Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 6

Tlakatl “ye akin kiyakana isiwa”

Tlakatl “ye akin kiyakana isiwa”

Tlakatl “ye akin kiyakana isiwa” (1 COR. 11:3).

TLAKUIKALI 13 Ma tikchiuakan ken Cristo

XIKILNAMIKTO *

1. ¿Tlen moneki motlajtlanis tokni siuatl ijkuak kipejpenas akin iuan monamiktis?

TINOCHTIN akinmej tikchiuaj ken Cristo ye techyekana uan amo keman motlapololtia. Pero ijkuak se siuatl monamiktia, moneki kitlakamatis inamik tlen noijki motlapololtia. Xamo ualeua oui kitas kitlakamatis. Ik non, tokni siuatl tlen kineki monamiktis moneki motlajtlanis: “¿Ken nikmati nin tokni kuali nechyekanas? ¿Kiteititia kipatioita kitekichiuilis Jehová? Tla amo ijkon kichiua, ¿tleka nikneltoka nechpaleuis kuali ma nimouika iuan Jehová ijkuak yotimonamiktijkej?”. Pero noijki moneki motlajtlanis: “¿Nikpia noyelis ken moneki para niyolpakis iuan nonamik? ¿Nikmati nimochias uan niktemaka tlen nikpia? ¿Kuali nimouika iuan Jehová?” (Ecl. 4:9, 12). Tla siuatl kuali kipejpenas akin iuan monamiktis, uelis yolpakis.

2. ¿Tlen timomachtiskej?

2 Miakej tokniuan siuamej kintlakamatij innamik uan ijkon techmachtiaj tlen moneki tikchiuaskej. Timechyolchikauaj ijkon nankichiuaj uan tiyolpakij san sekan tiktekichiuiliaj Jehová namouan. Itech nin tlamachtil tiknankiliskej eyi tlajtlanilmej: ¿Tlen ouijkayotl kixnamikij sekimej siuamej ijkuak monamiktiaj? ¿Tleka kinekij kintlakamatiskej innamik? Jesús, Abigaíl uan María inantsin Jesús otetlakamatkej, ¿ken uelis ijkon kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej?

¿TLEN OUIJKAYOTL KIXNAMIKIJ SIUAMEJ TLEN YOMONAMIKTIJKEJ?

3. ¿Tleka akinmej yomonamiktijkej motlapololtiaj?

3 Akinmej monamiktiaj kiseliaj se tetliokolil tlen kinmaka Jehová. Pero tinochtin titlajtlakolejkej (1 Juan 1:8). Ik non, Biblia kijtoua akinmej monamiktiaj “panoskeh itech miak tlaijyowílistli” (1 Cor. 7:28). Non se ouijkayotl tlen xamo kixnamikis siuatl ijkuak monamiktis.

4. ¿Tleka ualeua siuatl uelis kimachilis amitlaj ipati tla kitlakamatis inamik?

4 Xamo sekimej tokniuan siuamej ijkuak kinmiskaltiaj, kinmititiaj seki tlamantli tlen kichiua ma kimachilikan amitlaj inpati tla kitlakamatiskej innamik. Se tokni tlen itoka Marisol uan chanti Estados Unidos, okijto: “Kanin ne onimoskalti onechititijkej siuamej uelis kichiuaskej nochi tlen tlakamej kichiuaj. Pero ne nikmatok Jehová okintlali tlakamej para ma tlayekanakan uan siuamej moneki tetlakamatiskej pero non amo kijtosneki amitlaj inpati. Maski tikmatokej non ualeua oui tikchiuaskej tlen Jehová tlanauatia”.

5. ¿Tlen tlamantli amo kuali ualeua mokuayejyekouaj tlakamej?

5 Ualeua sekimej tokniuan siuamej monamiktiaj iuan tokniuan tlen mokuayejyekouaj yejuan kipiaj okachi inpati, amo ken siuamej. Se tokni itoka Ivón tlen chanti Sudamérica, okijto: “Kanin nichanti, tlakamej achto tlakuaj uan satepan siuamej. Desde ijkuak titakotsitsintin techmachtiaj ma titlakualchiuakan uan noijki ma titlachipauakan pero chokotsitsintin amitlaj kichiuaj, tekipanouaj innantsin uan ikniuan siuamej. Chokotsitsintin kinmachtiaj yejuan tlanauatiaj inkalijtik uan amitlaj moneki kichiuaskej”. Se tokni tlen chanti Asia uan itoka Yingling, okijto: “Ika notlajtol ualeua kijtouaj se tlajtoli tlen kijtosneki siuamej amo kuali ma yetokan ixtlamatkej nion moneki ma momachtikan itlaj kichiuaskej. Siuamej san moneki ma kimaluikan inkalijtik uan innamik amo kinkauilia ma kijtokan tlen mokuayejyekouaj”. Tlakatl tlen ijkon mokuayejyekoua amo kichiua tlen kijtoua Biblia uan kitlajyouiltia isiua. Noijki kiteititia amo kichiua ken Jesús uan Jehová amo kinpaktia tlen kichiuaj (Efes. 5:28, 29; 1 Ped. 3:7).

6. ¿Tlen moneki ma kichiuakan siuamej tlen yomonamiktijkej para mouikaskej iuan Jehová?

6 Ijkon ken otimomachtijkej itech okse tlamachtil, Jehová kineki tlakamej ma kinpaleuikan infamilia ma mouikakan iuan ye, ma kinmakakan tlen ika mopanoltiskej uan ma kinpaleuikan para kuali ma momachilikan (1 Tim. 5:8). Pero tokniuan siuamej tlen yomonamiktijkej maski kipiaj miak tekitl, noijki moneki nochipa ma majxilikan kitlajtoltiskej Biblia, mokuayejyekoskej tlen momachtiaj uan noijki moneki ma kitlatlaujtikan Jehová ika nochi inyolo. Non xamo yetos oui porque nochipa moneki kichiuaskej miak tlamantli. Xamo ualeua kimachiliaj amo majxiliaj uan noijki sotlauaj porque miak tekitl kipiaj pero moneki ma momachtikan. ¿Tleka ijkon ma kichiuakan? Porque Jehová kineki sejse itekipanojka ma mochijchikaua iuan ma mouika (Hech. 17:27).

7. ¿Tlen kipaleuis siuatl para kichiuas tlen Jehová kinauatia?

7 Xamo siuatl tlen yomonamikti, monekis mochijchikauas para kitlakamatis uan kitlakaitas inamik porque ualeua motlapololtis. Pero tla siuatl kajsikamati tleka Biblia kijtoua inamik moneki ma kiyekana uan noijki kiselia tlen ompa kijtoua, kichiuas tlen Jehová kinauatia.

¿TLEKA SIUAMEJ KITLAKAMATIJ INNAMIK?

8. Ijkon ken kijtoua Efesios 5:22-24, ¿tleka tokniuan siuamej kitlakamatij innamik?

8 Tokniuan siuamej kitlakamatij innamik porque kimatokej ijkon kineki Jehová ma kichiuakan (xiktlajtolti Efesios 5:22-24). Kimatokej toTajtsin Dios ijkon kinnauatia ma kichiuakan porque kintlasojtla uan kineki kuali ma yetokan (Deut. 6:24; 1 Juan 5:3).

9. Ijkuak tokniuan siuamej kichiuaj tlen Jehová kinnauatia, ¿ken kajki infamilia?

9 Akinmej amo kitekichiuiliaj Jehová, kijtouaj siuamej tlen kipiaj innamik amo ma kichiuakan tlen ye kinnauatia. Noijki kijtouaj tepinati, ijkuak kitlakamatij innamik. Pero akinmej ijkon mokuayejyekouaj amo kixmatij toTajtsin Dios uan amo kimatij ye techtlasojtla. Jehová melauak kintlasojtla ichpokauan, ik non, amo keman kinnauatis ma kichiuakan itlaj tlen kintlajyouiltis. Ijkuak tokniuan siuamej mochijchikauaj uan kichiuaj tlen Jehová kinnauatia, kuali mouikaj iuan infamilia uan kipiaj yolseuilistli (Sal. 119:165). Noijki ijkon kuali katej innamik, inkoneuan uan yejuan.

10. ¿Tlen techmachtia tlen okijto Carol?

10 Ijkuak tokniuan siuamej kitlakamatij innamik maski tlajtlakole, kiteititiaj kitlasojtlaj uan kitlakaitaj Jehová porque ye kinnauatia ijkon ma kichiuakan. Se tokni tlen chanti Sudamérica uan itoka Carol, okijto: “Nikmatok nonamik ualeua motlapololtis uan noijki nikmatok tlen nikchiua kiteititia kox nikpatioita nimouika iuan Jehová. Ik non, nimochijchikaua niktlakaita nonamik porque nikneki nikchiuas tlen Jehová kipaktia”.

11. (1) ¿Tlen kipaleuia Anisse ma tetlapojpolui? (2) ¿Ken uelis tikchiuaskej ken ye?

11 Ijkuak siuatl kimachilia inamik amo kitekipachoua tlen ye kimachilia uan noijki amo mokuayejyekoua tlen ye kitekipachoua, xamo okachi oui kitas kitlakaitas uan kitlakamatis. Ma tikitakan tlen kichiua Anesse ijkuak ijkon kipanoua, ye okijto: “Nimochijchikaua amo nikualanis uan noijki nikilnamiktok tinochtin timotlapololtiaj. Nimochijchikaua nitetlapojpoluia ijkon ken Jehová. Nimoyolseuia ijkuak ijkon nikchiua” (Sal. 86:5). Siuatl tlen tetlapojpoluia amo oui kita kitlakamatis inamik.

¿KEN UELIS TIKCHIUASKEJ IJKON KEN JESÚS, ABIGAÍL UAN MARÍA?

12. ¿Tlen kijtoua Biblia okichijkej sekimej?

12 Xamo sekimej mokuayejyekouaj akinmej tetlakamatij kichiuaj porque amo yolchikauakej. Pero non amo melauak porque Biblia kijtoua sekimej otetlakamatkej uan noijki okatkaj yolchikauakej. Ma tikitakan ken uelis tikchiuaskej ken Jesús, Abigaíl uan María.

13. ¿Tleka Jesús kitlakamati Jehová?

13 Jesús kitlakamati Jehová. Non amo kijtosneki amo ixtlamatki uan amo kimati itlaj kichiuas porque ye kuali uan amo oui otlamachtiaya (Juan 7:45, 46). Jehová kipatioita Jesús, ik non, okikauili ma kipaleui ijkuak okichijchi nochi tlen onka (Prov. 8:30; Heb. 1:2-4). Uan ijkuak Jehová okiyoliti Jesús ‘okimaktili nochi para Ye matlanawati itech ilwikak iwa itech tlaltíkpaktli’ (Mat. 28:18). Maski Jesús ixtlamatki kikauilia Jehová ma kiyekana porque kitlasojtla (Juan 14:31).

14. (1) ¿Tlen uelis kichiuaskej tlakamej ken Jehová (2) ¿Tlen kinmachtia tlen kijtoua Proverbios 31?

14 ¿Tlen uelis kichiuaskej tlakamej? Jehová amo kinnauatia siuamej ma tetlakamatikan porque amitlaj inpati. Jehová nochtin kinpatioitaj porque okintlali ma tlanauatikan iuan Jesús tlakamej uan siuamej (Gál. 3:26-29, TNM). Jehová kimati Jesús uelis kichiuas seki tlamantli, ik non, kikauilia ma kichiua. Noijki ijkon tlakatl tlen ixtlamatki kikauilis isiua ma kichiua seki tlamantli. ITlajtol toTajtsin Dios kijtoua siuatl tlen ixtlamatki kita tlen moneki ikalijtik, kinkoua uan kinnemaka tlalmej. Uan noijki tlasemana (xiktlajtolti Proverbios 31:15, 16, 18). Amo kajki ken se tlakeuali tlen amo uelis kijtos tlen mokuayejyekoua. Inamik kimatok ixtlamatki, ik non, iuan motlapouia ijkuak itlaj moneki kipejpenas (xiktlajtolti Proverbios 31:11, 26, 27). Ijkuak tlakatl kitlakaita isiua ye kitlakamatis ika pakilistli.

Jesús okitlakamatki Jehová, ¿ken uelis ijkon kichiuaskej siuamej? (Xikita párrafo 15).

15. ¿Ken uelis kichiuaskej siuamej ijkon ken Jesús?

15 ¿Tlen uelis kichiuaskej siuamej? Maski Jesús yokichi miak tlamantli amo mokuayejyekoua yetos ken se tlakeuali tla kitlakamatis Jehová (1 Cor. 15:28; Filip. 2:5, 6). Noijki ijkon, siuatl tlen kichiua ken Jesús amo kimachilia amitlaj ipati ijkuak kitlakamati inamik. Ye kipaleuia inamik porque kitlasojtla pero okachi ijkon kichiua porque kitlasojtla uan kitlakaita Jehová.

Ijkuak Abigaíl okintitlanili tlakuali David uan itlakeualuan, noijki okinnamikitoj. Omotlankuaketski ixpan David uan okilui amo ma kimikti Nabal. (Xikita párrafo 16).

16. Ijkon ken kijtoua 1 Samuel 25:3, 23-28, ¿tlen okichi Abigaíl? (Xikita dibujo itech página 1).

16 Abigaíl omonamikti iuan Nabal. Non tlakatl amo okitekipachouaya tlen oksekimej okinpanouaya, noijki omoueyinekiaya uan amo omotlasojkamatiaya. Pero Abigaíl amo okitemo ken kikauas inamik. Ye uelis amitlaj kichiuaskia ijkuak okimatki David iuan itlakeualuan okinekiayaj kimiktiskej inamik. Pero okitemo ken kimaluis Nabal uan itlakeualuan. Abigaíl okiteititi yolchikauak ijkuak oyajki inmixpan 400 tlakamej uan omotlapoui iuan David. Okilui David ma kitlapojpolui tlen okichi Nabal (xiktlajtolti 1 Samuel 25:3, 23-28). David okitak Jehová okititlanili non siuatl para ma kitlapoui uan amo ma tlajtlakolchiua.

17. ¿Ken uelis kichiuaskej tlakamej ijkon ken okichi David uan Abigaíl?

17 ¿Tlen uelis kichiuaskej tlakamej? Abigaíl okatka ixtlamatki. Ik non, David kuali okichi ijkuak okichi tlen ye okilui uan amo okinmikti akinmej amitlaj intlajtlakol. Noijki ijkon tlakatl tlen ixtlamatki kikakis tlen mokuayejyekoua isiua ijkuak kipejpena itlaj tlen miak ipati. Xamo non kichiuas amo ma kipejpena itlaj tlen amo kinpaleuis.

18. ¿Ken uelis kichiuaskej siuamej ijkon ken Abigaíl?

18 ¿Tlen uelis kichiuaskej siuamej? Siuatl tlen kitlasojtla uan kitlakaita Jehová uelis kipaleuis ifamilia, maski inamik amo kitekichiuilia Jehová. Nochipa kitlakamati tlen kijtoua Biblia, ik non, amo kichiua itlaj para kikajteuas inamik. Ye kitlakaita uan kitlakamati, xamo ijkon kinekis momachtis uan kitekichiuilis Jehová (1 Ped. 3:1, 2). Uan maski inamik amo ijkon kichiuas, Jehová kipatioita siuatl porque tetlakamati.

19. ¿Tleka siuatl amo nochipa moneki kitlakamatis inamik?

19 Siuatl amo kitlakamatis inamik tla kiluia ma kichiua itlaj tlen kixnamiki Biblia. Ma tikijtokan inamik se tokni kiluia ma tlakajkayaua, ma tlachteki noso ma kichiua itlaj tlen Jehová amo kipaktia. Tokni amo kichiuas tlen kiluis inamik porque okachi moneki kitlakamatis Jehová. Ik non, tla se tokni siuatl kiluiaj amo ma kitlakamati tlen kijtoua Biblia, amo moneki kichiuas uan moneki kiyekiluis inamik tleka amo kichiuas tlen kiluijtok (Hech. 5:29).

Xikita párrafo 20. *

20. ¿Ken tikmatij María kuali omouikaya iuan Jehová?

20 María kuali omouikaya iuan Jehová. Kuali okimatiaya tlen kijtoua Biblia. Ijkon tikijtouaj porque ijkuak omotlapoui iuan Elisabet inantsin Juan akin oteapolaktiaya, ye okijto seki tlamantli tlen kijtoua Escrituras Hebreas (Luc. 1:46-55). Noijki ma tikitakan okseki tlamantli. Maski María yimonamiktiskia iuan José, iángel Jehová amo okimonextili achto José. Achto okimonextili María uan okimatilti kipiaskia iKone toTajtsin Dios (Luc. 1:26-33). Jehová okixmatiaya María uan okimatoka ye kitlasojtlaskia uan kimaluiskia iKone. Uelis tikijtoskej María kuali omouikak iuan Jehová maski Jesús oixpoliuik uan oyajki iluikak (Hech. 1:14).

21. ¿Tlen kinmachtia tlakamej tlen okipanok María?

21 ¿Tlen uelis kichiuaskej tlakamej? Tlakatl tlen ixtlamatki kipaktia isiua ma kimati tlen kijtoua Biblia. Amo mokuayejyekoua isiua kineki kitlanilis noso kineki kiteititis okachi ixtlamatki. Kilnamiktok tla isiua kuali kimati tlen kijtoua Biblia, uelis kipaleuis ifamilia. Uan maski siuatl okachi kimati tlen kijtoua Biblia, inamik moneki kimachtis ifamilia uan ye moneki kichiuas okseki tlamantli ijkuak kitekichiuiliaj Jehová (Efes. 6:4).

María omomachtiaya uan omokuayejyekouaya, ¿ken uelis ijkon kichiuaskej siuamej? (Xikita párrafo 22). *

22. ¿Tlen kinmachtia tokniuan siuamej tlen yomonamiktijkej tlen okichi María?

22 ¿Tlen uelis kichiuaskej siuamej? Siuatl moneki kitlakaitas inamik pero noijki moneki kitas tlen moneki kichiuas para ijkon yetos chikauak itlaneltokilis (Gál. 6:5). Ik non, moneki majxilis para momachtis uan mokuayejyekos tlen momachtia. Non kipaleuis nochipa ma kitlakamati uan ma kitlasojtla Jehová. Noijki yolpakis ijkuak kitlakamatis inamik.

23. Ijkuak tokniuan siuamej kitlakamatij tlen Jehová okitlali, ¿ken momachiliaj uan ken kinpaleuiaj oksekimej?

23 Tokniuan siuamej tlen kitlakamatij innamik porque kitlasojtlaj Jehová okachi yolpakij. Pero amo yolpakij akinmej amo ijkon kichiuaj. Noijki telpokamej uan ichpokamej kinpaleuia ijkuak kitaj tokniuan siuamej kitlakamatij tlen Jehová okitlali. Noijki tlapaleuiaj uan ijkon kuali kajki infamilia uan noijki tlanechikol (Tito 2:3-5). Axkan itech ialtepe Jehová okachi miakej tokniuan siuamej (Sal. 68:11). Tinochtin tiitekipanojkauan Jehová uan moneki titlapaleuiskej itech tlanechikol. Itech okse tlamachtil tikitaskej ken uelis tikchiuaskej.

TLAKUIKALI 131 ToTajtsin Dios yokinsetili

^ párr. 5 Jehová kinnauatia siuamej tlen yomonamiktijkej ma kitlakamatikan uan ma kitlakaitakan innamik. ¿Ken uelis kichiuaskej? Tokniuan tlen yomonamiktijkej uelis kimatiskej ken kichiuaskej tla momachtiaj tlen okichi Jesús uan noijki tlen okichijkej sekimej siuamej tlen kijtoua Biblia.

^ párr. 68 FOTO: María omotlapoui iuan Elisabet inantsin Juan akin oteapolaktiaya, ye okijto miak tlamantli tlen kijtoua Escrituras Hebreas.

^ párr. 70 FOTO: Se tokni tlen kipia inamik, momachtia Biblia uan ijkon kipia chikauak intlaneltokilis.