Xikita nochi

Tlen kiualika

San sekan ma tiyetokan ijkon ken Jehová uan Jesús

San sekan ma tiyetokan ijkon ken Jehová uan Jesús

“Nimotlatlaujtia [...] para maseititokah nochteh, ijkó kemi Tejwatsi iwa Ne tiseititokeh” (JUAN 17:20, 21).

TLAKUIKALMEJ: 24 UAN 99

1. ¿Tlen okijto Jesús ijkuak saiktlami omotlatlaujti?

IJKUAK Jesús okichijtoka saiktlami cena, omotekipachojtoka kox san sekan yetoskej itlatitlaniluan. Ijkuak inmiuan omotlatlaujti, okijto okinekiaya nochtin san sekan ma yetokan ijkon ken ye san sekan kajki iuan iTajtsin (xiktlajtolti Juan 17:20, 21). Tla san sekan yetoskiaj imachtijkauan, kiteititiskiaj Jehová melauak okiualtitlanki Jesús. Motaskia melauak imachtijkauan Jesús tla motlasojtlaskiaj uan san sekan yetoskiaj (Juan 13:34, 35).

2. ¿Tlen okitekipachoaya Jesús?

2 Non yoak, Jesús okinmilui itlatitlaniluan san sekan ma yetokan porque okitak amo kuali omouikayaj. Se tonal omokualanijkej porque okinekiayaj kimatiskej “akin okachi weyijkatitok” uan achto ijkon yomokualanijkaj (Luc. 22:24-27; Mar. 9:33, 34). Okse tonal, Santiago uan Juan okiluijkej Jesús “techonkawili matimotlalikah monajnakastla kan titlanawatijtos” (Mar. 10:35-40).

3. (1) ¿Tlen amo okinpaleui imachtijkauan Jesús san sekan ma yetokan? (2) ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej?

3 Imachtijkauan Jesús amo san okinekiayaj kimatiskej akin ueyititoskia, noijki okatka okseki tlamantli tlen uelis kinxeloskia. Ijkuakon miakej oxexelitokaj porque omokokoliayaj uan otechikoitayaj. Uan imachtijkauan Jesús omonekiaya kixnamikiskej non tlamantli. Itech nin tlamachtil tikinnankiliskej ninmej tlajtlanilmej: ¿Tlen okijto Jesús itech akinmej otechikoitayaj? ¿Ken okinmachti imachtijkauan amo ma techikoitakan uan san sekan ma yetokan? ¿Ken techpaleuis san sekan ma tiyetokan tlen otlamachti Jesús?

OKICHIKOITAYAJ JESÚS UAN IMACHTIJKAUAN

4. Xikijto ken okichikoitakej Jesús.

4 Jesús noijki okichikoitakej. Ijkuak Felipe okilui Natanael yokimatki akin Mesías, Natanael okijto: “¿Weletis kisas itla kuali de Nazaret?” (Juan 1:46). ¿Tleka ijkon okijto Natanael? Ye kuali okimatiaya tlen kijtoa Miqueas 5:2 uan okimatiaya Mesías nesiskia Belén. Xamo omokuayejyeko Nazaret amo itlaj ipati para ompa kisaskia Mesías. Uan miakej tlen ochantiayaj Judea okichikoitakej Jesús porque oualaya ompa Galilea (Juan 7:52). Miakej tlen ochantiayaj Judea omokuayejyekoayaj okachi oueyititokaj uan galileos amo itlaj inpati. Sekimej judíos okitekitiltijkej tlajtoli samaritano para kiuijuikaltiskej Jesús (Juan 8:48). Samaritanos uan judíos tlatlamantli okipiayaj inmialtepe uan tlatlamantli intlaneltokalis. Itech altepetl Judea uan Galilea okinchikoitayaj samaritanos (Juan 4:9).

5. ¿Tlen okixikojkej imachtijkauan Jesús?

5 Teopixkej judíos noijki okinchikoitayaj imachtijkauan Jesús. Fariseos okinmiluiayaj toTajtsin Dios “kintlaijyowíltis” (Juan 7:47-49). Fariseos okinchikoitayaj akinmej amo omomachtiayaj itech escuelas judías uan amo okichiuayaj tlen yejuan okichiuayaj (Hech. 4:13). Jesús uan imachtijkauan okinxikojkej akinmej omoueyinekiayaj porque okipiayaj intlaneltokalis, miakej okinmixmatiayaj uan sapanoa okipatioitayaj inmialtepe. Noijki para san sekan yetoskiaj imachtijkauan Jesús, omonekiaya kipatlaskej ken omokuayejyekoayaj.

6. Xikijto ken otechikoitayaj sekimej tokniuan.

6 Axkan noijki miakej techikoitaj. Xamo noijki techchikoitaj noso tejuan tikinchikoitaj. Se precursora chanti Australia, okijto: “Okachi opejki nikinkokolia ixchipajkej ijkuak onikitak kintlajyouiltiaj akinmej nikan oneskej. Uan ne noijki onechtlajyouiltijkej, ik non, okachi onitechikoitaya”. Ompa Canadá tlajtoaj francés uan inglés uan se tokni okijto achto noijki otechikoitaya. Okijto: “Onimokuayejyekoaya akinmej tlajtoaj francés okachi inpati uan sapanoa onechkualaniayaj akinmej tlajtoaj inglés”.

7. ¿Tlen okipaleui Jesús amo ma techikoita?

7 Ijkon ken otechikoitayaj ijkuak nikan okatka Jesús, axkan noijki sapanoa techikoitaj uan oui kipatlaskej ken mokuayejyekoaj. ¿Tlen okipaleui Jesús? Ye amo keman otechikoitak. Okintlapoui akinmej okipiayaj miak tomin uan akinmej amo, fariseos, samaritanos, akinmej okololoayaj tomin uan nochtin oksekimej. Noijki, okinmititi imachtijkauan tlen kichiuaskiaj para amo techikoitaskej.

JESÚS OTECHMACHTI IKA TLASOJTLALISTLI UAN IKA YOLYAMANILISTLI AMO MA TITECHIKOITAKAN

8. Xikijto tleka miak ipati san sekan ma tiyetokan.

8 Jesús otechititi miak ipati san sekan ma tiyetokan uan non tlapaleuia amo ma titechikoitakan. Okinmilui imachtijkauan: “Nochteh nonmiknimeh” (xiktlajtolti Mateo 23:8, 9). ¿Tleka Jesús okijto tiknimej? Porque tinochtin tiikoneuan Adán (Hech. 17:26). Noijki Jesús okinyekilui imachtijkauan iknimej porque kitaj Jehová ken inTajtsin (Mat. 12:50). Noijki tiknimej porque tipouij itech ikalchanejkauan Jehová. Uan san sekan tikatej porque timotlasojtlaj uan san se tlamantli tikneltokaj. Ik non, ijkuak tlatitlanilmej okinmijkuiloayaj cartas nochipa okinnotsayaj “nokniwah” (Rom. 1:13; 1 Ped. 2:17; 1 Juan 3:13).

9. ¿Tleka judíos amo omonekiaya ma moueyinekikan?

9 Ijkuak Jesús otlanki okijto tleka moneki timotaskej ken tiknimej, noijki okijto miak ipati ma tiyetokan tiyolyamankej (xiktlajtolti Mateo 23:11, 12). Ken yotikitakej, ualeua itlatitlaniluan Jesús omochikoitayaj. Uan ijkuakon miakej sapanoa omoueyinekiayaj porque okipatioitayaj inmialtepe. Miakej judíos omoueyinekiayaj porque inkojkol okatka Abrahán. Pero amo ijkon omonekiaya moueyinekiskej porque Juan akin oteapolaktiaya okinmilui: “Totajtsi Dios weletis kinkopas ninteh temeh ipilwah n Abraham” (Luc. 3:8).

10. ¿Ken okiteititi Jesús amo ma timoueyinekikan? (Xikita dibujo kanin peua tlamachtil).

10 Jesús okijto amo kuali ma titechikoitakan. Ijkon okiteititi ijkuak se escriba okitlajtlani: “¿Akin nokni?”. Jesús okitlapoui itech se samaritano ijkuak okiknomatki se tlakatl tlen okitlachtekijkej uan okiuitekej. Miakej judíos yokipanouijkaj uan amo okipaleuijkej. Pero se samaritano okipaleui. Jesús okilui escriba ma kichiua ken samaritano (Luc. 10:25-37). Ijkon Jesús okiteititi samaritanos uelis kinmititiskej judíos ma tetlasojtlakan.

11. (1) ¿Tleka imachtijkauan Jesús omonekiaya nochtin ma kintlapouikan? (2) ¿Ken okinpaleui imachtijkauan Jesús amo ma techikoitakan?

11 Ijkuak Jesús yiyaskia iluikak, okinnauati imachtijkauan ma tetlapouikan “Judea, Samaria; iwa itech nochi n tlaltíkpaktli” (Hech. 1:8). Tla okinekiayaj tetlapouiskej, achto omonekiaya nochtin kintlasojtlaskej uan ayakmo moueyinekiskiaj. Noijki Jesús yokinmiluijka imachtijkauan akinmej amo judíos okipiayaj kuali inyelis uan ijkon okinmachti nochtin ma kintlapouikan (Mat. 8:5-10). Ompa Nazaret, Jesús okiyekijto Jehová okinpaleui akinmej amo judíos. Ompa Sarepta okipaleui se siuatl tlen omikik inamik uan noijki okipaleui Naamán tlen okipiaya lepra (Luc. 4:25-27). Jesús amo san okitlapoui se samaritana, noijki omoka ome tonal ompa Samaria porque miakej okinekiayaj ma kintlapoui (Juan 4:21-24, 40).

AKINMEJ OKICHIUAYAJ KEN CRISTO ITECH ACHTO SIGLO OKIXNAMIKEJ OUIJKAYOTL

12. ¿Tlen okijtojkej itlatitlaniluan Jesús ijkuak okitlapoui se samaritana? (Xikita dibujo kanin peua tlamachtil).

12 Tlatitlanilmej oui okikajkej ayakmo techikoitaskej. Se tonal, omotlajtlachialtijkej ijkuak Jesús okitlapoui se samaritana (Juan 4:9, 27). Teopixkej judíos amo omotlapouiayaj iuan siuamej teixpan. Nion omotlapouiayaj iuan se siuatl samaritana tla amo okipiaya kuali iyelis. Ijkuak Jesús youejka motlapouijtok iuan siuatl, itlatitlaniluan okiluijkej ma tlakua. Pero ye omotlapouijtoka iuan siuatl uan amo okitekipachoaya tlakuas. Porque okachi okipatioitaya kichiuas tlen kineki iTajtsin uan tetlapouis (Juan 4:31-34).

13. ¿Ken tikmatij Santiago uan Juan amo okajsikamatkej tlen okinekiaya kinmachtis Jesús?

13 Santiago uan Juan amo okajsikamatkej tlen okinmilui. Ijkuak oyajki Samaria iuan imachtijkauan, okitemojkej kanin mokalotiskej. Pero samaritanos amo okinkalotijkej, ik non, Santiago uan Juan okiluijkej Jesús kox okinekiaya ma ualtemo tlitl uan ma kitlati nochi altepetl. Pero Jesús okinmajuak (Luc. 9:51-56). ¿Ijkon kualaniskiaj tla nin tlamantli panoskia ompa Galilea kanin oneski Santiago uan Juan? Xamo okualankej porque otechikoitayaj. Satepan Juan okintlapouito samaritanos uan miakej okikakej. Xamo opinauak ijkuak okilnamik tlen okichi ijkuak ompa ouiaj (Hech. 8:14, 25).

14. ¿Ken okiyektlalijkej ouijkayotl ijkuak okinchikoitayaj sekimej tokniuan?

14 Itech iluitl Pentecostés xiuitl 33, okixnamikej se ouijkayotl ijkuak okinchikoitayaj sekimej tokniuan. Ijkuak okinxexelilijkej tlakuali siuamej tlen omikej innamik, amo okinmakakej tlakuali tlen otlajtoayaj griego (Hech. 6:1). Xamo ijkon okichijkej porque okse tlamantli otlajtoayaj. Tlatitlanilmej san niman okintlalijkej tokniuan para ma kixejxelokan tlakuali. Ninmej tokniuan okipiayaj intoka ika tlajtoli griego para kuali ma momachilikan tokniuan siuamej tlen omoyolkokojkej.

15. ¿Ken omomachtijtia Pedro ayakmo techikoitas? (Xikita dibujo kanin peua tlamachtil).

15 Itech xiuitl 36, okachi miakej opejki kintlapouiaj. Uan Pedro san omouikaya iuan judíos. Pero ijkuak toTajtsin Dios okinmilui tokniuan amo ma techikoitakan, Pedro okitlapoui se soldado romano tlen omotokayotiaya Cornelio (xiktlajtolti Hechos 10:28, 34, 35). Ijkuakon opejki mouika iuan akinmej amo judíos. Pero opanok seki xiuitl ayakmo okinekiaya tlakuas iuan akinmej amo okatkaj judíos tlen ochantiayaj Antioquía (Gál. 2:11-14). Ijkuakon Pablo okajuak Pedro. Uan Pedro okikak tlen okilui Pablo. ¿Ken tikmatij? Porque ijkuak okinmijkuilili se carta judíos uan akinmej ochantiayaj Asia Menor uan amo okatka judíos, okijto “xikintlasojtlakah n tokniwah” (1 Ped. 1:1; 2:17).

16. ¿Ken okinmixmatiayaj akinmej kichiuaj ken Cristo?

16 Jesús kuali otlamachti, ik non, itlatitlaniluan opejki nochtin kintlasojtlaj (Juan 12:32; 1 Tim. 4:10). Opanok seki xiuitl uan okipatlakej inyelis. Uan satepan akinmej kichiuaj ken Cristo okinmitakej yejuan sapanoa omotlasojtlayaj. Itech xiuitl doscientos, se tlakatl omotokayotiaya Tertuliano okijkuilo tlen sekimej okijtoayaj itech akinmej okichiuayaj ken Cristo: “Xikitakan sapanoa motlasojtlaj uan mopaleuiaj”. Tokniuan okipatlakej inyelis, ik non, opejki kinmitaj oksekimej ijkon ken kinmita toTajtsin Dios (Col. 3:10, 11).

17. Xikijto tlen tikchiuaskej para ayakmo titechikoitaskej.

17 Tejuan noijki xamo moneki ayakmo ma titechikoitakan. Se tokni siuatl chanti Francia, okijto: “Jehová onechititi ma nitetlasojtla, ma niktemaka tlen nikpia uan nochtin ma nikintlasojtla. Pero ok nimomachtijtok ayakmo nitechikoitas uan sapanoa oui. Ik non, niktlatlaujtia Jehová ma nechpaleui. Okse tokni chanti España noijki ijkon okipanok, okijto: “Nimochijchikaua ayakmo ikaj nikchikoitas. Uan nikmati moneki nimochijchikauas. Noijki niktlasojkamatilia Jehová porque nipoui iuan ikalchanejkauan”. Tejuan noijki moneki tikitaskej kox titechikoitaj. Uan ma timotlajtlanikan: “Ijkon ken ninmej tokniuan, ¿moneki itlaj nikchiuas para ayakmo nitechikoitas?”.

IJKUAK TITETLASOJTLAJ AYAKMO TITECHIKOITAJ

18. ¿Tleka amo ikaj ma tikchikoitakan?

18 Ma tikilnamiktokan yiuejkika amo otikixmatiaya toTajtsin Dios (Efes. 2:12). Pero Jehová techtlasojtla, ik non, opejki touan mouika (Os. 11:4; Juan 6:44). Uan Cristo otechseli ika pakilistli. Non otechpaleui ma tipouikan iuan ikalchanejkauan Jehová (xiktlajtolti Romanos 15:7). Tla Jesús otechseli maski titlajtlakolejkej, ¿tleka tikinchikoitaskej oksekimej?

TiiTlaixpantijkauan Jehová tiktemoaj ixtlamatilis, Ik non, amo techikoitaj uan tikatej ika yolseuilistli. (Xikita párrafo 19).

19. ¿Ken uelis nochtin tikinseliskej?

19 Itlamian tonalmej miakej okachi moxexeloskej, mochikoitaskej uan mokokoliskej (Gál. 5:19-21; 2 Tim. 3:13). Pero tiiTlaixpantijkauan tiktemoaj ixtlamatilis toTajtsin Dios, Ik non, amo titechikoitaj uan tikatej ika yolseuilistli (Sant. 3:17, 18). Tiyolpakij timouikaskej iuan akinmej uitsej itech okseki altepemej, tiktlakaitaj tlen kichiuaj uan noijki uelis timomachtiskej intlajtol. Tla ijkon tikchiuaskej, tikpiaskej yolseuilistli ‘ken se aueyatl uan tomelajkayo ken olas tlen kipia ueyi atl’ (Is. 48:17, 18).

20. ¿Tlen panoa tla titetlasojtlaj?

20 Tokni tlen chanti Australia uan itech yotimotlapouijkej, okijto ken okipaleui ijkuak opejki momachtia Biblia. Okijto tlasojtlalistli okipatlak ken omokuayejyekoaya. Uan tokni tlen chanti Canadá, okijto axkan kita mochikoitaj porque amo moixmatij. Noijki okijto amo uelis tikijtoskej ijkon kipiaj inyelis porque uitsej itech okseki altepemej. Nin tokni omonamikti iuan se tokni tlen tlajtoa inglés. Ninmej neskayomej kiteititiaj tla titetlasojtlaj amo titechikoitaskej. Tlasojtlalistli kichiua san sekan ma tiyetokan (Col. 3:14).