Xikita nochi

Tlen kiualika

INEMILIS

Onechyolchikajkej ijkuak onitlajyouijtoka

Onechyolchikajkej ijkuak onitlajyouijtoka

Ompa Pakistán itempa aueyatl Indo kajki altepetl Sukkur. Ompa onineski itech 9 de noviembre 1929. Ijkuakon se misionero tlen oualaya Inglaterra okinmakak seki amochmej notatajuan uan ika nonmej amochmej onimomachti tlen tlamachtia Biblia.

NOCHI nonmej amochmej onikintokayoti kosamalotl porque okinpiayaj kuajkualtsitsintin dibujos uan okichi miak tlamantli ma nimokuayejyeko. Opejki nikpatioita Biblia ijkuak onikatka nitsikitsin uan nonmej amochmej onechpaleuijkej.

Ijkuak omochi Segunda Guerra Mundial okinekiayaj kiteuiskej noaltepe India uan ompa sapanoa otlajyouijtokaj. Notatajuan omokajkajkej ixpan tekiuajkej. Amo onikajsikamatiaya tleka omokajkajkej tla sapanoa omotlasojtlayaj. Ijkuakon onimomachili noselti. San ne onechpixkej uan amo ikaj onechyolseuiaya nion ikaj onechpaleuiaya.

Nonantsin uan ne otichantiayaj ompa Karachi. Se tonal otechtlajpaloto se tepajti itoka Fred Hardaker ye okatka iTlaixpantijka Jehová. Noijki okipiaya itlaneltokalis ken misionero tlen okinmakak amochmej nokalchanejkauan. Okilui nonantsin kox okinekiaya momachtis. Ye okijto amo okinekiaya itlaj kimatis pero okilui ne xamo oniknekiaya nikmatis. Uan chikometika Fred Hardaker opejki nechmachtia.

Opanok seki semanas opejki nimonechikoa kanin otlapajtiaya tokni Fred Hardaker. Ompa omonechikoayaj kanaj doce tokniuan tlen yokipiayaj miak xiuitl, yejuan onechyolseuijkej uan onechmaluijkej ken niyetoskia inkone. Nikilnamiki nouan omotlaliayaj uan nouan omotlapouiayaj. Non onechpaleuiaya kuali ma nimomachili.

Amo ouejka uan tokni Fred Hardaker onechyole ma nitetlapouiti. Onechititi ken niktekitiltis gramófono. Seki tlapoualismej okijtoayaj tlen amo kuali kichiuaj, ik non, sekimej amo okinpaktiaya. Pero ne onechpaktiaya nitetlapouis. Onechpaktiaya tlen tlamachtia Biblia uan oniyolpakiaya ijkuak onitetlapouiaya.

Ijkuak soldados japoneses okinekiayaj kalakiskej India, tekiuajkej británicos okintlajyouiltiayaj iTlaixpantijkauan Jehová. Uan itech 1943 ne noijki onechtlajyouiltijkej. Kanin onimomachtiaya okatka se director tlen okatka teopixki uan ye onechkixti porque okijto amo onechnamikiaya ompa nimomachtis. Okilui nonantsin amo uelis nimouikaskia iuan akinmej onimomachtiaya porque onimouikaya iuan iTlaixpantijkauan Jehová. Nonantsin okualanki uan onechilui ayakmo ma nimonechiko. Satepan nonantsin onechtitlanki ma nichantiti iuan notajtsin ompa Peshawar tlen okatka kanaj 1,370 kilómetros ik norte. Ompa ayakmo onimomachtiaya nion onimonechikoaya non okichi ayakmo ma nimouika iuan Jehová.

OKSEPA OPEJKI NIMOMACHTIA

Itech 1947 oksepa onimokuepki Karachi para nitekipanoskia. Onia kanin otlapajtiaya Fred Hardaker uan kuali onechseli.

Onechtlajtlani: “¿Tlen mitskokoa?”. Ye omokuayejyeko onikitato porque onimokokoaya.

Ne onikilui: “Amo nimokokoa. Pero amo kuali nikpia notlaneltokilis. Moneki nimomachtis Biblia”.

Uan onechtlajtlani: “¿Keman tikneki peuas timomachtis?”.

Ne oniknankili: “Niknekiskia axkan nipeuas nimomachtis”.

Non tiotlak oniyolpakik porque opejki nechmachtia Biblia. Onikmachili oksepa onikatka iuan tokniuan tlen okatkaj ken nokalchanejkauan. Nonantsin onechxelojka para ayakmo ma nimouika iuan tokniuan pero ne oniknekiaya niktekichiuilis Jehová. Onimoapolakti 31 de agosto 1947 uan satepan ijkuak onikpiaya 17 xiuitl onimochi precursor regular.

NIYOLPAKI NIKTEKICHIUILIJTOS JEHOVÁ

Onechtitlankej itech altepetl Quetta achto ompa okatkaj soldados británicos. Itech 1947 omoxelo India uan Pakistán. * Nin okichi ma mokualanikan tlaneltokalismej uan noijki miakej oyajkej itech okseki altepemej. Kanaj 14 millones oyajkej. Musulmanes tlen ochantiayaj India oyajkej Pakistán, hindúes uan sijes tlen ochantiayaj Pakistán, oyajkej India. Maski opanotoka non ouijkayotl, onitlejkok itech tren uan ompa oyayaj tlen oualayaj Karachi uan ne onia Quetta maski san onipilkatiaya itech tren.

Otikpixkej ueyi nechikol de circuito ompa India itech 1948

Ompa Quetta onikixmatki George Singh ye okipiaya kanaj veinte xiuitl uan yokatkaj precursor especial. George onechmakak se bicicleta para ma nitetlapouiti itech tepeyo maski ualeua san oniktopejtiaya. San ualeua ikaj nouan otetlapouiaya. Uan opanok tlajko xiuitl, yonikinmachtiaya 17 uan sekimej omochixkej iTlaixpantijkauan Jehová. Se tlen okatka soldado uan itoka Sadiq Masih omochi iTlaixpantijka Jehová. Ye otechpaleui okintlajtolkuepki amatlajkuilolmej ika tlajtoli urdu tlen nochtin tlajtoaj ompa Pakistán. Satepan Sadiq Masih sapanoa okipaktiaya tetlapouis.

Otiajkej itech barco Queen Elizabeth para tikseliskiaj Tlamachtil ika Biblia tlen kichiua Watchtower itech Galaad

Satepan oksepa onimokuepki Karachi ompa noijki okatka tokni Henry Finch uan Harry Forrest uan yejuan yikin ompa okintitlankej ken misioneros. ¡Sapanoa nikpatioita onechmachtijkej miak tlamantli! Se tonal, onitetlapouito iuan tokni Henry Finch ik norte ompa Pakistan. Ikxitlan tepeyo otikinmajsikej miakej tlen tlajtoaj urdu uan yejuan okatkaj yolyamankej uan okinekiayaj kimatiskej tlen tlamachtia Biblia. Opanok ome xiuitl uan ne noijki onia kanin kichiuaj Tlamachtil ika Biblia tlen kichiua Watchtower itech Galaad uan onechtitlankej Pakistán ken tlayekanki itech circuito maski amo uejkika. Onichantiaya iuan eyi misioneros ompa itech altepetl Lahore.

ONIKXIKO OUIJKAYOTL

Itech 1954, misioneros tlen inmiuan onichantiaya omokualanijkej uan tokniuan tlen tekitij Betel okinpatlakej. Ne noijki onimokalaki itech non ouijkayotl, ik non, nouan omotlapouijkej. Onimoyolkoko uan onimokuayejyeko ayakmo onikpiaya chikauak notlaneltokilis. Onimokuepki Karachi uan satepan onia Londres (Inglaterra) para ompa oksepa niktekichiuiliskia Jehová.

Kanin onimonechikoaya oyayaj miakej betelitas. Tokni Pryce Hughes otekitiaya iuan comité ompa Betel ye otetlasojtlaya uan notech omotekipachoaya. Se tonal onechtlapoui tokni Joseph Rutherford okajuak. Tokni Pryce Hughes okinekiaya mopaleuis pero tokni okajuak. Onechtlajtlachialti ijkuak onechtlapouijtoka non tokni, oixuetskatoka. Ye okijto ijkuak okajuakej okualanki pero satepan okajsikamatki omonekiaya ijkon ma kajuakan uan ijkon Jehová okiteititiaya kitlasojtla (Heb. 12:6). Tlen onechilui onechpaleui oksepa ma niyolpaki uan ma niktekichiuili Jehová ika nochi noyolo.

Satepan nonantsin ochantito Londres uan tokni John Barr tlen opouiaya itech Cuerpo Gobernante opejki kimachtia. Ye san niman okipatlak iyelis uan omoapolakti itech 1957. Satepan onikmatki achto mikiskia notajtsin noijki okimachtijkej iTlaixpantijkauan Jehová.

Itech 1958 onimonamikti iuan Lene ye oneski Dinamarca pero ochantiaya Londres. Ijkuak otikajxitijkej se xiuitl, oneski totakotsin Jane uan satepan ok otikinpixkej naui tokoneuan. Uan itech tlanechikol Fulham onechmakakej seki tekitl. Pero nosiua opejki mokokoa, ik non, otichantitoj kanin tlatotonia. Uan itech 1967 otichantitoj ompa Adelaida (Australia).

OTITLAJYOUIJKEJ

Ompa itech tlanechikol Adelaida okatkaj 12 tokniuan tlapejpenalmej tlen yokipiayaj miak xiuitl uan yejuan kuali otetlapouiayaj. San niman opejki tikchiuaj ken yejuan.

Itech 1979 oneski tokone Daniel. Ye okipiaya síndrome de Down * uan sapanoa omokokoaya uan tlapajtijkej okijtojkej mikiskia. Hasta axkan nechyolkokoa ijkuak nikilnamiki tlen otechpanok. Otimochijchikajkej otikinmaluijkej nochtin tokoneuan. Iyolo Daniel okojkoyontoka uan hasta otlileuaya, ik non, ualeua omonekiaya totoka tikuikaskiaj hospital. Maski omokokoaya ye otetlasojtlaya, okatka ixtlamatki uan okitlasojtlaya Jehová. Ijkuak otimotlatlaujtiayaj para titlakuaskej ye okinnepanoaya imatsitsinuan, omokuatoloaya uan ika nochi iyolo okijtoaya “ijkon ma mochiua”. Uan ijkuakon otlakuaya.

Daniel okipixki leucemia ijkuak okipiaya naui xiuitl. Lene uan ne otechsotlaj non tlamantli uan otimoyolkokoayaj. Onimokuayejyekoaya xamo nitlapoloskia. Ijkuak ayakmo otikmatiayaj tlen tikchiuaskej, otechtlajpaloto tokni Neville Bromwich tlen otlayekanaya itech circuito. Non yoak touan ochokak uan otechnapalo. Ika tlasojtlalistli otechyolchika. Oyajki hasta kanaj la una yoak. Opanok seki kauitl uan Daniel omikik non sapanoa otechyolkoko. Maski sapanoa otitlajyouijkej titlaxikoaj porque tikmatokej maski tokone omikik, Jehová amo keman kilkauas (Rom. 8:38, 39). ¡Tiknekij ika nochi toyolo tikitaskej ijkuak kiyolitiskej itech xochitlali! (Juan 5:28, 29).

NIYOLPAKI IJKUAK NIKINPALEUIA OKSEKIMEJ

Ok nitlayekanki maski yiome uelta onikpixki se chikauak kokolistli itech notsonteko. Nochi tlen onechpanok nechpaleuia ma nikinmajsikamati uan ma nikinmiknomati akinmej kipiaj ouijkayotl. Amo nikinteneua. Nimokuayejyekoa: “¿Ken momachiliaj ika nochi tlen yokinpanok? ¿Tlen nikchiua para ma kitakan intech nimotekipachoa? ¿Ken uelis nikinpaleuis para ma kitlakamatikan Jehová?”. Nechpaktia ijkuak nio nikintlajpaloti tokniuan para nikinyolchikauas. Nechpaleuia ijkuak nikinyolseuia uan nikinyolchikaua tokniuan.

Nechpaktia ijkuak nio nikintlajpaloti tokniuan para nikinyolchikauas.

Nimomachilia ken okijto salmista: “Ijkuak opejki sapanoa nimotekipachoa, te otechyolchika uan otechyolseui” (Sal. 94:19). Jehová onechmalui ijkuak otikixnamikej ouijkayotl, ijkuak ayakmo onechkauilijkej ma nimonechiko, ijkuak onechyektlalijkej uan ijkuak onimoyolkokoaya. Yonikitak Jehová nochipa yokiteititi melauak noTajtsin.

^ párr. 19 Achto, Pakistán Occidental uan Pakistán Oriental san sekan opouiayaj itech Pakistán.

^ párr. 29 Xikita tlamachtil “Criar un hijo con síndrome de Down: sus penas y alegrías”, itech ¡Despertad! de junio 2011.