Xikita nochi

Tlen kiualika

Jehová techyektlalia porque techtlasojtla

Jehová techyektlalia porque techtlasojtla

“Porke Toteko Dios kimilawa akin kitlasojtla” (HEB. 12:6).

TLAKUIKALMEJ: 123 UAN 86

1. ¿Tlen kijtoa Biblia ijkuak ikaj kiyektlaliaj?

¿TLEN timokuayejyekoa ijkuak tikkaki ikaj okiyektlalijkej? Biblia kijtoa techpaleuia ijkuak techyektlaliaj. Uan ijkuak techyektlaliaj timochiuaj tiixtlamatkej, okachi titetlasojtlaj, tikpiaj tlamatilistli uan techpaleuis ma tikmaluikan tonemilis (Prov. 1:2-7; 4:11-13). Jehová techyektlalia porque techtlasojtla uan kineki nochipa ma tiyoltokan (Heb. 12:6). Pero amo keman techtlajyouiltia ijkuak techyektlalia. Uan ijkuak ikaj kiyektlaliskej kijtosneki kititiskej tlen kuali, ijkon ken se teta kimachtia ikone porque kitlasojtla.

2, 3. ¿Tlen kijtosneki ikaj kiyektlaliskej? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil).

2 Ma tikitakan se neskayotl. Se chokotsin itoka Carlos mauiltijtok ikalijtik ika pelota. Inantsin kiluia: “Carlitos yitikmati amo uelis nikan timauiltijtos, uelis itlaj tiktlapanas”. Pero chokotsin amo kitlakamati inantsin uan ompa mauiltijtok. Uan ipelota okitelko se xoktsin uan otlapanki. ¿Tlen kichiuas para kiyektlalis ichokotsin? Iuan motlapouis uan kiluis okseki tlamantli. Kiyekiluis tleka amo kuali tlen okichi. Ye kineki ma kajsikamati chokotsin moneki tetlakamatis uan kichiuas tlen kinauatia. Uan kikixtilia ipelota para ma kita amo kuali tlen okichi. Maski amo kipaktis chokotsin, kimatos tlajyouis tla amo tetlakamatis.

3 Akinmej tikchiuaj ken Cristo tikatej “ichan Dios” (1 Tim. 3:15, Itlajtol totajtzin Dios, NHY). Ye toTajtsin, ik non, ye kijtoa tlen kuali uan tlen amo kuali uan techyektlalia ika tlasojtlalistli ijkuak amo tiktlakamatij. Uan tla tikchiuaj tlen amo kuali, titlajyouiaj uan Jehová techyektlalia, non techilnamiktia moneki nochipa ma tiktlakamatikan (Gál. 6:7). Ye sapanoa techtlasojtla uan amo kineki ma titlajyouikan (1 Ped. 5:6, 7).

4. (1) ¿Ken kineki Jehová ma tikinyektlalikan oksekimej? (2) ¿Tlen timomachtiskej?

4 Tla tokoneuan uan akinmej tikinmachtiaj tikinyektlaliaj ika tlen kijtoaj principios bíblicos, kinpaleuis ma kichiuakan ken Cristo. Uan tla ika Biblia tikinmiluiaj tlen kuali uan tlen amo kuali, kinpaleuis ma kajsikamatikan uan ma kitlakamatikan tlen Jesús otechnauati (2 Tim. 3:16; Mat. 28:19, 20TNM). Jehová ijkon kineki ma tikinmachtikan uan ijkon kinmachtiskej oksekimej ma kichiuakan ken Cristo (xiktlajtolti Tito 2:11-14). Axkan ma tikinnankilikan eyi tlajtlanilmej tlen miak inpati. Se, ¿tleka ijkuak Jehová techyektlalia kiteititia techtlasojtla? Ome, ¿tlen techmachtia ijkuak Jehová okinyektlali oksekimej? Uan eyi, ¿ken uelis tikchiuaskej ken Jehová uan Jesús ijkuak ikaj tikyektlaliskej?

TOTAJTSIN DIOS TECHYEKTLALIA IKA TLASOJTLALISTLI

5. ¿Ken kiteititia Jehová techtlasojtla?

5 Jehová techyektlalia uan techmachtia porque techtlasojtla. Kineki iuan ma timouikakan uan nochipa ma tiyoltokan (1 Juan 4:16). Amo keman techuijuikaltia nion kichiua ma tikmachilikan ken amo itlaj topati (Prov. 12:18). Ye techtlakaita porque kita tikpiaj kuali toyelis uan techkauilia ma tikpejpenakan tlen tikchiuaskej. ¿Yotikitak Jehová techtlasojtla ijkuak techyektlalia ika Biblia, amatlajkuilolmej, ijkuak totatajuan techtlapouiaj noso ijkuak technojnotsaj tlayekankej? Uan ijkuak amo tikitaj ‘yitiwetsiskeh itech tlajtlákoli’, tlayekankej mochijchikauaj techyektlaliskej ika tlasojtlalistli uan kimatij mochiaskej. Yejuan kiteititiaj itlasojtlalis Jehová (Gál. 6:1).

6. ¿Ken kiteititia Jehová kitlasojtla akin kiyektlalia maski ayakmo uelis kitechiuilis ken achto?

6 Ualeua ijkuak ikaj kiyektlaliaj amo san kiluiaj tlen moneki kichiuas. Tla otlajtlakolchi, xamo ayakmo kitekichiuilis Jehová ken okichijtiualaya. Pero tla Jehová kiyektlalis, kiteititia kitlasojtla. Akin ijkon kipanoa kipaleuia ma kajsikamati okachi moneki momachtis Biblia, itech mokuayejyekos uan motlatlaujtis. Non kipaleuis kuali ma mouika iuan Jehová (Sal. 19:7). Xamo satepan oksepa uelis kitechiuilis Jehová ken achto okichiuaya. Uan tla kikixtiskej itech tlanechikol, noijki kiteititia Jehová techtlasojtla uan amo kineki ma moijtlakokan tokniuan (1 Cor. 5:6, 7, 11). Jehová nochipa techyektlalia ika melajkayotl, ik non, akin kikixtiaj itech tlanechikol kipaleuiaj ma kajsikamati otlajtlakolchi uan moneki moyolkuepas (Hech. 3:19).

TECHPALEUIA IJKUAK JEHOVÁ TECHYEKTLALIA

7. (1) ¿Akin okatka Sebná? (2) ¿Tlen okichi?

7 Para tikajsikamatiskej miak ipati ma techyektlalikan, ma tikitakan tlen okinpanok ome tlakamej tlen Jehová okinyektlali. Achto timotlapouiskej itech Sebná tlen okatka ijkuak okatka ueyi tekiua Ezequías uan noijki timotlapouiskej itech tokni Graham. Xamo Sebná okipiaya se tekitl miak ipati porque nesi okiyekanaya ikalijtik Ezequías (Is. 22:15). Pero satepan omoueyineki uan omokuayejyeko okachi oueyititoka. Otlanauati ma kichijchiuilikan se kuali mikakoyoktli uan oyaya itech carros tlen sapanoa kuajkualtsitsintin (Is. 22:16-18).

Jehová techteochiuas tla tiyolyamankej uan tikpatlaj toyelis. (Xikinmita párrafos 8 a 10).

8. ¿Ken okiyektlali Jehová Sebná uan tlen opanok?

8 Sebná omoueyineki, ik non, Jehová okikixtili iteki uan okimakak Eliaquim (Is. 22:19-21). Nin opanok ijkuak ueyi tekiua Senaquerib okinekiaya kiteuis Jerusalén. Satepan Senaquerib okintitlanki miakej tekiuajkej uan miakej soldados para kinmomojtis judíos uan ma motemaka Ezequías (2 Rey. 18:17-25). Ezequías okititlanki Eliaquim uan ok ome tlakamej ma motlapouitij iuan tekiuajkej asirios. Ompa oyaya Sebná akin okatka isecretario ueyi tekiua. Nin kiteititia Sebná amo okualanki nion omoyolkoko uan okatka yolyamanki. Uan okiseli se tekitl tlen amo okachi miak ipati. ¿Tlen techmachtia tlen okipanok? Ma tikitakan eyi tlamantli.

9-11. (1) ¿Tlen tlamantli miak ipati timomachtiaj itech tlen okipanok Sebná? (2) ¿Tlen techmachtia ken okiyektlali Jehová Sebná?

9 Ijkuak Sebná okipolo iteki, techilnamiktia “akin moueyineki satepan tlajyouis uan akin mokuayejyekoa ueyititok satepan uetsiti” (Prov. 16:18). Xamo itech tlanechikol tikpia se tekitl tlen miak ipati uan tokniuan mokuayejyekoaj tiueyititok. Pero ¿tiyetos tiyolyamanki? ¿Tikijtos Jehová mitspaleuia xikchiua moteki? (1 Cor. 4:7). Tlatitlanil Pablo okijkuilo: “Nomechilia ayik xikmolikah nomejwah okachi nonkualteh ke oksikimeh, yej ximoyejyekokah ijkó kemi Dios onomechmajmák nomotlaneltokalis” (Rom. 12:3).

10 Xamo ijkuak Jehová okiyektlali Sebná okineltokaya uelis kipatlaskia iyelis (Prov. 3:11, 12). Nin kinpaleuia akinmej ayakmo kitekichiuiliaj Jehová ken achto okichiuayaj. Amo ma kualanikan nion ma moyolkokokan uan ma mochijchikauakan kitekichiuiliskej Jehová. Ma kilnamiktokan Jehová kinyektlalia porque kintlasojtla. Uan ye techteochiuas tla tiyolyamankej (xiktlajtolti 1 Pedro 5:6, 7). Tiknekij tiyetoskej ken tlali tlen yamanki uan ma techyektlali Jehová ika tlasojtlalistli.

11 Noijki ijkuak Jehová okiyektlali Sebná kinmachtia itlaj tlen miak ipati tetajmej uan tlayekankej. Ijkuak Jehová ikaj kiyektlalia kiteititia kikokolia tlen amo kuali pero noijki kiteititia kitlasojtla akin otlajtlakolchi. Uan ye noijki kita tlen kuali tikchiuaj. Tla moneki ikaj tikyektlalis, ¿tikchiuas ken Jehová? (Jud. 22, 23.)

12-14. (1) ¿Tlen kichiuaj sekimej ijkuak Jehová kinyektlalia? (2) ¿Ken okipaleui Biblia se tokni ma kipatla iyelis uan tlen opanok?

12 Pero sekimej kualanij ijkuak Jehová kinyektlalia uan kikauaj uan noijki tlanechikol (Heb. 3:12, 13). ¿Uelis tikinpaleuiskej akinmej ijkon kinpanoa? Ma tikitakan tlen okipanok Graham. Ye okikixtijkej itech tlanechikol, satepan okiselijkej pero satepan ayakmo otetlapouiaya. Opanok seki xiuitl uan okilui se tlayekanki akin okatka iyolikni, ma kimachti itech Biblia.

13 Tlayekanki okijto: “Graham omoueyineki. Okinteneuaya tlayekankej tlen okijtojkej ma kikixtikan itech tlanechikol. Ik non, otimomachtijkej tlen kijtoa Biblia itech akinmej moueyinekij uan tlen kinpanoa. Graham opejki mota itech Biblia ken yetoskia se teskatl uan amo okipakti iyelis. Tetlajtlachialti tlen opanok. Okijto omoueyinekiaya uan non okatka ken se ‘tláktsontli’ tlen amo okikauiliaya ma tlachia uan okachi otlateneuaya. San niman opejki kipatla iyelis. Opejki nochipa monechikoa, okachi omomachti Biblia uan mojmostla omotlatlaujtiaya. Noijki opejki kuali kiyekana isiua uan ichpokauan, okinpaleui okachi ma kipiakan chikauak intlaneltokilis uan non okichi ma yolpakikan” (Luc. 6:41, 42; Sant. 1:23-25).

14 Tlayekanki noijki okijto: “Se tonal Graham okijto itlaj tlen onechyolpakti: ‘Yikipia miak xiuitl nimomachtia tlen melauak uan onikatka precursor. Pero yikin axkan uelis nikijtos niktlasojtla Jehová’. Satepan okiluijkej ma kinpanolti micrófonos itech nechikolmej uan ye okipatioitak kichiuas non tekitl. Tlen okichi onechmachti ijkuak ikaj yolyamanki ixpan Jehová uan kiselia ijkuak kiyektlalia, ye kiteochiua”.

MA TIKCHIUAKAN KEN JEHOVÁ UAN JESÚS IJKUAK IKAJ TIKYEKTLALISKEJ

15. ¿Tlen tikchiuaskej para tikinyektlaliskej oksekimej?

15 Tla tiknekij kuali titlamachtiskej, achto moneki kuali timomachtiskej (1 Tim. 4:15, 16). Noijki ijkon tla Jehová mitstekitiltia para xikinyektlali oksekimej, moneki xiyeto yolyamanki uan xikkauili Jehová ma mitsyekana. Ijkuak oksekimej kitaskej tiyolyamanki, mitstlakaitaskej uan san niman kiseliskej tlen tikinmiluis. Ma tikitakan tlen okichi Jesús.

16. ¿Tlen uelis timomachtiskej itech ken otlamachtiaya Jesús uan okinyektlaliaya oksekimej?

16 Jesús nochipa okitlakamatki iTajtsin maski okixnamik ouijkayotl (Mat. 26:39). Uan nochipa okijto Jehová okipaleui ma yeto ixtlamatki uan noijki itech oualaya tlen otlamachtiaya (Juan 5:19, 30). Jesús okatka yolyamanki, otetlakamatki, ika tlasojtlalistli otlamachtiaya uan oteiknomatiaya. Uan akinmej okatkaj yolyamankej okinekiayaj iuan yetoskej (xiktlajtolti Mateo 11:29). Okinyolchikauaya akinmej omoyolkokoayaj uan omomachiliayaj ken se akatl tlen yoxaxamanki noso ken se tlauili tlen san tepitsin xotlatok (Mat. 12:20). Jesús okimatiaya mochias uan amo san niman okualanki maski itlatitlaniluan ualeua san intech omotekipachoaya uan otlaixnekiayaj. Ye okinyektlali ika tlasojtlalistli (Mar. 9:33-37; Luc. 22:24-27).

17. ¿Tlen moneki kichiuaskej tlayekankej para kuali kinmaluiskej tokniuan?

17 Tlayekankej moneki kichiuaskej ken Jesús ijkuak ikaj kiyektlaliskej ika Biblia. Ijkon yejuan kiteititiaj kinekij ma kinyekana Jehová uan Jesús. Tlatitlanil Pedro okijkuilo: “Xikinmokuitlawikah [noso xikinmaluikan] ipilwah Dios, kemi se tlájpixki kinmokuitlawia [noso kinmaluia] iichkawah. Xikchiwakah ika pakílistli, kemi Dios kineki. Amo san por nomechnawatiah noso por nonkitlaniskeh tomi, yej por nomechpaktia nonkichiwaskeh nomoteki. Amo ximoweyijkatlalikah innawak akimeh nonkinyakanah, kemi non yetoskiah nontekowajkeh, yej xikchiwakah tlan kuali, para akimeh nonkinyakanah, makitakah kenomi nonkichiwah” (1 Ped. 5:2-4). Ijkuak tlayekankej kitlakamatij Jehová uan Jesús, kinpaleuia uan noijki akinmej kinmaluiaj (Is. 32:1, 2, 17, 18).

18. (1) ¿Tlen kinnauatia Jehová tetajmej? (2) ¿Ken kinpaleuia Jehová tetajmej para ma kinyektlalikan inkalchanejkauan?

18 ¿Ken uelis tikinyektlaliskej tokalchanejkauan? Jehová kinnauatia tetajmej: “Amo xikinkuakualanikah nomopilwah, yej xikinyekiskaltikah ika tlanonotsálistli iwa ika itlajtol n Toteko [Jehová]” (Efes. 6:4). Moneki ijkon ma kichiuakan porque nin amo san ajauili. Proverbios 19:18 kijtoa tetajmej ma kinyektlalikan inkoneuan tlamo intlajtlakol yetos tla mikiskej. Tetajmej kimaktiliskej Jehová tlen okichijkej (1 Sam. 3:12-14). Pero Jehová noijki kinmaka ixtlamatilis tetajmej uan kinyolchikaua ijkuak kitlajtlaniliaj ma kinpaleui uan moyekana ika iTlajtol uan espíritu santo (xiktlajtolti Santiago 1:5).

NOCHIPA MA TIYETOKAN IKA YOLSEUILISTLI

19, 20. (1) ¿Ken techteochiua Jehová ijkuak tikkauiliaj ma techyektlali? (2) ¿Tlen timomachtiskej chikome?

19 Jehová techteochiua ijkuak tikseliaj ma techyektlali uan ijkuak ikaj tikyektlaliaj ken ye kineki uan noijki ken Jesús. Noijki tikatej ika yolseuilistli iuan tokalchanejkauan uan tokniuan. Tinochtin tikmachiliaj techtlasojtlaj, techpatioitaj uan noijki kuali tikatej. Non san tepitsin kiteititia ken tiyetoskej ika yolseuilistli uan tiyolpakiskej ijkuak tiyetoskej itech xochitlali (Sal. 72:7). Ijkuak Jehová techyektlalia techpaleuia para tiyetoskej san sekan ika yolseuilistli ken se kalchanejke uan ye techmaluis (xiktlajtolti Isaías 11:9). Tla tikilnamiktokej nochi nin, amo tikilkauaskej ye techyektlalia porque techtlasojtla.

20 Chikome timomachtiskej ken uelis techyektlaliskej tokalchanejkauan uan tokniuan. Noijki tikitaskej ken uelis toneuian timoyektlaliskej uan amo tikchiuaskej tlen okachi techyolkokos ken ijkuak techyektlaliaj.