Xikita nochi

Tlen kiualika

“Notekiwajyo amo kajki itech nin tlaltíkpaktli”

“Notekiwajyo amo kajki itech nin tlaltíkpaktli”

“Onitlákatki para nietos Ni Rey iwa oniwala itech nin tlaltíkpaktli para niktematiltis tlan milák” (JUAN 18:37).

TLAKUIKALMEJ: 15 UAN 74

1, 2. (1) ¿Tleka miakej moxexeloaj? (2) ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej?

SE TOKNI tlen chanti ik sur ompa Europa, okijto: “Ijkuak onikatka nitsikitsin opejki nikita tlen amo kuali okichiuayaj. Ik non, amo onimokajkalaki itech política itech noaltepe uan opejki nikinpaleuia oksekimej tlen okse tlamantli omokuayejyekoayaj. Uan miak xiuitl okatka nonovio se terrorista”. Se tokni tlen chanti ik sur ompa África, okijto tleka okinteuiaya oksekimej ijkuak ayamo okatka iTlaixpantijka Jehová. Okijto: “Onikneltokaya noaltepe okachi okipiaya miak ipati uan opejki nikpaleuia se partido político. Ompa otechititijkej ken tikinmiktiskiaj ika lanzas tlen amo okipaleuiayaj topartido maski sekimej opouiayaj itech toaltepe”. Noijki se tokni siuatl tlen chanti Europa central, okijto: “Onitechikoitaya uan onikinkokoliaya akinmej oualayaj itech okseki altepemej uan akinmej okipiayaj okse tlaneltokalistli”.

2 Ijkon ken okijtojkej eyi tokniuan axkan okachi miakej ijkon mokuayejyekoaj. Miakej partidos políticos kichiuaj tlen amo kuali porque kinekij san yejuan monauatiskej. Uan axkan okachi mokualaniaj porque pouij itech se partido. Uan akinmej uitsej itech okseki altepemej kimachiliaj kinkokoliaj. Ijkon ken kijtoa Biblia, itlamian tonalmej yetos miak tlajyouilistli (2 Tim. 3:1, 3). ¿Ken uelis san sekan tiyetoskej maski oksekimej mokualaniaj uan moxexeloaj? Techpaleuis tlen okichi Jesús. Ijkuakon, noijki okatkaj miakej partidos uan noijki omoxexeloayaj. Axkan tikinnankiliskej eyi tlajtlanilmej: ¿Tleka Jesús amo omokajkalaki itech política? ¿Ken okiteititi amo ma mokajkalakikan itech política akinmej kitekichiuiliaj toTajtsin Dios? Uan ¿ken okiteititi Jesús amo ma timoteuikan?

¿OKINPALEUI JESÚS AKINMEJ OKINEKIAYAJ SAN YEJUAN MONAUATISKEJ?

3, 4. (1) ¿Tlen okichiayaj judíos ma kichiua Mesías? (2) ¿Ken omomachilijkej imachtijkauan Jesús?

3 Miakej judíos tlen okintlapoui Jesús ayakmo okinekiayaj ma kinnauati altepetl Roma. Ijkon okinekiayaj kichiuaskej tlen opouiayaj itech se grupo tlen omotokayotiayaj celotes uan okinekiayaj nochtin ijkon ma kichiuakan. Miakej celotes okichijkej ken se tlakatl tlen omotokayotiaya Judas el Galileo, nin tlakatl okinkajkaya miakej itech achto siglo porque okijtoaya ye okatka mesías. Se tlakatl ixtlamatki judío tlen omotokayotiaya Josefo, okijto nin tlakatl “okinmilui judíos ma moteuikan iuan romanos uan okinmilui tleka okitemakayaj tomin”. Satepan, romanos okimiktijkej Judas el Galileo (Hech. 5:37). Sekimej celotes otlateuijkej porque ayakmo okinekiayaj ma kinnauati Roma.

4 Judíos okinekiayaj ma ajsiki Mesías ma kinpaleuiki para ayakmo ma kinnauati altepetl Roma uan ijkon kuali yetoskiaj (Luc. 2:38; 3:15). Miakej okineltokayaj Mesías kitlaliskia se tekiuajkayotl ompa Israel. Ijkuak ijkon panoskia, nochtin judíos tlen oksekan ochantitoj, uelis mokuepaskiaj inmialtepe. Juan akin oteapolaktiaya okitlajtlani Jesús: “¿Tejwatsi non tiwalaskia, noso tikchiaskeh ok se?” (Mat. 11:2, 3). Xamo okinekiaya kimatis kox ye Jesús yetoskia tekiua tlen judíos okichiayaj. Ijkuak okiyolitijkej Jesús, ome imachtijkauan omotlapouijtiayaj ijkuak oyayaj Emaús, okinamikej Jesús uan okiluijkej Mesías amo okichi ken yejuan okinekiayaj (xiktlajtolti Lucas 24:21). Satepan tlatitlanilmej okitlajtlanijkej Jesús: “Tejwatsi, ¿axa tikinmakixtis n tlaltikpaktlakah de Israel iwa tikinmakas se tlanawati?” (Hech. 1:6).

5. (1) ¿Tleka galileos okinekiayaj Jesús ma yeto tekiua? (2) ¿Tlen okinyekilui Jesús?

5 Judíos okichiayaj Mesías ma kiyektlali nochi ouijkayotl tlen okipiayaj. Ik non, galileos okinekiayaj Jesús ma yeto tekiua. Omokuayejyekoayaj yetoskia kuali tekiua porque okinpajtiayaj akinmej omokokoayaj uan okintlamakayaj akinmej oapismikiayaj. Ijkuak otlanki okintlamakak kanaj cinco mil, Jesús “okinmitak yejwah omochijchikajtokah kiwikaskeh para mayeto Inrey”. Ik non, “oksepa oyá iwa otlejkok ikpak tepetl san Ye iselti” (Juan 6:10-15). Mostlatika, xamo ayakmo okinekiayaj kitlaliskej tekiua. Jesús okinyekilui ye ouala para kinmachtiskia itech Tekiuajkayotl uan amo ouala okinmakako miak tlamantli. Okinmilui: “Amo xitekitikah por n tlákuali non kimati tlami, yej xitekitikah por n tlákuali non ayik tlami iwa kitemaka yolílistli” (Juan 6:25-27).

6. ¿Ken okijto Jesús ye amo yetoskia tekiua nikan tlaltikpak? (Xikita foto kanin peua tlamachtil).

6 Ijkuak yikimiktiskiaj Jesús, okinmitak sekimej imachtijkauan okinekiayaj ma yeto tekiua ompa Jerusalén. Jesús okintlapoui itech tomin para ma kajsikamatikan amo panoskia ken yejuan omokuayejyekoayaj. Okinmilui “se tlakatl non owalewatoka itech se kuali familia oyá wejka” (Luc. 19:11-13, 15). Ok se tonal, Jesús noijki okinmilui tekiuajkej romanos ye amo mokajkalakia itech política. Uan tekiua Poncio Pilato okitlajtlani: “¿Te tirey de judíojteh?” (Juan 18:33). Xamo Pilato omomojti uan omokuayejyeko Jesús uelis kinmiluiskia oksekimej ma kinmixnamikikan romanos. Pero Jesús okinankili: “Notekiwajyo amo kajki itech nin tlaltíkpaktli” (Juan 18:36). Ye amo mokajkalakiskia itech política porque ye yetoskia tekiua itech iluikak. Noijki okijto ouala tlaltikpak para ‘kitematiltis tlan milák’ (xiktlajtolti Juan 18:37).

¿Timotlapouiaj itech tlen panoa noso itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios? (Xikita párrafo 7).

7. ¿Tleka uelis san niman timokajkalakiskej itech política?

7 Jesús kuali okimatiaya tlen tekitl omonekiaya kichiuas. Tla tejuan noijki tikmatokej tlen tikchiuaskej, amo timokajkalakiskej itech política uan nin xamo oui. Se tlayekanki itech circuito, okijto: “Kanin titetlapouiaj ayakmo kinekij itlaj kimatiskej. Moueyinekij porque pouij itech inmialtepe uan noijki kijtoaj okachi kuali yetoskej tla san yejuan monauatiskej. Tokniuan mochijchikauaj tetlapouiaj kuali tlajtolmej itech Tekiuajkayotl uan non kinpaleuia san sekan ma yetokan. Tokniuan kineltokaj san toTajtsin Dios kitlajtlamis tlen amo kuali uan kiyektlalis nochi ouijkayotl”.

¿TLEN OKICHI JESÚS PARA AMO MOKAJKALAKIS ITECH POLÍTICA?

8. ¿Tlen okinchiuiliayaj judíos?

8 Ijkuak kitaj okachi onka tlen amo kuali, okachi mokajkalakiaj itech política. Ijkuak Jesús okatka tlaltikpak, okipiayaj miak ouijkayotl ijkuak okitemakayaj tomin uan omokajkalakiayaj itech política. Judas el Galileo uan oksekimej okinmixnamikej tekiuajkej porque romanos otlanauatijkej ma mochiua se censo uan ma kinmijkuilokan para ma kitemakakan tomin. Okitlaxtlauayaj tlen okipiayaj, tlalmej uan kanin ochantiayaj. Uan akinmej okololoayaj tomin otlachtekiayaj, ik non, miakej sapanoa otlajyouiayaj. Akinmej okololoayaj tomin okintlaxtlauiayaj tekiuajkej ma kinmakakan tekitl para tlanauatiskej uan ijkon kipiaskej miak tomin. Ik non, Zaqueo tlen okololoaya tomin ompa Jericó okipiaya miak tomin porque otlachtekiayaj (Luc. 19:2, 8). Pero amo san ye ijkon okichiuaya.

9. ¿Ken okinekiayaj kikalakiskej Jesús itech política akinmej okikokoliayaj?

9 Akinmej okikokoliayaj Jesús okinekiayaj kikalakiskej itech política ijkuak okitlajtlanijkej tlen omokuayejyekoaya itech impuestos. Okitlajtlanijkej kox omonekiaya kintlaxtlauiskej se denario akinmej ochantiayaj Roma (xiktlajtolti Mateo 22:16-18). Nin tomin tlen okitemakayaj okiteititiaya otlanauatiayaj romanos uan non sapanoa okinkualaniaya judíos. “Akinmej okipaleuiayaj Herodes” xamo omokuayejyekojkej tla Jesús amo kuali tlajtoskia itech impuestos, kiteluiskiaj kinmixnamiki tekiuajkej romanos. Pero tla kijtoskia omonekiaya kitemakaskej tomin, akinmej okinmachtiaya xamo kikauaskiaj.

10. ¿Tlen techmachtia tlen otlanankili Jesús para amo mokajkalakis itech política? (Xikita foto kanin peua tlamachtil).

10 Jesús amo omokajkalaki itech política, ik non, kuali omokuayejyeko tlen kinnankiliskia. Okijto: “Xikmakakah n César tlan iaxka n César, iwa xikmakakah Dios tlan iaxka Dios” (Mat. 22:21). Uan ye kuali okimatiaya akinmej okololoayaj tomin otlachtekiayaj. Pero amo otlajto itech non tlamantli, ye otlajto itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios uan ken kiyektlalis nochi ouijkayotl. Jesús ijkon okichi, ik non, tejuan noijki ijkon ma tikchiuakan. Amo ma timokajkalakikan itech política maski mokaki kuali tlen kijtoaj tekiuajkej. Tejuan ma tikpatioitakan iTekiuajkayo toTajtsin Dios uan ma tikchiuakan tlen kuali. Ik non, amo ma timotlapouikan tlen kuali uan tlen amo kuali kichiuaskej tekiuajkej (Mat. 6:33).

11. ¿Tlen tikchiuaskej para amo titechikoitaskej?

11 Achto miakej omokuayejyekoayaj itech política. Pero ayakmo ijkon okichijkej ijkuak omochijkej iTlaixpantijkauan Jehová. Se tokni chanti Gran Bretaña, okijto: “Ijkuak onimomachti Sociología, tlen onimokuayejyekoaya omopatlak. Oniknekiaya nikinpaleuis akinmej amo ixchipajkej porque sapanoa okintlajyouiltiayaj. Nochipa onitlatlaniaya ijkuak inpatka onitlajtoaya. Pero onimoyolkokoaya uan amo omonekiaya nitechikoitas. Pero onikajsikamatki miakej titechikoitaj uan omonekiaya ayakmo ijkon tikchiuaskej. Ijkuak opejki nechmachtiaj tlen kijtoa Biblia, onikajsikamatki amo omonekiaya nitechikoitas. Uan se tokni ixchipajki onechpaleui ayakmo ijkon ma nikchiua. Axkan niprecursora regular itech se tlanechikol ika señas. Uan nimochijchikaua nochtin nikintlapouis”.

“XIKTLAATI MOESPADA”

12. ¿Tlen omonekiaya kichiuaskej imachtijkauan Jesús?

12 Ijkuak Jesús okatka tlaltikpak, tlaneltokalistli sapanoa omokajkalakiaya itech política. Se amochtli itoka La vida cotidiana en Palestina en tiempo de Jesús kiyekijtoa judíos oxexelitokaj intlaneltokalis ijkon ken partidos políticos. Ik non, Jesús okinnejmachti imachtijkauan: “Ximotlachilikah de inlevadura n fariseos iwa de ilevadura n Herodes” (Mar. 8:15). Otlajto itech Herodes, ik non, xamo otlapojtoka itech akinmej okipaleuiayaj Herodes. Uan fariseos okinpaleuiayaj judíos para ayakmo ma kinnauati altepetl Roma. Itech amochtli Mateo, Jesús noijki otlajto itech saduceos. Yejuan okinekiayaj ma kinnauati Roma porque otekipanoayaj iuan tekiuajkej. Jesús okinnejmachti imachtijkauan amo ma kichiuakan ken ninmej eyi grupos (Mat. 16:6, 12). Jesús okijto nin tlamantli ijkuak ayamo okiluiayaj ma yeto tekiua.

13, 14. (1) ¿Tlen panoa ijkuak tlaneltokalistli mokajkalakia itech política? (2) ¿Tleka amo ma timomakuepakan tla techchiuiliaj itlaj tlen amo kuali? (Xikita foto kanin peua tlamachtil).

13 Ijkuak tlaneltokalistli mokajkalakia itech política, okachi totoka moteuiaj. Ik non, Jesús okinmilui imachtijkauan amo ma mokajkalakikan itech política. Ik non, teopixkej uan fariseos okinekiayaj kimiktiskej Jesús. Porque omomojtiayaj ma kipaleuikan Jesús uan ayakmo yejuan kinpaleuiskiaj. Okijtojkej: “Tla tikkawiliskeh ijkó makichijtinemi, nochteh pewas kineltokaskeh, iwa n tekiwajkeh de Roma witseh kixixititsakiweh n Weyi Tiopa iwa n nochi topaís” (Juan 11:48). Ik non, Caifás iuan oksekimej omotlapouijkej ken kimiktiskej Jesús (Juan 11:49-53; 18:14).

14 Caifás otlatitlanki yoak ma kikitskitij Jesús. Uan Jesús kuali okimatiaya okinekiayaj kimiktiskej. Ik non, itech saiktlami cena okinmilui itlatitlaniluan ma kintemotij seki espadas. Uan ika nonmej espadas okinmachti itlaj miak ipati (Luc. 22:36-38). Non yoak Pedro sapanoa okualanki uan okinakastek akin okikitski Jesús (Juan 18:10). Jesús okilui Pedro: “Xiktlaati moespada, porke akimeh kiwikah iespada, noiwa ika espada kinmiktiskeh” (Mat. 26:52, 53). ¿Tlen okinmachti Jesús? Okinmachti yejuan amo pouij itech nin tlaltikpak. Ijkon ken okijto Jesús ijkuak omotlatlaujti non yoak (xiktlajtolti Juan 17:16). Omonekiaya kikauaskej imak toTajtsin Dios ma kiyektlali tlen amo kuali kichiuaj.

15. ¿Ken yokinpaleui iTlajtol toTajtsin Dios akinmej kichiuaj ken Cristo?

15 Tokniuan tlen intech yotimotlapouijkej, omomachtijkej itlaj miak ipati uan okipatlakej inyelis porque okinekiayaj kichiuaskej ken Cristo. Se tokni siuatl tlen chanti sur de Europa, okijto: “Tla timoteuiskej amo nochi mochiuas ika melajkayotl. Akinmej ijkon kichiuaj ualeua kinmiktiaj noso satepan san kualantokej. Melauak oniyolpakik ijkuak onikmatki san toTajtsin Dios kichiuas nochi ika melajkayotl. Axkan nitetlapouijtok itech nin tlamantli yikanaj veinticinco xiuitl”. Tokni tlen chanti ik sur ompa África yokinpatlak lanzas ika Biblia (Efes. 6:17). Axkan nin tokni nochtin kintlapouia iTlajtol toTajtsin Dios. Uan tokni tlen chanti Europa central, ijkuak omochi iTlaixpantijka Jehová, omonamikti iuan se tokni tlen poui iuan tlen okinkokoliaya.

16. ¿Tlen kita Jehová panoa itech ninmej tonalmej?

16 ¡Melauak miak ipati ayakmo ma titekokolikan! Uan Biblia kijtoa miakej katej ken ueyi atl tlen san motlauitektok uan amo keman san kajki (Is. 17:12; 57:20, 21; Apoc. 13:1). Partidos políticos san kichiuaj ma moxexelokan oksekimej uan ma moteuikan. Pero tejuan san sekan tikatej ika yolseuilistli. Jehová yolpaki ijkuak kita san sekan tikatej akinmej tiktekichiuiliaj maski miakej moxexelojtokej (xiktlajtolti Sofonías 3:17).

17. (1) ¿Tlen eyi tlamantli techpaleuis san sekan ma tiyetokan? (2) ¿Tlen tikitaskej itech okse tlamachtil?

17 Itech nin tlamachtil otikitakej eyi tlamantli tlen techpaleuis san sekan ma tiyetokan. Se, ma tikneltokakan san iTekiuajkayo toTajtsin Dios uelis kachiuas tlen amo kuali. Ome, amo ma timokajkalakikan itech política. Uan eyi, amo ma timoteuikan iuan oksekimej. Pero axkan techikoitaj uan non uelis kichiuas ma timoxexelokan. Itech okse tlamachtil tikitaskej tlen techpaleuis amo ma titechikoitakan ijkon ken tokniuan tlen okatkaj achto siglo.