Xikita nochi

Tlen kiualika

Ma tikinpaleuikan inkoneuan “akinmej uitsej itech okseki altepemej”

Ma tikinpaleuikan inkoneuan “akinmej uitsej itech okseki altepemej”

“Amo nikpia okachi pakílistli, keman nikkaki nopilwah kitlakitah itlamachtilis Dios” (3 JUAN 4).

TLAKUIKALMEJ: 20 UAN 41

1, 2. (1) ¿Tlen ouijkayotl kipiaj inkoneuan akinmej uitsej itech okseki altepemej? (2) ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej itech nin tlamachtil?

SE ITLAIXPANTIJKA Jehová tlen itoka Joshua kijtoa: “Notatajuan oualayaj itech okse altepetl uan ne onikmatiaya intlajtol ijkuak onikatka nitsikitsin”. Pero ijkuak Joshua opejki yaui escuela okipakti tlajtos ken ompa otlajtoayaj. Ye kijtoa: “Seki xiuitl satepan, ayakmo onikajsikamatiaya tlen omoijtoaya itech nechikol uan ayakmo onikmatiaya tlen okichiuayaj notatajuan itech inmialtepe”. Miakej kinpanoa ken Joshua.

2 Axkan kanaj 240 millones amo chantij itech inmialtepe. Tla te otiuala itech okse altepetl, ¿ken uelis tikinpaleuis mokoneuan ma kitlasojtlakan Jehová uan ma “kitlakitah itlamachtilis”? (3 Juan 4). ¿Ken uelis namechpaleuiskej oksekimej tokniuan?

TETAJMEJ, XIKTEITITIKAN SE KUALI NESKAYOTL

3, 4. (1) ¿Ken uelis tetajmej kinmititiskej se kuali neskayotl inkoneuan? (2) ¿Tlen amo kichiaskej tetajmej ma kichiuakan inkoneuan?

3 Tetajmej, tla nankinekij namokoneuan kuali ma mouikakan iuan Jehová uan nochipa ma yoltokan, miak ipati xikteititikan se kuali neskayotl. Tla namokoneuan kitaj achto nankitlaliaj Tekiuajkayotl itech namonemilis, kineltokaskej Jehová kinmakas tlen ika mopanoltiskej (Mateo 6:33, 34). Ayakmo okachi xiktemokan okseki tlamantli, okachi kuali, xiktekichiuilikan Jehová. Xikpiakan san tlen moneki uan amo ximoouijtilikan ika tomin. Amo ximochijchikauakan nankitlaniskej miak tomin, okachi kuali, ximochijchikauakan ma namechseli Jehová (xiktlajtolti Marcos 10:21, 22; Juan 12:43).

4 Amo sapanoa xitekitikan porque ayakmo nanmaxiliskej para namokoneuan. Xikinmiluikan kuali kichiuaj ijkuak kitlaliaj achto Jehová itech innemilis uan amo kitemoaj tomin para yejuan noso para namechmakaskej. Amo ximokuayejyekokan namokoneuan moneki tekitiskej para miak tlamantli nankipiaskej. Xikilnamikikan “tetajmeh kipiah de koololoskeh tomi para impilwah, iwa amo n tepilwah para intajwah” (2 Corintios 12:14).

TETAJMEJ AMO MA NAMECHTSAKUILI OKSE YANKUIK TLAJTOLI

5. ¿Tleka tetajmej moneki nochipa kintlapouiskej inkoneuan itech Jehová?

5 Ijkon ken ijkuilitok itech Biblia, miakej “tlatlamantli tlajtoaj itech altepemej” uan mochijtokej itekipanojkauan Jehová (Zacarías 8:23). Tetajmej, tla namokoneuan amo kuali kajsikamatij tlajtoli tlen nankimatij, oui nankinmachtiskej tlen melauak. Para namokoneuan yoltoskej nochipa moneki kuali kixmatiskej Jehová, ik non, moneki kuali nankinmachtiskej (Juan 17:3). Ik non, moneki nochipa xikintlapouikan tlen tlamachtia Jehová (xiktlajtolti Deuteronomio 6:6, 7). *

Sapanoa miak ipati nankinmachtiskej namokoneuan

6. ¿Ken uelis kinpaleuis konemej momachtiskej intlajtol intatajuan? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil).

6 Mokoneuan uelis momachtiskej tlajtoli tlen oksekimej kitekitiltiaj noso itech escuela. Pero uelis momachtiskej tlajtoli tlen nankimatij tla nochipa inmiuan nanmotlapouiaj. Ijkuak namokoneuan tlajtoskej ken namejuan, okachi amo oui namechiluiskej tlen kimachiliaj. Noijki namechpaleuis itech okseki tlamantli. Tlajtoskej okse tlajtoli namokoneuan kinpaleuis okachi ma yetokan ixtlamatkej uan kinmajsikamatiskej ken mokuayejyekoaj oksekimej. Noijki kinpaleuis okachi ma tetlapouikan. Carolina, akin itatajuan oyajkej itech okse altepetl kijtoa: “Nechyolpaktia niyetos itech se tlanechikol ika okse tlajtoli. Uan nechpaktia nitlapaleuis kanin okachi moneki”.

7. ¿Tlen uelis kichiuaskej tetajmej tla inkoneuan tlajtoaj okse tlajtoli?

7 Inkoneuan akinmej uitsej itech okseki altepemej yolik momachtitiuij se yankuik tlajtoli uan tlen kichiuaj kanin axkan chantij. Ik non, sekimej ayakmo kinekij tlajtoskej noso ayakmo kimatij intlajtol intatajuan. Tla ijkon kinpanotok namokoneuan, ¿uelis nanmochijchikauaskej nankintlapouiskej ika tlajtoli tlen yejuan kajsikamatij? Uan ijkon okachi kuali nankinpaleuiskej tla nankimatij tlen motlapouiaj, tlen ika moyolpaktiaj uan tlen kichiuaj escuela. Noijki uelis nankinpaleuiskej tla nanmotlapouiaj iuan akinmej kinmachtiaj. Uejkaua ikaj momachtis okse tlajtoli, ik non, moneki mochijchikauas uan yetos yolyamanki. Pero nin miak ipati. Ximokuayejyeko itech nin, tla mokone ayakmo tlakakiskia, ¿amo timochijchikauaskia timomachtis señas? Tla mokone okachi kuali kajsikamati okse tlajtoli, ¿amo timochijchikauaskia tiktlapouis ika itlajtol? * (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan).

8. Tetajmej, ¿ken uelis nankinpaleuiskej namokoneuan maski amo nankimatij intlajtol?

8 Sekimej tetajmej oui motlapouiskej iuan inkoneuan porque tlajtoaj okse tlajtoli. Ik non, kinchiuilia oui kinmachtiskej inkoneuan “itlajkuilol Dios” (2 Timoteo 3:15). Uelis ijkon namechpanotok. Pero uelis nankinpaleuiskej namokoneuan ma kixmatikan Jehová uan ma kitlasojtlakan. Se tlayekanki tlen itoka Shan kijtoa: “Nonantsin iselti otechiskalti, amo kuali otlajtoaya tlajtoli tlen nokniuan uan ne otikajsikamatiayaj uan tejuan noijki amo otitlajtoayaj itlajtol. Pero otikitayaj omochijchikauaya momachtis, motlatlaujtis uan sejse semana otikueyichiuayaj Jehová ken kalchanejke, non otechpaleui ma tikitakan miak ipati ma tikixmatikan Jehová”.

9. ¿Tlen uelis kichiuaskej tetajmej tla inkoneuan moneki ma momachtikan ika ome tlajtolmej?

9 Sekimej konemej moneki momachtiskej itech toTajtsin Dios ika ome tlajtolmej. ¿Tleka? Porque itech escuela tlajtoaj se tlajtoli uan inkalijtik okse tlajtoli. Ik non, sekimej tetajmej kintekitiltiaj amatlajkuilolmej, grabaciones uan video ika ome tlajtolmej. Tetajmej tlen uitsej itech okseki altepemej moneki mochijchikauaskej kinpaleuiskej inkoneuan kuali ma mouikakan iuan Jehová.

¿ITECH TLEN TLANECHIKOL MONEKI YASKEJ?

10. (1) ¿Akin moneki kipejpenas itech tlen tlanechikol yaskej ikalchanejkauan? (2) ¿Tlen moneki kichiuas teta ijkuak itlaj kipejpenas?

10 Tla tokniuan tlen uitsej itech okseki altepemej amo katej inmiuan akinmej tlajtoaj ken yejuan, moneki yaskej itech tlanechikol maski ika okseki tlajtoli (Salmo 146:9). Pero tla kajki se tlanechikol ika intlajtol uan amo uejka mokaua, teta moneki kitas tlen tlanechikol moneki yaskej. Pero achto moneki kuali mokuayejyekos uan kiluis Jehová ma kiyekana. Noijki moneki motlapouis iuan isiua uan ikoneuan (1 Corintios 11:3). ¿Tlen itech mokuayejyekos? ¿Ika tlen principios bíblicos moyekanas para kipejpenas tlen kichiuas?

Teta moneki kitas itech tlen tlanechikol moneki yaskej ikalchanejkauan

11, 12. (1) ¿Ken kinpaleuia konemej tlajtoli tlen tlajtoaj itech nechikolmej? (2) ¿Tleka sekimej konemej amo kinekij momachtiskej intlajtol intatajuan?

11 Tetajmej moneki kitaskej tlen melauak kinpoloa inkoneuan. Para konemej kuali kajsikamatiskej tlen melauak tlamachtia Biblia, amo san moneki yaskej nechikolmej. Tla yaskej itech nechikolmej tlen okachi kuali kajsikamatij uelis okachi momachtiskej. Uelis tetajmej kitaskej ken okachi kuali kajsikamatij. Konemej kinchiuilis oui tla amo kajsikamatij tlen moijtoa itech nechikolmej (xiktlajtolti 1 Corintios 14:9, 11). Tlajtoli tlen ika nesi se konetl ualeua amo ika non tlajtoli kijtoa tlen kimachilia uan tlen mokuayejyekoa. Ualeua konemej tlanankiliaj itech nechikolmej, panoaj tlayekapan noso kinpanoltiaj tlapoualismej ika intlajtol intatajuan, pero amo kijtoaj tlen mokuayejyekoaj noso tlen kimachiliaj ika non tlajtoli.

12 Amo san ye tlajtoli kichiua konemej tlatlamantli ma mokuayejyekokan. Ijkon okipanok Joshua akin achto itech otimotlapouijkej. Ikni tlen itoka Esther okijto: “Para konemej, tlajtoli, tlen kichiuaj intatajuan uan tlen kineltokaj nochipa kichiua san sekan ma yetokan”. Tla konemej amo kichiuaj ken intatajuan, uelis amo kinekiskej momachtiskej intlajtol nion kiseliskej intlaneltokalis. ¿Tlen uelis kichiuaskej tetajmej tla ijkon kinpanoa?

13, 14. (1) ¿Tleka sekimej tetajmej oyajkej itech okse tlanechikol ika okse tlajtoli? (2) ¿Tlen okichijkej ninmej tetajmej para kuali mouikaskej iuan Jehová?

13 Tetajmej moneki motekipachoskej itech inkoneuan uan amo san itech tlen yejuan kinekij (1 Corintios 10:24). Samuel, itajtsin Joshua uan Esther, kijtoa ye uan isiua okitakej tlen tlajtoli okachi oajsiaya itech inyolo inkoneuan. Noijki okiluijkej Jehová ma kinmaka ixtlamatilistli. Jehová okinnankili, pero amo ken yejuan okinekiayaj. Samuel kijtoa: “Ijkuak otikitakej tokoneuan amo okachi okinpaleuiaya nechikolmej ika totlajtol, otikpejpenkej tiaskej itech okse tlanechikol ika okse tlajtoli. San sekan otiayaj nechikolmej uan otitetlapouiayaj. Noijki otikinyoleuayaj tokniuan touan ma tlakuakan uan inmiuan otipaxialoayaj. Nin okinpaleui tokoneuan okachi kuali ma kinmixmatikan tokniuan uan ma kitakan Jehová ken inTajtsin uan inyolikni. Nin okachi ipati maski amo ma tlajtokan totlajtol”.

14 Samuel kijtoa para kipiaskej chikauak intlaneltokilis, ye uan isiua oyayaj itech nechikolmej ika intlajtol. Noijki kijtoa: “Omonekiaya miak tlamantli tikchiuaskej uan otisotlauatokaj. Pero Jehová okiteochi nochi tlen otikchijkej, ik non, tiktlasojkamatiliaj. Eyi tokoneuan kitekichiuiliaj Jehová”.

¿TLEN UELIS KICHIUASKEJ TELPOKAMEJ UAN ICHPOKAMEJ?

15. ¿Tleka se tokni okitak okachi kuali kitekichiuiliskia Jehová itech okse tlanechikol ika tlajtoli tlen okajsikamatiaya?

15 Ijkuak konemej moskaltijtiuij, uelis kitaskej okachi kuali kitekichiuiliskej Jehová itech se tlanechikol kanin tlajtoaj intlajtol. Tla ijkon mokuayejyekoskej, tetajmej amo ma mokuayejyekokan inkoneuan kinmixtopeuaj. Se tokni tlen itoka Kristina kijtoa: “Amo kuali onikajsikamatiaya intlajtol notatajuan, ik non, amo nochi onikajsikamatiaya tlen omoijtoaya itech nechikolmej. Ijkuak onikpiaya 12 xiuitl, onia itech se ueyi nechikol ika tlajtoli tlen onikajsikamatiaya. Non okichi ma nikajsikamati tlen melauak. Noijki ijkuak opejki niktlatlaujtia Jehová ika tlajtoli tlen onikajsikamatiaya, melauak onechpaleui. ¡Axkan melauak onimotlapouiaya iuan Jehová ika nochi noyolo! (Hechos 2:11, 41). Ijkuak Kristina okipixki 18 xiuitl, omotlapoui iuan itatajuan uan okijto yaskia itech se tlanechikol kanin otlajtoayaj okse tlajtoli tlen okajsikamatiaya. Kristina kijtoa: “Onechpaleui nimomachtis itech Jehová ika tlajtoli tlen nikajsikamati”. Satepan Kristina omochi precursora regular uan sapanoa yolpaki.

16. ¿Tleka yolpaki Nadia porque amo oyajki itech se tlanechikol ika okse tlajtoli?

16 Telpokamej uan ichpokamej, ¿nankinekij nanyaskej itech se tlanechikol ika tlajtoli tlen nankajsikamatij? Tla kema, ximotlajtlani tleka. ¿Mitspaktiskia tias itech non tlanechikol porque tikneki okachi kuali timouikas iuan Jehová? (Santiago 4:8). ¿Noso porque amo tikneki ma kitakan motatajuan tlen tikchiua noso amo tikneki timochijchikauas titekitis itech tlanechikol? Xikita tlen okijto Nadia, tlen tekiti Betel: “Ijkuak otikatkaj titsikitsitsintin ne iuan nokniuan, otiknekiayaj tiaskej itech se tlanechikol ika okse tlajtoli tlen otikajsikamatiayaj”. Pero itatajuan okimatiayaj non amo kinpaleuiskia kuali ma mouikakan iuan Jehová. Nadia okijto: “Axkan tikintlasojkamatiliaj omochijchikajkej otechmachtijkej intlajtol uan porque amo otechkauilijkej ma tiakan itech se tlanechikol ika okse tlajtoli. Nin sapanoa otechpaleui uan okichi ma tikinpaleuikan oksekimej ma kixmatikan Jehová”.

¿KEN UELIS TLAPALEUISKEJ OKSEKIMEJ TOKNIUAN?

17. (1) ¿Akinmej kinnauatia Jehová ma kinmachtikan konemej? (2) ¿Tlen uelis kichiuaskej tetajmej para uelis kinmachtiskej inkoneuan?

17 Jehová okinmakak tekitl tetajmej ma kinmachtikan inkoneuan tlen tlamachtia Biblia. Nin amo inteki inkojkoluan noso oksekimej (xiktlajtolti Proverbios 1:8; 31:10, 27, 28). * Pero uelis tetajmej tlen amo kimatij tlajtoskej ken inkoneuan amo ueli okachi kinpaleuiaj porque tlen kinmiluiaj amo ajsi itech inyolo. Ijkuak ninmej tetajmej kiluiaj ikaj ma kinpaleui, amo kichiuaj porque ayakmo kinekij kinmachtiskej. Okachi kuali, kinekij ma kinpaleuikan para ma “kinyekiskaltikah ika tlanonotsálistli iwa ika itlajtol n Toteko [Jehová]” (Efesios 6:4). Se neskayotl, uelis kintlajtlaniskej tlayekankej ma kinmiluikan tlen uelis kichiuaskej ijkuak kiueyichiuaskej Jehová ken kalchanejke. Noijki uelis kintlajtlaniskej akinmej uelis inmiuan mouikaskej inkoneuan.

Konemej uan tetajmej yolpakij ijkuak katej iuan oksekimej tokniuan. (Xikinmita párrafos 18 uan 19).

18, 19. (1) ¿Ken uelis kinpaleuiskej tokniuan telpokamej uan ichpokamej? (2) ¿Tlen moneki kichijtoskej tetajmej?

18 Para tetajmej uelis kinpaleuiskej inkoneuan, uelis kinyoleuaskej oksekimej kalchanejkej san sekan ma kiueyichiuakan Jehová. Miakej telpokamej uan ichpokamej momachtiaj miak tlamantli ijkuak yauij tetlapouitiuij iuan oksekimej tokniuan uan ijkuak itlaj san sekan kichiuaj (Proverbios 27:17). Shan noijki okijto: “Kuali nikinmilnamiktok tokniuan tlen onechpaleuijkej. Nochipa onechpaleuiayaj ijkuak nipanoskia tlaixpan, onechmachtijkej miak tlamantli. Uan onechpaktiaya tlen san sekan otikchiuayaj para timoyolpaktiskej”.

19 Tokniuan tlen kinpaleuiskej inkoneuan okseki tetajmej, moneki kinmiluiskej ma kintlakaitakan intatajuan. ¿Ken uelis kichiuaskej? Kuali intech ma tlajtokan uan ma kitlakaitakan tlen tekitl kipiaj intatajuan. Ijkuak tokniuan kinpaleuiskej tekoneuan, amo ma kichiuakan itlaj tlen amo kuali ma mota (1 Pedro 2:12). Maski tetajmej uelis kinmiluiskej ma kinpaleuikan oksekimej, tetajmej inteki kinmachtiskej inkoneuan. Moneki kitaskej ken kinpaleuiaj oksekimej inkoneuan.

20. ¿Ken uelis tetajmej kinpaleuiskej inkoneuan ma yetokan yolmelajkej ixpan Jehová?

20 Tetajmej, xikiluikan Jehová ma namechpaleui uan melauak ximochijchikauakan (xiktlajtolti 2 Crónicas 15:7). * Okachi ximotekipachokan ken mouikaj namokoneuan iuan Jehová uan amo itech tlen namejuan namechpaktia. Ximochijchikauakan para iTlajtol toTajtsin Dios ma ajsi itech inyolo. Xikneltokakan namokoneuan uelis kitekichiuiliskej toTajtsin Dios. Ijkuak kichiuaskej tlen kijtoa Biblia uan kichiuaskej ken namejuan, nanmomachiliskej ken tlatitlanil Juan tlen okijto: “Amo nikpia okachi pakílistli, keman nikkaki nopilwah kitlakitah itlamachtilis Dios” (3 Juan 4).

^ párr. 5 Deuteronomio 6:6, 7 kijtoa: “Uan ninmej tlajtolmej tlen axkan nimitsnauatijtok moneki yetoskej ipan moyolo; uan moneki tikmachtis mokone uan tiktlapouis ijkuak timotlalis itech mokalijtik uan ijkuak tinemis itech ojtli uan ijkuak timotekas uan ijkuak timeuas”.

^ párr. 7 Xikita tlamachtil “Usted puede aprender otro idioma”, itech revista ¡Despertad! de marzo 2007, páginas 10 a 12.

^ párr. 17 Proverbios 1:8 kijtoa: “Nokone, xikkaki ijkuak mitsyektlalia motajtsin uan amo xikkaua itlanojnotsalis monantsin”. Uan 31:10 kijtoa: “¿Akin uelis kajsis se siuatl tlen sapanoa yolkuali? Ye okachi ipati amo ken corales”. Uan 31:27, 28 kijtoa: “Ye kita ken kajki ikalijtik uan amo tlatsiui. Ikoneuan meuaj uan kiluiaj ye yolpaki; inamik meua uan kiueyichiua”.

^ párr. 20 2 Crónicas 15:7 kijtoa: “Pero namejuan, ximoyolchikauakan uan amo ximosotlauakan, porque nochi tlen nankichiuaj namechtlaxtlauiskej”.