11). Uelis tikneltokaskej tlen kineki kichiuas Jehová mochiuas ijkuak okachi monekis.

3. (1) ¿Tlen tlamachtilmej techpaleuiskej ma tikajsikamatikan tlen kijtoa Biblia? (2) ¿Tleka timomachtiskej nonmej tlamachtilmej? (3) ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej?

3 Tejuan tikmatij tlen kichiuas toTajtsin Dios itech Tlaltikpak uan para tlaltikpaktlakamej. Noijki tikmatij ken tlapaleuia Jesús ma mochiua tlen kineki toTajtsin Dios. Nin tlamachtil miak ipati. Nin tlen achto otimomachtijkej ijkuak opejki timomachtiaj iTlajtol toTajtsin Dios. Tiknekij oksekimej noijki ma kimatikan. Ik non, itech nin xiuitl uelis tikinmachtiskej oksekimej ijkuak tikinyoleuaskej touan ma kilnamikikan imikilis Jesús (Lucas 22:19, 20). Tla touan monechikoskej non tonal tlen miak ipati, kimatiskej tlen kineki kichiuas toTajtsin Dios. Axkan moneki ma timokuayejyekokan ken tikinyoleuaskej. Itech nin tlamachtil tikinnankiliskej ninmej eyi tlajtlanilmej: ¿Tlen kichiuas toTajtsin Dios itech Tlaltikpak uan para tlaltikpaktlakamej? ¿Tlen amo kuali okiski? ¿Uan tleka omonekiaya ma mikiki Jesús para ma mochiua tlen kineki toTajtsin Dios?

¿TLEN KINEKI KICHIUAS TOTAJTSIN DIOS?

4. ¿Tleka kijtoa Biblia nochi tlen toTajtsin Dios okichijchi “kitematiltia iueyichiualis”?

4 Jehová ye akin okachi kuali tlachijchiua. Sapanoa kualtsin otlachijchi (Génesis 1:31; Jeremías 10:12). ¿Tlen techmachtia nochi tlen kuajkualtsin onka uan kuali chijchitok? Nochi tlen Jehová okichijchi techpaleuia. Tsikitsitsintin uan tlen uejueyij. Techtlajtlachialtia ken tekiti célula ijkuak nesi se konetl noso ijkuak motlatia Tonaltsin. Jehová okichijchi nochi tlen onka para timoyolpaktiskej (xiktlajtolti Salmo 19:1; 104:24). *

5. ¿Tlen okichi Jehová para kuali ma tekiti nochi tlen okichijchi?

5 Jehová okitlalili tlanauatilmej nochi tlen okichijchi. Okintlali tlanauatilmej ma kinauatikan nochi tlen okichijchi uan noijki ma techyekanakan (Salmo 19:7-9). Nochi tlen Jehová okichijchi okitlali kanin moneki uan tekitij. Se neskayotl, okitlali gravedad tlen kichiua atmósfera amo ma moxelo itech Tlaltikpak uan ijkon ma kinauati ueyi atl. Tla amo yetoskia gravedad, amo yetoskia yolilistli itech Tlaltikpak. Ken Jehová okitlalili tlanauatilmej nochi tlen okichijchi, ik non, nochi tlen onka itech semanauak kuali tekiti. Nin kiteititia Jehová okichijchi Tlaltikpak uan tlaltikpaktlakamej para kichiuas itlanekilis. Ijkuak titetlapouiaj, tikinpaleuiaj ma kixmatikan toTajtsin Dios akin okichijchi nochi tlen onka (Apocalipsis 4:11).

6, 7. Xikijto seki tlamantli tlen Jehová okinmakak Adán uan Eva.

6 Jehová kineki tlaltikpaktlakamej ma yoltokan nochipa itech Tlaltikpak (Génesis 1:28; Salmo 37:29). Ken ye kipaktia kitemakas nochi tlen kipia, okinmakak miak tlamantli Adán uan Eva (xiktlajtolti Santiago 1:17). Se neskayotl, okinkauili ma kipejpenakan tlen kichiuaskej uan ma mokuayejyekokan, ma tetlasojtlakan uan ma kinpiakan inyolikniuan (xikita recuadro “¿Tlen kijtosneki?”). Jehová okitlapoui Adán uan okiyekilui ken kichiuaskia tlen kuali. Noijki okinmilui ken momaluiskiaj, ken tlatokaskiaj itech Tlaltikpak uan ken kinmaluiskiaj yolkamej (Génesis 2:15-17, 19, 20). Jehová okichi Adán uan Eva ma tlachiakan, ma tlayekokan, ma tlakakikan, ma kimachilikan ijkuak itlaj okimachiliayaj uan ma kijnekuikan nochi tlen okinchijchiuili. Ijkon uelis yolpakiskiaj kanin chantiskiaj. Noijki okinmakak miak tekitl. Uan nochipa momachtiskiaj miak tlamantli.

7 ¿Tlen okachi okinekiaya kichiuas toTajtsin Dios? Adán uan Eva uelis kinpiaskiaj inkoneuan tlen amo kipiaskiaj tlajtlakoli, Jehová ijkon okinchijchi. Uan inkoneuan noijki uelis kinpiaskiaj inkoneuan uan ijkon kitemitiskiaj Tlaltikpak. ToTajtsin Dios okinekiaya tetajmej ma kintlasojtlakan inkoneuan ijkon ken ye okintlasojtlak achto ikoneuan, Adán uan Eva. ToTajtsin Dios okintliokoli Tlaltikpak uan miak tlamantli kualtsitsintin tlen itech onka uan tlen miak ipati. Ompa nochipa itech chantiskiaj (Salmo 115:16).

¿TLEN AMO KUALI OKISKI?

8. ¿Tleka Jehová okimakak Adán uan Eva tlanauatil tlen kajki itech Génesis 2:16, 17?

8 Ijkuakon, amo omochi ken Jehová okinekiaya. ¿Tlen opanok? Jehová okimakak Adán uan Eva se tlanauatil tlen amo oui kinmilnamiktiskia amo uelis kichiuaskiaj nochi tlen kinekiskiaj. Ye okijto: “Itlakilo nochi kuauitl tlen kajki itech xochitlali uelis tikkuas para tiixuis. Pero kuauitl itech ixtlamatilistli tlen kuali uan tlen amo kuali, amo moneki tikkuas porque itech tonal ijkuak tikkuas, melauak timikis” (Génesis 2:16, 17). Amo oui kajsikamatiskiaj nin tlanauatil. Noijki amo oui kitlakamatiskiaj, porque itech xochitlali okatka okseki tlakilotl noso tlakuali uelik tlen uelis kikuaskiaj.

9, 10. (1) ¿Tlen okijto Satanás itech Jehová? (2) ¿Tlen okichijkej Adán uan Eva? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil).

9 Satanás okitekitilti se koatl tlen ika okikajkaya Eva uan okichi amo ma kitlakamati Jehová (Génesis 3:1-5; Apocalipsis 12:9). Satanás okichi Adán uan Eva ma mokuayejyekokan toTajtsin Dios amo yolkuali uan amo okinkauili ma kikuakan itlakilo ‘nochi kuauitl tlen okatka itech xochitlali’. Yetoskia ken kinmiluiskia: “¿Tleka amo uelis nankichiuaskej tlen nankinekij?”. Satepan, ijkin okikajkaya Eva: “Melauak amo nanmikiskej”. Uan omochijchika para kichiuaskia Eva amo ma kitlakamati toTajtsin Dios. Okilui: “Dios kimati itech tonal ijkuak nankikuaskej, motlaposkej namoixtololouan”. Ika ninmej tlajtolmej Satanás okijto Jehová amo okinekiaya Adán uan Eva ma kikuakan tlakilotl porque nin kichiuaskia ma kimatikan itlaj tlen miak ipati. Uan saiktlami, okilui itlaj tlen amo melauak panoskia: “Nanyetoskej ken Dios, nankimatiskej tlen kuali uan tlen amo kuali”.

10 Adán uan Eva omonekiaya kipejpenaskiaj akin kitlakamatiskiaj kox toTajtsin Dios noso koatl. Pero amo okitlakamatkej toTajtsin Dios. Okixtopejkej uan ayakmo okinekej ma yeto inTajtsin. Ijkuak ijkon okichijkej, okipaleuijkej Satanás. Ijkuakon, inselti omokajkej uan Jehová ayakmo okinmalui (Génesis 3:6-13).

11. ¿Tleka Jehová amo san ijkon okika intlajtlakol Adán uan Eva?

11 Ijkuak Adán uan Eva amo okitlakamatkej itlanauatil toTajtsin Dios, omochijkej tlajtlakolejkej. Ayakmo okatkaj iyolikniuan toTajtsin Dios porque ye kikokolia tlajtlakoli. Biblia kijtoa ixtololouan toTajtsin Dios ‘sapanoa chipauakej, ik non, amo kita tlen amo kuali’ (Habacuc 1:13). Tla Jehová san ijkon kikauaskia intlajtlakol Adán uan Eva, moouijtiliskia nochi tlen ye okichijchi. Ángeles uan tlaltikpaktlakamej motlajtlaniskiaj kox uelis tlaneltokaskiaj itech nochi tlen toTajtsin Dios okijtoaya. Pero Jehová yolmelajki uan nochipa kintlakamati itlanauatiluan (Salmo 119:142). Maski Adán uan Eva uelis kipejpenaskiaj tlen kichiuaskiaj, tlajyouiskiaj tla amo kitlakamatiskiaj Jehová. Satepan, omikej uan omokuepkej tlali tlen ika okinchijchijkej (Génesis 3:19).

12. ¿Tlen okinpanok ikoneuan Adán?

12 Jehová ayakmo okinseli Adán uan Eva ijkuak okikuajkej tlakilotl. Ik non, okinkixti itech xochitlali Edén uan amo okinkauili ma mokuepakan (Génesis 3:23, 24). Jehová okitekauili ma tlajyouikan porque okichijkej tlen amo kuali (xiktlajtolti Deuteronomio 32:4, 5). * Ik non, ayakmo okipiayaj inyelis ken Jehová. Adán uan ikoneuan ayakmo okiselijkej nochi tlen kiseliskiaj. Adán san okinkauili tlajtlakoli uan mikilistli (Romanos 5:12). Noijki ayakmo uelis nochipa yoltoskiaj. Nochtin inkoneuan Adán uan Eva yetoskiaj tlajtlakolejkej. Satanás amo san okichi Adán uan Eva amo ma kitlakamatikan toTajtsin Dios, noijki mochijchikaua nochtin amo ma kitlakamatikan (Juan 8:44).

IMIKILIS JESÚS TECHPALEUIA MA TIMOUIKAKAN IUAN JEHOVÁ

13. ¿Tlen tlamantli ok kineki kichiuas Jehová para tlaltikpaktlakamej?

13 Jehová ok okintlasojtlaya tlaltikpaktlakamej maski Adán uan Eva okikajkej. Noijki ok okinekiaya tlaltikpaktlakamej iuan ma mouikakan uan amo ikaj ma miki (2 Pedro 3:9). Ik non, san niman okichi itlaj tlen kinkauiliskia tlaltikpaktlakamej oksepa ma yetokan iyolikniuan. ¿Ken uelis kichiuaskia uan amo kinmixtopeuaskia itlanauatiluan? Ma tikitakan.

Ijkuak Adán uan Eva okikajkej Jehová, san niman okichi itlaj tlen kinkauiliskia tlaltikpaktlakamej oksepa ma yetokan iyolikniuan

14. (1) Ijkon ken kijtoa Juan 3:16, ¿tlen okichi toTajtsin Dios para techmakixtis itech tlajtlakoli uan mikilistli? (2) ¿Tlen uelis tikintlajtlaniskej oksekimej?

14 Uelis akinmej tikinyoleuaj touan ma monechikokan ijkuak tikilnamikij imikilis Jesús, kimatij tlen kijtoa Juan 3:16 (xiktlajtolti). Pero ¿kimatij tleka imikilis Cristo uelis techmakas yolilistli tlen amo keman tlamis? Uelis tikinpaleuiskej ma kimatikan. ¿Keman uelis tikchiuaskej? Ijkuak tikinyoleuaskej touan ma kilnamikikan imikilis Cristo, ijkuak tikilnamikiskej non tonal uan ijkuak oksepa tikintlajpalotiuij. Tla kuali kajsikamatij imikilis Cristo, okachi kuali kajsikamatiskej Jehová sapanoa techtlasojtla uan melauak ixtlamatki. ¿Tlen tlamantli uelis tikinmiluiskej itech imikilis Cristo?

15. ¿Tleka Jesús amo okatka ken Adán?

15 Jehová okitemakak iyolilis se tlakatl tlen amo kipia tlajtlakoli para techmakixtis. Non tlakatl omonekiaya yetos yolmelajki ixpan Jehová uan kinekiskia kitemakas iyolilis inpatka tlaltikpaktlakamej (Romanos 5:17-19). Ik non, Jehová okipejpenki Jesús, akin achto okichijchi. ToTajtsin Dios okichi Jesús ma nesi ken se tlakatl itech Tlaltikpak (Juan 1:14). Ijkon, Jesús omochi se tlakatl tlen amo okipiaya tlajtlakoli. Pero Jesús amo okatka ken Adán. ¿Tleka? Jesús okintlakamatki tlanauatilmej tlen toTajtsin Dios okichiaya ma kintlakamati se tlakatl tlen amo okipiaya tlajtlakoli. Uan maski Jesús okipixki miak ouijkayotl, nochipa okintlakamatki itlanauatiluan toTajtsin Dios.

16. ¿Tleka imikilis Jesús se tetliokolil tlen miak ipati?

16 Jesús okitemakak iyolilis tlen amo kipia tlajtlakoli, ik non, otechmakixti itech tlajtlakoli uan mikilistli. Jesús okichi tlen Adán amo okichi. Jesús amo okipiaya tlajtlakoli uan okatka yolmelajki ixpan toTajtsin Dios uan nochipa okitlakamatki (1 Timoteo 2:6). Imikilis kinkauilia nochtin tlakamej, siuamej uan konemej ma yoltokan nochipa (Mateo 20:28). Ken tikitaj, ika imikilis Jesús mochiua tlen kineki toTajtsin Dios (2 Corintios 1:19, 20).

JEHOVÁ TECHKAUILIA OKSEPA MA TIPOUIKAN ITECH IKALCHANEJKE

17. ¿Ken techpaleuia imikilis Jesús?

17 Jehová ikaj okitemakak tlen sapanoa kitlasojtla para techmakixtis (1 Pedro 1:19). Ken sapanoa techpatioita, okitekauili ma mikiki topatka iKone tlen sapanoa kitlasojtla (1 Juan 4:9, 10). Uelis tikijtoskej Jesús okipatkayoti Adán uan omochi totajtsin (1 Corintios 15:45). Imikilis Jesús amo san techpaleuis nochipa ma tiyoltokan. Noijki techkauilis oksepa ma tipouikan itech ikalchanejke toTajtsin Dios. Ika imikilis, satepan ayakmo tikpiaskej tlajtlakoli uan Jehová oksepa techselis ken ikalchanejke, pero ok kintlakamatis itlanauatiluan. Ma timokuayejyekokan ken kualtsin yetos ijkuak nochtin yolmelajkej ayakmo kipiaskej tlajtlakoli. Ijkuakon, nochtin akinmej yoltoskej itech Tlaltikpak uan iluikak yetoskej san se kalchanejke. Tinochtin tiyetoskej tiikoneuan toTajtsin Dios (Romanos 8:21).

18. ¿Keman peuas Jehová “kinawatijtos nochi tlan onka”?

18 Jehová ok okintlasojtlak tlaltikpaktlakamej maski Adán uan Eva okixtopejkej. Ik non, okitemakak iyolilis iKone uan ijkon otechmakixti. Uan maski titlajtlakolejkej, Satanás amo uelis techchiualtis amo ma tiktlakamatikan Jehová. Ika imikilis Cristo, Jehová kinpaleuis tlaltikpaktlakamej ma yetokan yolmelauakej. Melauak kualtsin yetos ijkuak nochtin akinmej kiseliskej Jesús uan itech tlaneltokaskej, yoltoskej nochipa (Juan 6:40). Jehová akin techtlasojtla uan ixtlamatki, kichiuas tlen kineki uan tlaltikpaktlakamej ayakmo kipiaskej tlajtlakoli. Ijkuakon, Jehová “kinawatijtos nochi tlan onka” (1 Corintios 15:28).

19. (1) ¿Tlen tikchiuaskej tla tiktlasojkamatij imikilis Jesús? (Xikita recuadro “ Ma tikintemokan akinmej yolkualmej”). (2) ¿Tlen timomachtiskej chikome?

19 Tla tiktlasojkamatij imikilis Jesús, tikintlapouiskej oksekimej itech nin tetliokolil tlen miak ipati. Nochtin moneki kimatiskej Jehová ika tlasojtlalistli kineki techmakas yolilistli tlen amo keman tlamis. Imikilis Jesús amo san kichiuas nochipa ma tiyoltokan, noijki kiyektlalis tlen Satanás okijto itech xochitlali Edén. Chikome timomachtiskej ken imikilis Jesús kiyektlalis non tlamantli.

^ párr. 4 Salmo 19:1 kijtoa: “Nochi iluikak kitematiltia iueyichiualis toTajtsin Dios; semanauak kitematiltia tlen ye okichijchi ika imauan”. Uan 104:24 kijtoa: “¡Melauak miak tlamantli tlen yotikchijchi, oh Jehová! Ika ixtlamatilistli nochi otikchijchi. Tlaltikpak tentok ika nochi tlen otikchijchi”.

^ párr. 12 Deuteronomio 32:4, 5 kijtoa: “Ye ken se Tepexitl, melauak nochi kuali tlen kichiua, porque nochi iojuiuan kipiaj melajkayotl. ToTajtsin Dios akin amo keman tekaua amo keman kichiua tlen amo melauak; ye yolmelauak uan nochi kichiua ika melajkayotl. Yejuan okichijkej tlen amo kuali. Yejuan amo ikoneuan, intech okiski intlajtlakol. ¡Yejuan amo yolkualmej uan tlajtlakolejkej!”.