Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 8

TLAKUIKALI 123 Ialtepe Jehová techyekana

Nochipa matikkauilikan Jehová matechyekana

Nochipa matikkauilikan Jehová matechyekana

“Ne Jehová nimoDios, [...] akin kichiua xinejnemi itech ojtli kanin moneki tias” (IS. 48:17).

NIN TLEN TIMOMACHTISKEJ

¿Ken kiyekana Jehová ialtepe uan tleka moneki matikkauilikan matechyekana?

1. Xikyekijto tleka moneki matechyekana Jehová.

 MATIKIJTOKAN otimopolo itech tepeyo. Ompa katej tekuanimej, xiuitl tlen uelis kichiuas ximiki uan okuilimej tlen uelis mitskuaskej. Xamo noijki uelis timoikxitlanuis ika se tetl uan tiuetsis. ¿Mitspaktiskia mamitsyekana akin tlaixmati uan ijkon amitlaj mitspanos? Nin tlaltikpak yetoskia ken non tepeyo porque uelis itlaj techpanos uan uelis kichiuas ayakmo matimouikakan iuan Jehová. Pero Jehová kimati tlen uelis tikchiuaskej uan ijkon amitlaj matechpano. Ye techiluia tlen ojtli tiktokaskej para tiajsitiuij itech xochitlali kanin nochipa tiyoltoskej.

2. ¿Ken techyekana Jehová?

2 Jehová techyekana ika iTlajtol pero noijki okintlali sekimej tlakamej matechyekanakan. Ijkon kichiua ika “tlakeuali yolmelajki uan ixtlamatki”. Akinmej ompa pouij techmakaj miak tlamantli tlen ika timomachtiaj para ijkon kuali matikpejpenakan tlen tikchiuaskej (Mat. 24:45). Pero amo san ninmej tlakamej okintlali matechyekanakan. Ye kintlalia tlayekankej itech circuito uan tlayekankej tlen katej kanin timonechikouaj. Yejuan techyolchikauaj uan techpaleuiaj ijkuak titlajyouiaj. Tiktlasojkamatiliaj Jehová porque techinmaka sekimej tlakamej matechyekanakan axkan ijkuak okachi titlajyouiaj. Non techpaleuia matimouikakan iuan Jehová uan satepan tikseliskej yolilistli tlen amo keman tlamis.

3. ¿Tlen timomachtiskej?

3 Xamo ualeua tikitaskej oui tikintlakamatiskej akinmej Jehová okintlali matechyekanakan porque tlajtlakolejkej. ¿Tleka? Porque tlen techiluiskej amo techpaktis. Xamo tikijtoskej amo techpaleuia tlen techiluiaj noso techiluiaj tlen yejuan mokuayejyekouaj uan amo techiluiaj tlen mokuayejyekoua Jehová. Pero moneki matikneltokakan Jehová kiyekana ialtepe uan matiktlakamatikan. Matikitakan eyi tlamantli tlen techpaleuis matikintlakamatikan akinmej techyekanaj. Tikitaskej ken yiuejkika Jehová okiyekanki ialtepe, ken kiyekana axkan ialtepe uan ken techpaleuis tla tikkauiliskej matechyekana.

Yiuejkika Jehová kintlalijtiuits tlakamej makiyekanakan ialtepe. (Xikita párrafo 3).


¿KEN OKIYEKANKI JEHOVÁ ALTEPETL ISRAEL?

4, 5. ¿Ken okiteititi Jehová okitlali Moisés makinyekana israelitas? (Xikita dibujo tlen kajki página 1).

4 Jehová okilui Moisés makinkixti israelitas ompa Egipto. Ikinon okinmititi israelitas seki tlamantli para makineltokakan Jehová okitlali Moisés makinyekana. Ijkon okichi ijkuak tlajka okinyekanaya ika se mixtli uan youak okinyekanaya ika tlitl (Éx. 13:21). Moisés okitokatinemiaya mixtli ikinon israelitas oajsitoj itempa Mar Rojo. Israelitas sapanoua omomojtijkej ijkuak soldados egipcios okinmajsitoj. Ikinon okitlajtlakoltijkej Moisés tlen okinpanotoka. Pero amo melauak tlen yejuan omokuayejyekouayaj porque Jehová okinauati Moisés ompa makinuika (Éx. 14:2). Jehová okichi se milagro uan ijkon okinmakixti (Éx. 14:​26-28).

Moisés okitokatinemiaya mixtli kanin tlauaki para kiyekanas ialtepe toTajtsin Dios. (Xikinmita párrafos 4 uan 5).


5 Kanaj 40 xiuitl Moisés okitokatinemiaya mixtli kanin tlauaki para kiyekanas ialtepe toTajtsin Dios. a Ualeua Jehová okitlaliaya non mixtli ipan kaltsintli tlen okipiaya Moisés kanin miakej okitayaj (Éx. 33:​7, 9, 10). Jehová okiualtlapouiaya Moisés itech non mixtli. Satepan Moisés okinmiluiaya israelitas tlen okinekiaya Jehová makichiuakan (Sal. 99:7). Ijkon israelitas okitayaj Jehová okitlali Moisés makinyekana.

Moisés kajki iuan Josué tlen satepan okipatkayoti. (Xikinmita párrafos 5 uan 7).


6. ¿Tlen okichijkej israelitas ijkuak Jehová okitlali Moisés makinyekana? (Números 14:​2, 10, 11).

6 Miakej israelitas amo okineltokakej Jehová okitlali Moisés makinyekana maski okinmititi miak tlamantli (xiktlajtolti Números 14:​2, 10, 11). Akinmej ijkon okichijkej, Jehová amo okinkauili makalakikan itech tlali tlen yokinmiluijka kinmakas (Núm. 14:30).

7. ¿Akinmej okikauilijkej Jehová makinyekana? (Números 14:24; noijki xikita dibujo).

7 Oksekimej israelitas okikauilijkej Jehová makinyekana. Jehová okijto Caleb okitlakamatki ika nochi iyolo (xiktlajtolti Números 14:24). ToTajtsin Dios okiteochi uan okikauili makipejpena kanin chantiskia ompa Canaán (Jos. 14:​12-14). Satepan sekimej israelitas okikauilijkej makinyekana Jehová ijkon ken okichi Caleb. Yejuan okitlakaitakej Josué porque Jehová okitlali makinyekana ijkuak Moisés oixpoliuik (Jos. 4:14). Ikinon Jehová okinteochi uan okinkauili makalakikan itech tlali tlen yokinmiluijka kinmakaskia (Jos. 21:​43, 44).

8. ¿Ken okiyekanki Jehová ialtepe ijkuak otlanauatiayaj tekiuajkej? (Noijki xikita dibujo).

8 Satepan Jehová okintlali jueces makiyekanakan ialtepe. Seki xiuitl satepan nin tekitl okinmakak profetas ijkuak tekiuajkej otlanauatiayaj. Tekiuajkej tlen okinekiayaj kitlakamatiskej toTajtsin Dios okikakiayaj tlen okinmiluiayaj profetas. Ijkon okichi tekiua David ijkuak okikak tlen okilui profeta Natán (2 Sam. 12:​7, 13; 1 Crón. 17:​3, 4). Tekiua Jehosafat noijki okikak tlen okilui profeta Jahaziel uan okinyolchika akinmej ochantiayaj Judá makinneltokilikan iprofetas toTajtsin Dios (2 Crón. 20:​14, 15, 20). Ijkuak otlajyouijtoka tekiua Ezequías okilui profeta Isaías makipaleui (Is. 37:​1-6). Jehová okinteochi tekiuajkej tlen okikauiliayaj makinyekana uan noijki okiteochiuaya altepetl (2 Crón. 20:​29, 30; 32:22). Ijkon nochtin okitayaj Jehová okintlali profetas para kinyekanas israelitas. Pero miakej tekiuajkej uan israelitas amo okinkauilijkej profetas makinyekanakan (Jer. 35:​12-15).

Tekiua Ezequías kajki iuan profeta Isaías. (Xikita párrafo 8).


¿KEN OKINYEKANKI JEHOVÁ TOKNIUAN TLEN OKATKAJ ACHTO SIGLO?

9. ¿Ken okinyekanki Jehová tokniuan tlen okatkaj achto siglo? (Noijki xikita dibujo).

9 Jehová okitlali achto tlanechikol achto siglo. ¿Ken okiyekanki ialtepe? Okitlali Jesús makiyekana tlanechikol (Efes. 5:23). Pero Jesús amo omotlapouiaya iuan sejse tokni para kiluiskia tlen omonekiaya kichiuas. Ye okintlali apóstoles uan tlayekankej tlen okatkaj Jerusalén para makinyekanakan (Hech. 15:​1, 2). Noijki itech sejse tlanechikol okintlalijkej tlayekankej para makinyekanakan tokniuan (1 Tes. 5:12; Tito 1:5).

Apóstoles katej inuan tlayekankej tlen okatkaj Jerusalén. (Xikita párrafo 9).


10. (1) ¿Otetlakamatkej tokniuan ijkuak oksekimej okinyekanayaj? (Hechos 15:​30, 31). (2) ¿Tleka sekimej amo okintlakamatkej akinmej Jehová okintlali matlayekanakan? (Xikita recuadro “ ¿Tleka sekimej amo kineltokaj toTajtsin Dios okintlali tlakamej matechyekanakan?”).

10 ¿Otetlakamatkej tokniuan ijkuak oksekimej okinyekanayaj? Miakej otetlakamatkej uan opakej ijkuak okintlajtoltilijkej carta porque okinyolchika tlen ompa okijtouaya (xiktlajtolti Hechos 15:​30, 31). Pero axkan Jehová, ¿ken kiyekana ialtepe?

¿AXKAN KEN TECHYEKANA JEHOVÁ?

11. Xikijto ken Jehová kinyekana akinmej okintlali matlayekanakan.

11 Axkan Jehová techyekana ika iTlajtol uan okitlali ikone makiyekana tlanechikol. Jehová techititia kintlalia sekimej tlakamej para ipatka matlayekanakan. Matikitakan tlen opanok itlamian siglo diecinueve. Charles Russell uan oksekimej tokniuan okajsikamatkej 1914 yetoskia se xiuitl miak ipati para iTekiuajkayo toTajtsin Dios (Dan. 4:​25, 26). ¿Tleka ijkon okijtojkej? Yejuan opejki momachtiaj profecías. Jehová okinpaleui mamomachtikan profecías. Tlen opanok 1914 okiteititi iTekiuajkayo toTajtsin Dios opejki tlanauatia. Ijkuakon opejki Primera Guerra Mundial, kokolistli, tlalolini uan apistli (Luc. 21:​10, 11). Ijkon Jehová okiteititi okintlali nonmej tlakamej makipaleuikan ialtepe.

12, 13. ¿Tlen okichijkej tokniuan tlen otlayekanayaj ijkuak opanotoka Segunda Guerra Mundial?

12 Noijki matikitakan tlen opanok ijkuak opanotoka Segunda Guerra Mundial. Tokniuan tlen otlayekanayaj omomachtijkej tlen kijtoua Apocalipsis 17:8. Yejuan okajsikamatkej amo san niman peuaskia Armagedón ijkuak tlamiskia Segunda Guerra Mundial. Okajsikamatkej ayakmo yetoskia guerra uan ijkon uelis kinmatiltiskiaj oksekimej kuali tlajtoli. Ikinon akinmej okiyekanayaj ialtepe Jehová okipeualtijkej se tlamachtil itoka Galaad. b Ompa opejkej kinmachtiaj misioneros para uelis yaskej tetlapouitiuij uan tlamachtitiuij itech okseki altepemej. Noijki okintitlankej sekimej tokniuan matetlapouitij itech okseki altepemej ijkuak opanotoka guerra. Tlakeuali yolmelajki okitlali se tlamachtil itoka Curso en el Ministerio Teocrático c para kinpaleuiskej akinmej tetlapouiaj okachi kuali matlamachtikan. Non okinpaleui akinmej kitekichiuiliaj Jehová porque omonekiaya okachi tetlapouiskej.

13 Ijkon tikitaj Jehová okiyekantoka ialtepe maski opanotoka miak tlamantli amo kuali. Ijkuak otlanki Segunda Guerra Mundial, tokniuan opejki kintlapouiaj oksekimej itech okseki altepemej. Miakej okixmatkej Jehová uan axkan titetlapouiaj ipan nochi tlaltikpak.

14. ¿Tleka tikneltokaj Jehová okintlali tlayekankej uan sekimej tlakamej itech ialtepe matechyekanakan? (Apocalipsis 2:1; noijki xikita foto).

14 Axkan akinmej pouij itech Cuerpo Gobernante kikauiliaj Cristo makinyekana. Yejuan mochijchikauaj technauatiskej ijkon ken kinekij Jehová uan Jesús. Nonmej tokniuan kinnauatiaj tlayekankej itech circuito uan oksekimej tlayekankej matechiluikan tlen moneki tikchiuaskej. d Tlapejpenalmej tlen tlayekanaj uan oksekimej tlayekankej katej itech “iyekma” Cristo (xiktlajtolti Apocalipsis 2:1). Yejuan tlajtlakolejkej ikinon ualeua kichiuaj tlen amo kuali. Ijkon okinpanok Moisés, Josué uan apóstoles (Núm. 20:12; Jos. 9:​14, 15; Rom. 3:23). Pero tikmatij Jesús kiyekana tlakeuali yolmelajki uan tlayekankej uan ijkon kichijtos “hasta ijkuak tlamis tlen axkan onka” (Mat. 28:20). Ikinon uelis tikneltokaskej ye okintlali ninmej tokniuan ipatka matechyekanakan.

Cuerpo Gobernante tlen axkan techyekana. (Xikita párrafo 14).


TECHPALEUIA IJKUAK TIKKAUILIAJ JEHOVÁ MATECHYEKANA

15, 16. ¿Tlen techmachtiaj tokniuan tlen kikauiliaj Jehová makinyekana?

15 Sapanoua techpaleuia ijkuak tikkauiliaj Jehová matechyekana. Matikitakan tlen okichi Andy uan isiua tlen itoka Robyn. Yejuan okijtojkej amo kipiaskej miak tlamantli (Mat. 6:22). Non okinpaleui matlapaleuitij kanin kinchiuaj kalmej kanin timonechikouaj. Ye okijto: “Ualeua otichantiayaj kanin amo tlaueyi uan ualeua amo otikpiayaj kanin titlakualchiuaskej. Noijki onechpaktiaya nikinkixtis fotos pero onikinnemakak seki nocámaras uan okseki tlamantli. Amo oniknekiaya nikinnemakas pero oniknekiaya nikchiuas ijkon ken okichi Sara tlen okatka isiua Abrahán. Amo san oniknekiaya nikilnamiktos tlen onikka porque oniknekiaya okachi niktekichiuilis Jehová” (Heb. 11:15). ¿Ken omomachilijkej ijkuak ijkon okichijkej? Robyn okijto: “Tipakij porque tikmakaj Jehová nochi tlen tikpiaj. Ijkuak timochijchikauaj okachi tiktekichiuiliskej Jehová, yetoskia ken tikitaj ken tiyetoskej itech xochitlali”. Andy noijki okijto: “Amo onka se tlamantli tlen kichiua matiyolpakikan ijkon ken ijkuak okachi tiktekichiuiliaj toTajtsin Dios”.

16 ¿Ken techpaleuia noijki tikkauiliskej Jehová matechyekana? Matikitakan tlen okichi se tokni itoka Marcia. Ye omochi precursora ijkuak otlanki omomachti secundaria (Mat. 6:33; Rom. 12:11). Ye okijto: “Onechiluijkej uelis nimomachtiskia naui xiuitl universidad uan amitlaj niktlaxtlauaskia. Pero ne oniknekiaya okachi niktekichiuilis Jehová. Ikinon onimomachti se tekitl tlen nechkauiliskia manikpia tlen ika nimopanoltis uan niyetoskia precursora. Nipaki ijkon onikchi uan axkan nitlapaleuia ken precursora regular. Noijki nikpia se tekitl tlen nechkauilia manitlapaleui seki tonal ompa Betel uan nikchiua okseki tlamantli miak ipati”.

17. ¿Ken noijki techpaleuia ijkuak tikkauiliaj Jehová matechyekana? (Isaías 48:​17, 18).

17 Ualeua ialtepe Jehová techiluia tlen techpaleuis para amo tikixnekiskej tikpiaskej miak tlamantli. Noijki techpaleuia matikintlakamatikan itlanauatiluan toTajtsin Dios para ijkon amitlaj tikchiuaskej tlen uelis kiyolkokos Jehová. Ijkuak tikkauiliaj Jehová matechyekana, amo techkuejsoua totlalnamikilis uan techpaleuia amo matitlajyouikan (1 Tim. 6:​9, 10). Ijkon okachi tiktekichiuiliskej Jehová ika nochi toyolo. Tipakij tiktekichiuiliaj Jehová uan kuali tikatej (xiktlajtolti Isaías 48:​17, 18).

18. ¿Tleka tiknekij matechyekana Jehová?

18 Jehová okintlali sekimej tlakamej makiyekanakan ialtepe ijkuak panos ueyi tlajyouilistli uan ijkuak Jesucristo tlanauatis mil xiuitl (Sal. 45:16). Ijkuak ajsis non tonal, ¿tikchiuaskej tlen technauatiskej maski amo techpaktis? Amo oui tikitaskej ijkon tikchiuaskej tla axkan titetlakamatij. Ikinon nochipa matikkauilikan Jehová matechyekana. Non kijtosneki noijki tikintlakamatiskej tlakamej tlen yokintlali matechmaluikan (Is. 32:​1, 2; Heb. 13:17). Uelis tikneltokiliskej Jehová techyekana, techpaleuia kuali iuan matimouikakan uan techyekana matikselikan yolilistli tlen amo keman tlamis.

¿TLEN TITLANANKILISKIA?

  • ¿Ken Jehová okinyekanki israelitas?

  • ¿Ken Jehová okinyekanki tokniuan tlen okatkaj achto siglo?

  • ¿Ken techpaleuia tla tikkauiliaj Jehová matechyekana?

TLAKUIKALI 48 Jehová nechyekana

a Jehová noijki okinauati se ángel makinyekana israelitas hasta maajsitij itech tlali tlen ye okinmilui kinmakaskia (Éx. 14:19; 32:34).

b Satepan okitokayotijkej tlamachtil ika Biblia tlen kichiua Watchtower itech Galaad.

c Satepan okitokayotijkej tlamachtil para akinmej tetlapouiaj. Axkan noijki tlajko semana tikpiaj nin tlamachtil.

d Xikita revista Akin Tetlapouijtok febrero 2021 página 18 kanin kajki recuadro “Tekitl tlen kichiua Cuerpo Gobernante”.