Xikita nochi

Tlen kiualika

INEMILIS

Jehová amo keman nechkaua

Jehová amo keman nechkaua

Ijkuak onikatka nitsikitsin, se tonal otechnauatijkej ne uan eyi takotsitsintin ma tikmakatij xochitl Adolf Hitler ijkuak otlanki otlajto. ¿Tleka ne onechpejpenkej? Notajtsin okinpaleuiaya nazis uan okatka ichofer akin okinyekanaya nazis itech toaltepe. Nonantsin sapanoa okatka católica uan okinekiaya ma niyeto nimonja. Notatajuan okinekiayaj ma nikchiua tlen yejuan okinekiayaj pero ne amo onimochi nazi nion onimochi monja. Ma namechyekilui tleka amo onikchi.

ONIMOSKALTI ompa Graz, Austria. Ijkuak onikpiaya chikome xiuitl onechtitlankej ma nimomachtiti itech se escuela kanin otlamachtiayaj itech tlaneltokalistli. Pero onechtlajtlachialti ken oauilnemiayaj teopixkej iuan monjas. Ik non, onikilui nonantsin ma nechkixti uan ayamo onikajxitiaya se xiuitl uan onikiski.

Nika iuan nokalchanejkauan uan notajtsin okipiaya uniforme tlen okitekitiltiayaj soldados.

Satepan onechtitlankej itech se escuela kanin ompa otimokauayaj. Pero se yoak notajtsin onechnotsato porque okinualkajkauayaj bombas itech toaltepe. Otimopaleuitoj ompa Schladming. Otipanokej itech se puente uan ijkuak otlanki otipanokej san niman okitoponijkej. Okse tonal aviones amo uejkapan opatlantinemiayaj, onechualmotlakej ne uan nositsin ijkuak otikatkaj kanin otiktokayaj xochitl. Ijkuak otlanki guerra onikmachiliaya teopixkej uan tekiuajkej amo otechpaleuijkej.

ONIKIXMATKI AKIN AMO KEMAN NECHKAUA

Itech 1950 se iTlaixpantijka Jehová opejki kimachtia nonantsin. Ne onikkakiaya tlen okitlapouiaya uan noijki oniaya nechikolmej iuan nonantsin. Nonantsin okineltokak ika nochi iyolo tlen okimachtijkej iTlaixpantijkauan Jehová. Uan omoapolakti itech 1952.

Tlanechikol kanin otiayaj san omonechikoayaj siuamej tlen okipiayaj miak xiuitl. Pero satepan otitetlajpalotoj itech se tlanechikol kanin okatkaj miakej telpokamej uan ichpokamej. Ompa amo san omonechikoayaj siuamej tlen okipiayaj miak xiuitl. Ijkuak onimokuepki Graz, opejki nochipa nimonechikoa uan san niman onikneltokak tlen melauak tlamachtia Biblia. Noijki onikmatki Jehová amo keman kinkaua itekipanojkauan. Jehová nochipa touan kajki maski tikixnamikiskej ouijkayotl (Sal. 3:5, 6).

Oniknekiaya oksekimej ma kimatikan tlen onimomachtijtoka. Ik non, achto opejki nikintlapouia nokniuan. Naui nokniuan tlen otlayekantokaj ayakmo okatkaj tokalijtik uan okatkaj maestras. Sejse onikinmitato uan onikinmilui ma momachtikan Biblia. Satepan, nochtin nokniuan opejkej kitekichiuiliaj Jehová.

Ijkuak yonitetlapouijtoka kanaj kaxtoli tonal, onimotlapoui iuan se siuatl tlen okipiaya kanaj treinta xiuitl uan opejki nikmachtia Biblia. Okipixki chikauak itlaneltokilis uan omoapolakti. Satepan noijki omoapolakti inamik uan ome ikoneuan. Ken onikmachtiaya non siuatl, onechpaleui ma nikpia chikauak notlaneltokilis. ¿Tleka? Amo okachi onechmachtijkej itech Biblia, ik non, achto kuali onimomachtiaya uan kuali onikajsikamatiaya uan satepan oniaya nikmachtiti. Non onechpaleui ma nikajsikamati tlen tlamachtia Biblia. Onimotemakak ixpan Jehová uan onimoapolakti itech abril 1954.

“MAYA TECHTOTOJTOKAH, AMO TECHILKAWA”

Itech 1955 onia uejueyij nechikolmej ompa Alemania, Francia uan Inglaterra. Ijkuak onikatka Londres, onikixmatki tokni Albert Schroeder akin otlamachtiaya itech Tlamachtil ika Biblia tlen kichiua Watchtower itech Galaad. Uan satepan tokni opouik itech Cuerpo Gobernante. Otikixmatitoj Museo Británico uan tokni Schroeder otechititi seki amamej tlen pouij itech Biblia tlen yiuejkika okinmijkuilojkej. Otechyekilui okipiaya itoka toTajtsin Dios ika hebreo uan sapanoa miak ipati. Non onechyolchika uan onechpaleui okachi chikauak ma nikpia notlaneltokilis. Uan okachi oniknekiaya niktematiltis iTlajtol toTajtsin Dios.

Tokni tlen kajki toyekma ye akin iuan onitetlapouiaya ijkuak otikatkaj ompa Mistelbach (Austria).

Itech 1 de enero 1956 opejki okachi niktekichiuilia Jehová. Opanok naui metstli uan onechiluijkej ma niuia Mistelbach, Austria para nitetlapouis ken precursora especial uan ompa amo okatkaj iTlaixpantijkauan Jehová. Pero onikixnamik se ouijkayotl porque tokni tlen iuan nitetlapouiskia okipiaya okse tlamantli iyelis. Ne yonikajxitiskia 19 xiuitl uan ye yokipiaya 25 xiuitl. Ye oualeuaya itech se altepetsintli uan ne amo. Ye okipaktiaya kualkan meuas uan ne amo. Ijkuak otlayoaya ye okinekiaya kochis uan ne amo. Pero otimoyekankej ika principios bíblicos uan otikyektlalijkej non ouijkayotl uan sekan otiktekichiuilijkej Jehová.

Pero noijki otikixnamikej okseki ouijkayotl. Omotak ken otechtojtokakej pero Jehová nochipa otechpaleui (2 Cor. 4:7-9). Se tonal otitetlapouijtokaj itech se altepetsintli uan tlen ompa ochantiayaj okinkajkajkej itskuintin para ma techtetexokan. San niman otechyaualojkej itskuintin uan sapanoa onanalkayaj. Otimomakitskijkej uan oniktlatlaujti Jehová: “Ijkuak peuas techtetexoskej san niman ma techmiktikan”. Pero ijkuak opoliuiaya kanaj se metro techajsitiuij, opejkej koliniaj inkuitlapil uan oyajkej. Otikmachilijkej Jehová otechmalui. Satepan otitetlapouijkej itech nochi altepetl uan otimotlajtlachialtijkej porque kuali otechkakej. Xamo noijki omotlajtlachialtijkej amo otechtetexojkej itskuintin noso porque otitetlapouijkej maski ijkon otechpanok. Sekimej opejkej kitekichiuiliaj Jehová.

Okse tonal otikixnamikej okse ouijkayotl. Tlakatl tlen otechtlanetiaya kali, otlauanki uan okijto okinekiaya techmiktis porque otitekuejsoayaj. Isiua okinekiaya kiyolseuis pero tlakatl okualantoka. Tejuan tlakpak otichantiayaj uan otikualkaktokaj. Totoka otiktlalilijkej sillas puerta uan opejki timotlaloliliaj. Ijkuak otitlatlapojkej otikitakej ompa oyaya tlakatl uan okiuikaya se ueyi cuchillo. Ik tlakuitlapan otikiskej uan uejka otinejnenkej kanin tlaxochio uan otikuikakej tlen otikpiayaj uan otikmatiayaj amo keman timokuepaskiaj.

Otiajkej itech se hotel uan ompa otimokajkej kanaj se xiuitl uan ijkon okachi otitetlapouijkej. Ken hotel okatka centro, miakej okinekiayaj ompa ma tikinmachtikan. Ijkuakon, ompa kanin otimokalotiayaj opejki timonechikoaj para timomachtiskej ika se amochtli uan ika revista Akin Tetlapouijtok. Opejki timonechikoaj kanaj kaxtoli.

Kanaj se xiuitl otikatkaj ompa Mistelbach. Satepan onechtitlankej itech altepetl Feldbach, tlen okatka ik sureste itech Graz. Onitetlapouiaya iuan okse tokni uan ompa amo okatka nion se tlanechikol. Kanin otichantiayaj kali ochijchitoka ika tlapechtli uan tejuan tlakpak otichantiayaj. Ejekatl okalakiaya kanin otlajtlapotoka kuauitl uan otiktlaliliayaj periódico. Noijki omonekiaya tikkixtiskej atl itech se tekochtli. Pero amo san nenka nochi tlen otikchijkej. Seki metstli satepan, omochi se grupo. Uan satepan se kalchanejke tlen okatkaj kanaj treinta opejkej momachtiaj Biblia.

Nochi tlen otechpanok onechyolini ma niktlasojkamatili Jehová nochipa kinpaleuia akinmej achto kitlaliaj Tekiuajkayotl itech innemilis. Jehová nochipa techpaleuis maski ualeua timokuayejyekoaj amo ikaj techpaleuis (Sal. 121:1-3).

JEHOVÁ NOCHIPA TECHPALEUIA ‘IKA IYEKMA IKA MELAJKAYOTL’

Itech 1958 okijtojkej kichiuaskiaj se ueyi nechikol internacional ompa Nueva York, itech Estadio de los Yankees uan noijki Polo Grounds. Oniktemiti se amatl kanin onikijtoaya niknekiskia nias uan Betel tlen kajki Austria onechtlajtlani kox oniknekiaya nias tlamachtil 32 itech Tlamachtil ika Biblia tlen kichiua Watchtower itech Galaad. Amo uelis nikijtoskia amo. San niman onikijto niaskia.

Itech tlamachtil onimotlaliaya inauak Martin Poetzinger. Nin tokni okixnamik miak ouijkayotl kanin nazis otetsakuayaj. Satepan non tokni opouik itech Cuerpo Gobernante. Tokni uan ne otitlajtoayaj alemán uan otechmachtiayaj ika inglés, ik non, ualeua ichtakatsin onechtlajtlaniaya: “Erika, ¿tlen kijtosneki tlen okijtojkej?”.

Ijkuak otlanki otimomachtijkej, tokni Nathan Knorr okijto kanin techtitlaniskiaj. Ne onechtitlankej Paraguay. Ijkuakon ayamo onikpiaya miak xiuitl uan omonekiaya nikiluis notajtsin kox nechkauiliskia ompa ma nio. Ye onechkauili uan itech marzo 1959 oniajsito Paraguay. Nichantiskia iuan okse tokni itech altepetl Asunción kanin chantij misioneros.

Amo ouejka uan onikixmatki Walter Bright se misionero tlen omomachti itech tlamachtil 30 itech Tlamachtil ika Biblia tlen kichiua Watchtower itech Galaad. Otimonamiktijkej uan san sekan otikixnamikej okseki ouijkayotl. Pero ijkuak ijkon otechpanoaya, otiktlajtoltiayaj Isaías 41:10 kanin kijtoa: “Amo ximomojti, ne mouan nika. Amo ximotekipacho, ne nimoDios. Ne nimitsyolchikauas”. Nonmej tlajtolmej onechilnamiktiayaj tla amo keman tikkauaskiaj Jehová uan achto tiktlaliskiaj iTekiuajkayo, ye nochipa techpaleuiskia.

Satepan otechtitlankej ik kanin monamiki Paraguay uan Brasil. Ompa teopixkej okinmiluijkej sekimej telpokamej ma kimojmotlakan ika tetl tokalijtik tlen yoijtlakaujtoka. Pero ijkuak nonamik opejki kimachtia Biblia akin okinyekanaya policías, ye otlanauati se semana ma kimaluikan tokalijtik uan ayakmo ikaj otechkuejso. Satepan oksekan otechtitlankej kanin okachi kuali okatka tokalijtik. Non otechpaleui porque otikchiuayaj nechikolmej ompa Paraguay uan Brasil. Ijkuak oksekan yotiaskiaj, yokatkaj ome tlanechikolmej tlen amo okachi uejueyij.

Nika iuan nonamik ijkuak otikatkaj misioneros ompa Asunción (Paraguay).

JEHOVÁ OK NECHPALEUIJTOK

Akinmej otlapajtiayaj onechiluijkej amo keman uelis nikinpiaskia nokoneuan. Pero otimotlajtlachialtijkej ijkuak itech 1962 onikmatki nikpiaskia nokonetsin. Ijkuakon, otichantitoj Hollywood, Florida Estados Unidos, ik kanin ochantiayaj ikalchanejkauan nonamik. Ken omonekiaya tikinmaluiskej tokalchanejkauan, seki xiuitl amo otikatkaj precursores. Pero nochipa achto otiktlaliayaj Tekiuajkayotl (Mat. 6:33).

Itech noviembre 1962 ijkuak otiajsitoj Florida otikitakej itlaj tlen sapanoa otechtlajtlachialti. Akinmej ompa ochantiayaj amo okinpaktiaya san sekan ma monechikokan akinmej ixchipajkej uan akinmej amo. Uan tokniuan tlen ixchipajkej san sekan omonechikoayaj, otetlapouiayaj uan akinmej amo ixchipajkej oksekan otetlapouiayaj. Pero ken Jehová amo ikaj kichikoita, amo uejkika ijkon okichijkej tokniuan. Jehová okinpaleui, ik non, axkan ompa katej miakej tlanechikolmej.

Nechyolkokoa nikijtos nonamik omikik itech 2015 porque okipiaya cáncer itech ikuatitix. Onikatka iuan nonamik cincuenta y cinco xiuitl. Okitlasojtlaya Jehová uan okinpaleui miakej tokniuan. Nikneki yinikitas itech xochitlali kanin chikajtos (Hech. 24:15).

Niktlasojkamatilia Jehová porque kanaj cuarenta xiuitl oniktekichiuili uan onechteochi uan sapanoa oniyolpakik. Se neskayotl, nonamik uan ne otikitakej ijkuak omoapolaktijkej 136 tlen otikinmachtijkej. Ualeua otikixnamikiayaj ouijkayotl pero non amo okichi ma tikkauakan Jehová. Ijkuak ijkon otechpanoaya, okachi itech otimotokiayaj uan ika nochi toyolo otikneltokayaj ye okimatiaya ken uan keman kiyektlaliskia ouijkayotl. Uan nochipa ijkon kichiua (2 Tim. 4:16, 17).

Sapanoa nikilnamiki nonamik, pero ken niprecursora nechpaleuia amo okachi ma nimoyolkoko. Kuali nimomachilia ijkuak nikintlapouia oksekimej itech Jehová uan okachi ijkuak nikinmiluia ye kinyolitis akinmej yomikej. Jehová amo keman nechkaua. Nochipa nechmaluia. Ijkon ken kijtoa itech iTlajtol, ye nochipa nechyolchikaua uan nechpaleuia ‘ika iyekma ika melajkayotl’ (Is. 41:10).