Xikita nochi

Tlen kiualika

“Techkakikan ijkuak namechyektlalia uan xiyetokan nanixtlamatkej”

“Techkakikan ijkuak namechyektlalia uan xiyetokan nanixtlamatkej”

“Nokoneuan [...] techkakikan ijkuak namechyektlalia uan xiyetokan nanixtlamatkej” (PROV. 8:32, 33).

TLAKUIKALMEJ: 56 UAN 89

1. ¿Ken uelis tiyetoskej tiixtlamatkej uan ken techpaleuis?

IXTLAMATILISTLI uits itech Jehová uan ika nochi iyolo techmaka. Santiago 1:5 kijtoa: “Tla seme de nomejwah amo kipia ixtlamatílistli, makitlajtlanili Dios. Ye nomechmakas miak ixtlamatílistli iwa amo nomechixtokilis”. Uan tiyetoskej tiixtlamatkej tla tikkauiliaj Jehová ma techyektlali. Nin techpaleuis amo ma tikchiuakan tlen amo kuali uan noijki nochipa iuan ma timouikakan (Prov. 2:10-12). Ijkon tikatej itech itlasojtlalis toTajtsin Dios uan tikchiaj yolilistli tlen amo keman tlamis (Jud. 21TNM).

2. ¿Tlen techpaleuis ma tikpatioitakan ijkuak Jehová techyektlalia?

2 Ken titlajtlakolejkej uan tlatlamantli otimoskaltijkej, ualeua oui tikseliskej ma techyektlalikan noso tikijtoskej amo itlaj ipati ma techyektlalikan. Pero ijkuak tikitaj melauak techpaleuia, tiktlasojkamatij ma techyektlalikan uan ijkon tikitaj Jehová techtlasojtla. Proverbios 3:11, 12 kijtoa: “Nokone xikseli ijkuak mitsyektlalia Jehová [...] porque Jehová kinyektlalia akinmej kintlasojtla”. Amo keman ma tikilkauakan Jehová kineki kuali ma tiyetokan (xiktlajtolti Hebreos 12:5-11). Uan ye kuali techixmati, ik non, nochipa kuali techyektlalia. Axkan timomachtiskej naui tlamantli tlen techpaleuis. Se, toneuian ma timoyektlalikan. Ome, ijkuak tetajmej kinyektlaliaj inkalchanejkauan. Eyi, ijkuak techyektlaliaj itech tlanechikol. Uan naui, amo tikchiuaskej tlen okachi techyolkokos ken ijkuak techyektlaliaj.

TIKTEITITISKEJ TIIXTLAMATKEJ TLA TONEUIAN TIMOYEKTLALIAJ

3. Ika se neskayotl xikijto ken kinpaleuiskej tetajmej inkoneuan inneuian ma moyektlalikan.

3 Tla toneuian timoyektlaliskej, tikitaskej ken tikpiaj toyelis uan noijki tlen timokuayejyekoaj. Pero moneki timochijchikauaskej porque amo ijkon tinesij. Ma tiktlalikan se neskayotl. Ijkuak se chokotsin peua nemi itech se bicicleta, itajtsin kikitskijti para amo uetsis. Pero ijkuak chokotsin peua iselti kiuika bicicleta, itajtsin kikajkajti. Uan sepa kikajkaua ijkuak kita amo uetsis. Noijki ijkon ijkuak tetajmej nochipa kualtsin kinmachtiaj inkoneuan “ika tlanonotsálistli iwa ika itlajtol n Toteko [Jehová]”, yolik kinpaleuiaj ma yetokan ixtlamatkej uan inneuian ma moyektlalikan (Efes. 6:4).

4. ¿Tleka moneki inneuian moyektlaliskej akinmej kipeualtiaj ‘yankuik innemilis’?

4 Noijki ijkon kinpanoa akinmej kixmatij Jehová ijkuak yikipiaj miak xiuitl. Uelis inneuian moyektlaliaj pero amo kipiaj chikauak intlaneltokilis. Pero ijkuak kipeualtiaj ‘yankuik innemilis’ uan mochijchikauaj kichiuaskej ken Cristo, kipiaj okachi chikauak intlaneltokilis (Efes. 4:23, 24). Moneki ijkon ma kichiuakan porque kinpaleuia ‘makikawakah nochi tlan amokuali kinyoltilanah itech nin tlaltíkpaktli. Nochipa manemikah ika intlalnamikilis chipawak, manemikah ika yolsewílistli iwa makimopantikah Dios’ (Tito 2:12).

5. ¿Tleka amo ma timosotlauakan maski ualeua ‘tiuetsiskej chikome uelta’?

5 Pero tinochtin titlajtlakolejkej (Ecl. 7:20). Ik non, tla tikchiuaj tlen amo kuali, amo kijtosneki amo ueli toneuian timoyektlaliaj. Proverbios 24:16 kijtoa: “Akin yolmelauak uelis uetsis chikome uelta uan oksepa moketsas”. ¿Tlen techpaleuis? Iespíritu santo toTajtsin Dios uan amo tochikaualis (xiktlajtolti 2 Corintios 4:7). Itech espíritu santo poui ikaj kuali monauatis uan non kipaleuis ineuian ma moyektlali.

6. ¿Ken uelis okachi timomachtiskej iTlajtol toTajtsin Dios? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil).

6 Uelis toneuian timoyektlaliskej tla timotlatlaujtiaj, timomachtiaj Biblia uan itech timokuayejyekoaj. Pero ¿tlen uelis tikchiuas tla oui tikita timomachtis noso amo mitspaktia? Amo ximosotlaua. Jehová mitspaleuis xikixmati iTlajtol tla tikkauilis (1 Ped. 2:2). Achto xikilui nochipa ma mitspaleui ximomachti iTlajtol. Noijki xikchiua ijkon ken otimotlatlaujti. Ijkuak peuas timomachtis amo okachi xiuejkaua. Yolik okachi timomachtijtias uan mitspaktis. Uan tikpatioitas timokuayejyekos itech iTlajtol Jehová (1 Tim. 4:15).

7. Xikijto se neskayotl tlen kiteititia techpaleuis okachi ma tiktekichiuilikan Jehová tla toneuian timoyektlaliaj.

7 Tla toneuian timoyektlaliaj, noijki techpaleuis okachi ma tiktekichiuilikan Jehová. Ma tikitakan tlen okichi se tokni tlen ayakmo okachi okipaktiaya tetlapouis. Omotekipachoaya, ik non, okijto mochiuaskia precursor regular. Uan opejki momachtia itech non tlamantli uan noijki okilui Jehová ma kipaleui. Non okachi okipaleui ma mouika iuan Jehová. Noijki omochijchika yetos precursor auxiliar. Amo okinekiaya itlaj ma kitsakuili uan omochijchika, ik non, satepan omochi precursor regular.

XIKINMACHTIKAN NAMOKONEUAN ‘IKA ITLANONOTSÁLIS’ JEHOVÁ

Ijkuak konemej nesij ayamo kimatij tlen kuali uan tlen amo kuali. Ik non, moneki ma tikinpaleuikan kuali ma kipiakan intlalnamikilis. (Xikita párrafo 8).

8, 9. ¿Tlen kinpaleuis tetajmej ma kinmachtikan inkoneuan ma kitekichiuilikan Jehová?

8 Tetajmej tlen kichiuaj ken Cristo moneki kinmachtiskej inkoneuan “ika tlanonotsálistli iwa ika itlajtol n Toteko [Jehová]” (Efes. 6:4). Oui ijkon kichiuaskej porque tikatej itlamian tonalmej (2 Tim. 3:1-5). Ijkuak konemej nesij ayamo kimatij tlen kuali uan tlen amo kuali, porque ayamo kimachtiaj intlalnamikilis. Ik non, moneki ma kinyektlalikan (Rom. 2:14, 15). Se ixtlamatki okijto ika tlajtoli griego “ikaj kiyektlaliaj” noijki uelis motlajtolkuepas “ken ijkuak moskaltia se konetl” uan kimachtiaj para ma kichiua tlen kuali itech nochi inemilis.

9 Konemej kuali momachiliaj ijkuak intatajuan kinyektlaliaj ika tlasojtlalistli. Uan ijkon momachtijtiuij amo uelis kichiuaskej san tlen yejuan kinekiskej uan nochi tlen kichiuaskej kinpaleuis noso kinmijtlakos. Ik non, tetajmej moneki ma kiluikan Jehová ma kinyekana para kuali ma kinmachtikan inkoneuan. Noijki ma tikilnamiktokan mopatlati ken kinmiskaltiaj konemej. Pero ijkuak tetajmej moyekanaj ika ixtlamatilis Jehová amo moneki motlajtlanijtoskej ken kinmachtiskej inkoneuan nion kinmiskaltiskej ken yejuan kitaj kuali.

10. Xikijto ika se neskayotl tlen kichiuaskej tetajmej para kinpaleuiskej inkoneuan ma kitekichiuilikan Jehová.

10 Ma tikitakan tlen okichi Noé. Ijkuak Jehová okinauati ma kichijchiua akali, ye amo okimatiaya ken kichijchiuas. Ik non, okikauili Jehová ma kiyekana uan “melauak okichi” nochi ijkon ken okinauati (Gén. 6:22). ¿Tlen opanok? Ken okichijchi akali, Noé omomakixti uan noijki ikalchanejkauan. Noijki kuali okinmachti ikoneuan. ¿Tleka? Porque omoyekanki ika ixtlamatilis toTajtsin Dios. Uan noijki okinmititi ika tlen okichiuaya maski itech nonmej tonalmej okatka sapanoa oui (Gén. 6:5).

11. ¿Tlen panos tla tetajmej kikakij Jehová ijkuak kinmachtiaj inkoneuan?

11 ¿Ken uelis noijki tikchiuas ken Noé tla tikinpia mokoneuan? Achto moneki xikkaki Jehová. Xikkauili ma mitspaleui xikinmachti mokoneuan ika iTlajtol uan ika tlen kijtoa ialtepe. Satepan mitstlasojkamatiliskej. Se telpochtli okijto: “Nikintlasojkamatilia notatajuan ken onechmachtijkej. Omochijchikajkej ma ajsi itech noyolo tlen onechmachtiayaj”. Ye noijki okijto itatajuan okipaleuijkej ma mouika iuan Jehová. Pero maski tetajmej mochijchikauaj, ualeua inkoneuan kikauaj Jehová. Tetajmej tlen mochijchikauaj kuali kinmachtiskej inkoneuan, kuali katej uan kichiaj oksepa ma kitekichiuilikan Jehová.

12, 13. (1) ¿Ken kiteititiaj tetajmej kitlakamatij Jehová ijkuak se inkone kikixtiaj itech tlanechikol? (2) ¿Ken okipaleui se tokni iuan inamik okitlakamatkej Jehová?

12 Tetajmej oui kitaj kitlakamatiskej Jehová ijkuak se inkone kikixtiaj itech tlanechikol. Ma tikitakan tlen okipanok se tokni ijkuak ichpoch okikixtijkej itech tlanechikol uan oksekan ochantito. Tokni okijto: “Itech toamatlajkuiloluan itlaj oniktemoaya tlen nechpaleuiskia ma niktlajpaloti nochpoch uan noxui”. Pero inamik ika tlasojtlalistli okiyekilui ayakmo omonekiaya yejuan kimachtiskej inmichpoch uan omonekiaya yetoskej yolmelajkej ixpan Jehová uan kikauiliskiaj ye ma kiyektlali.

13 Seki xiuitl satepan inmichpoch oksepa okiselijkej itech tlanechikol. Tokni okijto: “Axkan nochpoch mojmostla nechtlajkuililia noso nechnotsa. Uan techtlakaita porque nonamik uan ne otiktlakamatkej Jehová. Uan noijki kuali timouikaj”. Tla mokone okikixtijkej itech tlanechikol, ¿titlaneltokas itech Jehová ika nochi moyolo noso tikchiuas tlen timokuayejyekoa? (Prov. 3:5, 6). Xikilnamiki ijkuak Jehová techyektlalia kiteititia ye ixtlamatki uan sapanoa techtlasojtla. Jehová okiualtitlanki iKone para tinochtin ma timomakixtikan uan noijki mokone uan Jehová amo kineki ikaj ma miki (xiktlajtolti 2 Pedro 3:9). Ik non, tetajmej xikkauilikan Jehová ma namechyekana uan xikinyektlalikan namokoneuan ken ye kineki, maski ualeua oui nankitlakamatiskej. Xikpaleuikan Jehová ijkuak ikaj kiyektlalia uan amo xikixnamikikan.

IJKUAK IKAJ KIYEKTLALIAJ ITECH TLANECHIKOL

14. ¿Ken techpaleuia Jehová ika tlakeuali yolmelajki?

14 Jehová yokijto kinmaluis uan kinmachtis itekipanojkauan. Se neskayotl, okitlali iKone para ma kimalui tlanechikol. Uan Jesús okitlali se tlakeuali yolmelajki para ma kitemaka tlen moneki (Luc. 12:42). Nin tlakeuali techyekana uan kitekitiltia miak tlamantli para techyektlalis. ¿Se tonal yotikkak se tlapoualistli noso yotiktlajtolti se revista tlen omitspaleui xikpatla tlen otimokuayejyekoaya uan tlen otikchiuaya? Tla ijkon, xiyolpaki porque non kijtosneki tikkauilia Jehová ma mitsyektlali (Prov. 2:1-5).

15. ¿Ken techpaleuia tlen kichiuaj tlayekankej?

15 Cristo noijki yokintlali tlayekankej ma kinmaluikan tokniuan. Biblia kijtoa yejuan ken “tlatliokólili” (Efes. 4:8, 11-13). ¿Ken techpaleuia tlen kichiuaj? Ma titlaneltokakan ken yejuan, ma tikchiuakan ken yejuan uan ma tikintlakamatikan ijkuak technojnotsaj ika tlen kijtoa Biblia (xiktlajtolti Hebreos 13:7, 17). Ma tikilnamikikan tlayekankej techtlasojtlaj uan kinekij kuali ma timouikakan iuan Jehová. San niman techpaleuiskej tla kitaj amo nochipa timonechikoaj noso ayakmo okachi titetlapouiaj. Kuali techkakiskej, techyolchikauaskej uan technojnotsaskej ika tlen kijtoa Biblia. ¿Tikita Jehová ijkon kiteititia mitstlasojtla?

16. ¿Tlen tikchiuaskej para tlayekankej yolpakiskej ijkuak techpaleuiskej?

16 Ualeua tlayekankej oui kitaj technojnotsaskej. Se neskayotl, ma timokuayejyekokan ken omomachili Natán ijkuak omotlapoui iuan David akin amo okinekiaya ma momati itlajtlakol (2 Sam. 12:1-14). Noijki tlatitlanil Pablo amo omomojti ijkuak okinojnotski tlatitlanil Pedro porque okachi okinpatioitaya judíos tlen okichiuayaj ken Cristo (Gál. 2:11-14). ¿Tlen uelis tikchiuas para tlayekankej amo oui mitsnojnotsaskej? Xiyeto tiyolyamanki, xikinkaki uan xikintlasojkamatili tlen mitsiluiaj. Jehová kintekitiltia ma mitspaleuikan porque mitstlasojtla. Ijkon kuali tiyetos uan tlayekankej yolpakiskej ijkuak mitspaleuiskej.

17. ¿Ken okipaleuijkej tlayekankej se tokni?

17 Se tokni okijto okipanok miak tlamantli, ik non, oui okitaya kitlasojtlas Jehová uan sapanoa omoyolkokoaya. Tokni okijto: “Onikmatiaya omonekiaya nimotlapouis iuan tlayekankej uan ijkon onikchi. Pero yejuan amo onechajuakej nion onechtenejkej. Onechpaleuijkej uan onechyolchikajkej. Ijkuak otlamiayaj nechikolmej, onechtlajtlaniayaj ken onikatka maski yejuan okipiayaj miak tekitl. Ken onechpanok miak tlamantli, onikmachiliaya amo onechnamikiaya ma nechtlasojtla Jehová. Pero ye nochipa kintekitiltia tokniuan uan tlayekankej para nechititis nechtlasojtla. Niktlatlaujtia ma nechpaleui amo keman ma nikkaua”.

AMO TIKCHIUASKEJ TLEN OKACHI TECHYOLKOKOS KEN IJKUAK TECHYEKTLALIAJ

18, 19. ¿Tlen okachi uelis techyolkokos? Xikijto se neskayotl.

18 Xamo timoyolkokoskej ijkuak techyektlaliskej pero tla amo tikseliskej, okachi timoyolkokoskej (Heb. 12:11). Ma tikitakan ome neskayomej: tlen okipanok Caín uan ueyi tekiua Sedequías. Ijkuak Jehová okitak Caín okikokoliaya ikni uan okinekiaya kimiktis, okilui: “¿Tleka sapanoa tikualani uan timoyolkokoa? Tla tikchiuas tlen kuali, ¿amo oksepa nimitsselis? Pero tla amo tikchiuas tlen kuali, tlajtlakoli san mitschixtok uan kineki mitsnauatis pero ¿uelis tikixnamikis?” (Gén. 4:6, 7). Pero Caín amo okikak Jehová uan okimikti ikni. San ye okimotemoli tlajyouilistli (Gén. 4:11, 12). Caín amo ijkon tlajyouiskia tla kiseliskia Jehová ma kiyektlali.

19 Ueyi tekiua Sedequías amo okatka yolkuali uan amo okatka yolchikauak. Ye otlanauati ijkuak okatka miak ouijkayotl ompa Jerusalén. Teotlajtojki Jeremías miak uelta okilui Sedequías amo ma kichiua tlen amo kuali pero amo otetlakamatki uan otlajyoui (Jer. 52:8-11). Ken tikitaj, Jehová amo kineki ma titlajyouikan (xiktlajtolti Isaías 48:17, 18).

20. (1) ¿Tlen kinpanos akinmej amo kinekij ma kinyektlali toTajtsin Dios? (2) ¿Tlen kinpanos akinmej kiseliaj ma kinyektlali?

20 Axkan miakej amo kinekij ma kinyektlali toTajtsin Dios. Pero ayakmo miak poliui uan akinmej ijkon kichiuaj sapanoa tlajyouiskej (Prov. 1:24-31). Ik non, ma tikkauilikan Jehová ma techyektlali uan ma tiyetokan tiixtlamatkej. Proverbios 4:13 kijtoa: “Xikseli ijkuak mitsyektlaliaj uan amo xikixtopeua. Xikilnamikto porque ijkon tiyoltos”.