Xikita nochi

Tlen kiualika

“Jehová toDios san ye kajki”

“Jehová toDios san ye kajki”

“Xitlakaki, oh Israel: Jehová toDios san ye kajki” (DEUTERONOMIO 6:4).

TLAKUIKALMEJ: 138 UAN 2

1, 2. (1) ¿Tleka miakej kixmatij tlen kijtoa Deuteronomio 6:4? (2) ¿Tleka okinmijto Moisés ninmej tlajtolmej?

JUDÍOS kipiaj se tlatlaujtilistli tlen sapanoa kipatioitaj uan tlen kisa itech Deuteronomio 6:4. Nin tlatlaujtilistli kitokayotiaj shemá, pampa nin tlajtoli achto ijkuilitok itech nin tlaxelol ika tlajtoli hebreo. Yikipia miak xiuitl, miakej judíos kinmijtoaj ninmej tlajtolmej kualkan uan tiotlak pampa kiteititiskej kiueyichiuaj san se Dios.

2 Ninmej tlajtolmej okinmijto Moisés 1473 xiuitl achto nesiskia Cristo, itech saiktlami tlapoualistli tlen okinmilui israelitas. Yejuan okatkaj itech altepetl Moab, yikipanouiskiaj aueyatl Jordán uan kimoaxkatiskiaj Tlali tlen Jehová okijto kinmakaskiaj (Deuteronomio 6:1). Moisés okinyekanki israelitas 40 xiuitl. Uan ika ninmej tlajtolmej okinekiaya kinyolchikauas uan kinpaleuiskia pampa tlaneltokaskiaj itech Jehová uan yetoskiaj yolmelajkej. ¿Tleka? Pampa okimatiaya, israelitas kipiaskiaj ouijkayotl. Ik non, okinmilui majtlaktli tlanauatilmej uan okseki tlanauatilmej, satepan Moisés okinmilnamikti tlen kijtoa Deuteronomio 6:4, 5 (xiktlajtolti). *

3. ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej itech nin tlamachtil?

3 Israelitas okimatiayaj inDios Jehová “san ye kajki”. Uan israelitas tlen yolmelajkej okiueyichiuayaj san se Dios, inDios inkojkoluan. Tla ijkon, ¿tleka Moisés okinmilnamikti Jehová “san ye kajki”? ¿Ken mouika nin iuan tiktlasojtlaskej Jehová toTajtsin Dios ika nochi toyolo, ika nochi toalma uan ika nochi tochikaualis? ¿Tleka miak inpati tlajtolmej tlen katej itech Deuteronomio 6:4, 5 pampa tejuan?

JEHOVÁ TODIOS “SAN YE KAJKI”

4, 5. (1) ¿Tlen kijtosneki “Jehová toDios san ye kajki”? (2) ¿Tleka Jehová amo ken oksekimej teotsitsintin?

4 San Jehová kajki. Tlajtoli san Jehová kajki kijtosneki miak tlamantli. Ijkuak kijtoa “san Jehová kajki”, kijtosneki amo onka okse ken ye. ¿Tleka ijkon okijto Moisés? Amo pampa kiteititis amo kuali ma tlaneltokakan itech Trinidad. Jehová okichijchi iluikak uan Tlaltikpak. Ik non, san ye tlanauatia itech semanauak uan san ye akin melauak toTajtsin Dios, amo onka okse ken ye (2 Samuel 7:22). Ik non, ijkuak Moisés okijto “san Jehová kajki” okinmilnamikti israelitas san ye Jehová kiueyichiuaskiaj. Amo kichiuaskiaj ken oksekimej tlaltikpaktlakamej akinmej okinueyichiuayaj miakej teotsitsintin. Yejuan okineltokayaj inteotsitsiuan okichiuayaj ma mochiua seki tlamantli itech Tlaltikpak.

5 Se neskayotl, egipcios okiueyichiuayaj Ra, teotsin del Sol; Nut, teotsin itech iluikak; Geb, teotsin itech Tlaltikpak, uan Hapi, teotsin itech aueyatl Nilo. Noijki okinueyichiuayaj miakej yolkamej. Pero Jehová okiteititi ika majtlaktli chauistli ye okachi ueyititok. Cananeos okachi okipatioitayaj teotsin Baal. Yejuan okineltokayaj nin okinmakaya yolilistli. Noijki okineltokayaj ye teotsin itech iluikak, itech kiauitl uan ijkuak tlatikuini uan tlapetlani. Itech miakej altepemej okineltokayaj Baal kinmaluiskia (Números 25:3). Pero israelitas omonekiaya kilnamiktoskej san Jehová “melauak toTajtsin Dios” uan amo onka okse ken ye (Deuteronomio 4:35, 39).

Jehová amo keman kipatla iyelis uan tikmatij tlen kichiuas. Ye yolmelajki, nochipa kichiua tlen kijtoa uan kijtoa tlen melauak

6, 7. (1) ¿Tlen noijki kijtosneki “Jehová toDios san ye kajki”? (2) ¿Ken okiteititi “Jehová toDios san ye kajki”?

6 Jehová nochipa kichiua tlen kijtoa uan yolmelajki. Tlajtoli “Jehová toDios san ye kajki” noijki kijtosneki uelis titlaneltokaskej itech Jehová uan kichiua nochi tlen kijtoa. Jehová amo keman kipatla iyelis uan tikmatij tlen kichiuas. ToTajtsin Dios yolmelajki, nochipa kichiua tlen kijtoa uan kijtoa tlen melauak. ¿Ken okiteititi? Okilui Abrahán iixuiuan chantiskiaj itech Tlali tlen okinmilui kinmakaskia. Jehová amo keman okipatlak tlen okinekiaya kichiuas uan okinchi miakej milagros pampa kichiuaskia tlen okijto uan okichi 430 xiuitl satepan (Génesis 12:1, 2, 7; Éxodo 12:40, 41).

7 Miak xiuitl satepan, Jehová okijto israelitas okatkaj iTlaixpantijkauan uan okinmilui: “San ne niDios. Achto amo okatka se Dios, uan satepan amo yetos okse”. Jehová noijki okijto amo keman kipatla itlanekilis, ye okijto: “Amo keman nikpatla noyelis” (Isaías 43:10, 13; 44:6; 48:12). Israelitas okipiayaj se ueyi tlateochiualistli: okiueyichiuayaj toTajtsin Dios tlen amo keman kipatla iyelis uan nochipa yolmelajki. Tejuan noijki tikpiaj non ueyi tlateochiualistli (Malaquías 3:6; Santiago 1:17).

8, 9. (1) ¿Tlen kineki Jehová ma kichiuakan itekipanojkauan? (2) ¿Ken okiteititi Jesús miak ipati tlen okijto Moisés?

8 Tlen Moisés okinmilui israelitas noijki okinmilnamikti Jehová nochipa kintlasojtlaskia uan kinmaluiskia. Pero noijki Jehová okinekiaya san ye ma kiueyichiuakan, ma kitlasojtlakan ika nochi inyolo, inmialma uan ika nochi inchikaualis (xikita recuadro “¿Tlen kijtosneki?”). Noijki tetajmej mochijchikauaskiaj kintlapouiskej inkoneuan itech Jehová, ijkon telpokamej uan ichpokamej noijki san Jehová kiueyichiuaskiaj (Deuteronomio 6:6-9).

9 Jehová amo keman kipatla tlen kijtoa kichiuas uan noijki kineki ma tikchiuakan ken israelitas okichijkej. Ik non, tla tiknekij ma kiseli ken tikueyichiuaj, moneki san ye tikueyichiuaskej uan tiktlasojtlaskej ika nochi toyolo, ika nochi totlalnamikilis uan ika nochi tochikaualis. Jesús okijto nin tlanauatil tlen okachi ipati uan ijkon okiteititi miak ipati tlen Moisés okijto (xiktlajtolti Marcos 12:28-31). Axkan tikitaskej ken uelis tikteititiskej tikneltokaj “Jehová toDios san ye kajki”.

SAN JEHOVÁ MA TIKUEYICHIUAKAN

10, 11. (1) ¿Tlen kijtosneki san Jehová tikueyichiuaskej? (2) ¿Ken okiteititijkej sekimej telpokamej hebreos san Jehová okiueyichiuayaj?

10 San Jehová tikueyichiuaj. Ik non, ijkuak tikueyichiuaskej Jehová amo tikueyichiuaskej okse teotsin, amo tikneltokaskej tlen amo melauak uan amo tikueyichiuaskej Jehová ika tlen amo kuali. Jehová amo san toTajtsin Dios akin okachi ueyititok uan akin kipia miak chikaualistli. San ye akin melauak toTajtsin Dios. Ik non, moneki san ye ma tikueyichiuakan (xiktlajtolti Apocalipsis 4:11).

11 Itech amochtli tlen okijkuilo Daniel, tlajtoa itech naui telpokamej tlen omotokayotiayaj Daniel, Hananías, Misael uan Azarías. ¿Ken okiteititijkej san Jehová okiueyichiuayaj? Amo okikuajkej tlakuali tlen amo uelis kikuaskiaj itekipanojkauan toTajtsin Dios. Noijki, eyi iyolikniuan Daniel amo omotlankuaketskej iixpan tlaixkopinal tlen ochijchitoka ika oro tlen okichijchi tekiua itech Babilonia. Yejuan okimatiayaj san Jehová kiueyichiuaskiaj. Ik non, nochipa okatkaj yolmelajkej (Daniel 1:1–3:30).

Jehová achto moneki yetos itech tonemilis

12. Tla tiknekij tikueyichiuaskej san ye Jehová, ¿tlen amo tikchiuaskej?

12 Jehová achto moneki yetos itech tonemilis. Tla tiknekij san ye tikueyichiuaskej, moneki timomaluiskej pampa amo tikpatlaskej ika okseki tlamantli. ¿Ika tlen tlamantli? Itech Majtlaktli Tlanauatilmej, Jehová okijto itekipanojkauan amo uelis kinueyichiuaskej okseki teotsitsintin. Yejuan amo itlaj kiueyichiuaskiaj (Deuteronomio 5:6-10). Itech ninmej tonalmej onka miak tlamantli tlen tlaltikpaktlakamej kiueyichiuaj uan seki amo tikinmitaj. Pero Jehová amo kipatla iyelis uan amo kineki ma tikinueyichiuakan teotsitsintin. “Jehová toDios san ye kajki”, ik non, ma tikitakan tlen tikchiuaskej pampa amo itlaj ma tikueyichiuakan.

13. ¿Tlen tlamantli uelis kichiuas ayakmo ma timouikakan iuan Jehová?

13 Seki tlamantli tlen uelis kijtlakos ken timouikaj iuan Jehová moijtoa itech Colosenses 3:5 (xiktlajtolti). Nin tlaxelol kiyekijtoa tla ikaj tlaixneki noso tsotsokatl, yetoskia ken kinueyichiua teotsitsintin. ¿Tleka? Pampa ijkuak ikaj kineki kipias miak tlamantli noso miak tomin, nin uelis kinauatis ken yetoskia se teotsin. Nochi tlajtlakoli tlen moijtoa itech Colosenses 3:5 mouika iuan tlaixnekilistli. Tla tiknekij tikpiaskej miak tlamantli noso miak tomin, okachi peuas tiktlasojtlaskej uan ayakmo tiktlasojtlaskej toTajtsin Dios. Ijkuakon, yetos ken tikinueyichiuaj teotsitsintin. Uan ayakmo tikitaskej “Jehová toDios san ye kajki”. Amo keman ijkon ma techpano.

14. ¿Tlen otlanejmachti tlatitlanil Juan?

14 Tlatitlanil Juan noijki okijto itlaj ken non tlamantli. Ye otlajto itech tlamantli tlen “tokuerpo kelewia” uan tlen “toixtololowah noiwa kelewiah” “iwa [tla] tikneki matechweyilikah”. Ye okijto tla ikaj kitlasojtla nin tlamantli tlen onka itech Tlaltikpak, “non tlakatl amo milák kitlasojtla n Totajtsi Dios” (1 Juan 2:15, 16). Ik non, ma tikitakan kox tiknekij tikpiaskej miak tlamantli. Uelis tikitaskej techpaktia timoyolpaktiskej, tlen kichiuaj tlaltikpaktlakamej uan ken motlakentiaj. Uelis tiknekij okachi timomachtiskej pampa tikpiaskej “tlamantli tlen ipati” tlen onka itech nin Tlaltikpak (Jeremías 45:4, 5). Pero ayakmo miak poliui pampa yetos Xochitlali. Ik non, moneki ma tikilnamikikan tlen okijto Moisés. Tla melauak tikajsikamatij uan tikneltokaj “Jehová toDios san ye kajki”, san ye tikueyichiuaskej uan tiktekichiuiliskej (Hebreos 12:28, 29).

SAN SEKAN MA YETO TLANECHIKOL

15. ¿Tleka tlatitlanil Pablo okinmilnamikti akinmej okichiuayaj ken Cristo “Jehová toDios san ye kajki”?

15 Tlajtoli “Jehová toDios san ye kajki” noijki techilnamiktia Jehová kineki san sekan ma tiyetokan uan san ye ma tikueyichiuakan. Itech akinmej opejkej kichiuaj ken Cristo, miakej okatkaj judíos, griegos, romanos uan tlen oualayaj itech okseki altepemej. Tlatlamantli okichiuayaj, okipiayaj tlatlamantli costumbres uan noijki tlatlamantli omokuayejyekoayaj. Ik non, sekimej oui okinchiuiliaya kichiuaskej itech innemilis tlen omomachtiayaj noso kikauaskej seki tlamantli. Ik non, tlatitlanil Pablo okinmilnamikti tikpiaj san se toTajtsin Dios, ye Jehová (xiktlajtolti 1 Corintios 8:5, 6).

Jehová kineki san sekan ma tiyetokan uan san ye ma tikueyichiuakan

16, 17. (1) ¿Tlen tlamantli tlen ijkuilitok itech Biblia mochijtok itech ninmej tonalmej? (2) ¿Tlen uelis kichiuas ayakmo san sekan ma tiyetokan?

16 ¿Uan tlen panotok axkan itech tlanechikolmej? Teotlajtojki Isaías okijto “itech itlamian tonalmej” miakej tlaltikpaktlakamej san sekan kiueyichiuaskiaj Jehová. Uan kijtoskiaj: “Ye techmachtis itech iojui, uan melauak tinemiskej itech iojui” (Isaías 2:2, 3). Tiyolpakij pampa mochijtok tlen omoijto. Tokniuan uitsej itech tlatlamantli altepemej, tlatlamantli intlajtol uan kipiaj tlatlamantli costumbres. Pero tinochtin san sekan tikueyichiuaj Jehová. Pero uelis tikpiaskej ouijkayotl pampa tlatlamantli toaltepe.

¿Titlapaleuiaj san sekan ma yeto tlanechikol? (Xikinmita párrafos 16 a 19).

17 Se neskayotl, ¿ken tikinmitaj tokniuan tlen uitsej itech okseki altepemej? Uelis intlajtol okse tlamantli, ken motlakentiaj, costumbres tlen kipiaj noso okse tlamantli intlakual. ¿Amo inmiuan timouikaj? ¿Timouikaj san inmiuan akinmej kichiuaj ken tejuan uan kipiaj costumbres ken tejuan? ¿Ken tikinmitaj tlayekankej tlen ok telpokamej noso tlen uitsej itech okseki altepemej noso okse tlamantli kichiuaj? Tla amo timomaluiaj, nin tlamantli uelis kichiuas amo kuali ma timouikakan uan ayakmo san sekan tiyetoskej.

18, 19. (1) ¿Tlen techiluia Efesios 4:1-3? (2) ¿Tlen uelis tikchiuaskej pampa san sekan ma yeto tlanechikol?

18 ¿Tlen tikchiuaskej pampa amo tikpiaskej nin ouijkayotl? Ma tikchiuakan tlen okinmilui Pablo tokniuan tlen ochantiayaj itech Éfeso, kanin tlaltikpaktlakamej okipiayaj miak tomin uan tlatlamantli incostumbres (xiktlajtolti Efesios 4:1-3). Pablo otlajto itech yolyamanilistli, ma tikmatikan timochiaskej uan ma titetlasojtlakan. Ninmej tlamantli yetoskiaj ken tlaketsalmej tlen kitlakxilijtokej se kali. Pampa se kali kuali ma yeto moneki chikauak se tekitis. Ik non, Pablo okinmilui akinmej ochantiayaj itech Éfeso kuali ma mouikakan iuan tokniuan.

19 Tinochtin moneki timochijchikauaskej pampa san sekan ma yeto tlanechikol. ¿Tlen uelis tikchiuaskej? Achto, tikchiuaskej tlen okijto Pablo, moneki ma tiyetokan tiyolyamankej, ma tikmatikan timochiaskej uan ma titetlasojtlakan. Ome, ma timochijchikauakan ma yeto yolseuilistli. Tla onka ouijkayotl itech tlanechikol, yetoskia ken tlaketsalmej yiijtlakaujtokej, kijtosneki ayakmo kuali timouikaskej. Ik non, ma tikyektlalikan ouijkayotl. Ijkon yetos yolseuilistli uan san sekan tiyetoskej.

20. ¿Ken tikteititiaj tikajsikamatij “Jehová toDios san ye kajki”?

20 Ninmej tlajtolmej sapanoa techyolchikauaj: “Jehová toDios san ye kajki”. Okinyolchika israelitas pampa ma kixikokan ouijkayotl tlen kipiaskiaj ijkuak kalakiskiaj itech Tlali tlen Jehová okinmilui kinmakaskia uan kimoaxkatiskiaj. Tejuan noijki techyolchikauas pampa tikxikoskej ueyi tlajyouilistli uan ma tikpiakan yolseuilistli uan san sekan ma tiyetokan itech Xochitlali tlen yetos. ¿Tikajsikamatij “Jehová toDios san ye kajki”? Tla ijkon tikajsikamatij, san ye ma tikueyichiuakan. Ma tiktlasojtlakan, ma tiktekichiuilikan ika nochi toyolo, ika totlalnamikilis uan ika tochikaualis. Ma timochijchikauakan ma yeto yolseuilistli iuan tokniuan uan san sekan ma tiyetokan. Tla ijkon tikchiuaj, Jesús kijtos tikatej ken ichkamej uan techiluis: “Xiwikikan namejwan, katlej oamechtiochij noPapan. Xiwikikan iwan xikalakikan kan nitlanawatia kej niRey, kan Dios otlayektlalij para amejwan desde ijkuak okichij in tlaltikpak” (Mateo 25:34, ITlajtol toTajtzin Dios).

^ párr. 2 Deuteronomio 6:4, 5 kijtoa: “Xitlakaki, oh Israel: Jehová toDios san ye kajki. Uan moneki tiktlasojtlas Jehová moDios ika nochi moyolo uan ika nochi moalma uan ika nochi mochikaualis”.