Xikita nochi

Tlen kiualika

Jehová kintlasojtla akinmej amo mosotlauaj ijkuak tetlapouiaj

Jehová kintlasojtla akinmej amo mosotlauaj ijkuak tetlapouiaj

“Pero n xínachtli non owetski itech kuali tlali, yejwah [...] weletih kitenextiah itlasojtlalis” (LUC. 8:15).

TLAKUIKALMEJ: 68 UAN 72

1, 2. (1) ¿Ken techyolchikaua ijkuak tokniuan tetlapouiaj maski amo kinkakij? (Xikita foto kanin peua tlamachtil). (2) ¿Tlen okijto Jesús techpanoskia ijkuak titetlapouiskiaj? (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan).

SERGIO UAN OLINDA chantij Estados Unidos uan tekitij ken precursores. Yejuan yikipiaj kanaj 80 xiuitl. Yopejki kinkokoa inmikxiuan, ik non, amo ueli nejnemij. Pero yauij kualkan kanaj las siete ik kanin moketsaj autobuses. Uan ompa kinmakaj amatlajkuilolmej akinmej ompa panoaj. Maski miakej amo kinkakij, Sergio uan Olinda nochipa ompa katej uan kinmixuetskiliaj akinmej panoaj. Uan tlajkotonal yolik yauij inkalijtik. Mostlatika oksepa kualkan yauij ik kanin moketsaj autobuses. Ninmej tokniuan tetlapouiaj chikuase tonal sejse semana.

2 Miakej tokniuan ken Sergio uan Olinda tetlapouiaj yimiak xiuitl kanin amo kinkakij. Xamo namejuan ijkon namechpanoa. Tla ijkon, melauak timechyolchikauaj porque amo nanmosotlauaj. * Techyolchikaua porque amo nanmosotlauaj uan noijki oksekimej tokniuan kinpaleuia maski yimiak xiuitl kitekichiuiliaj Jehová. Ma tikitakan tlen kijtoaj sekimej tlayekankej itech circuito: “Nimoyolchikaua ijkuak nitetlapouia iuan tokniuan porque mochijchikauaj”. “Yejuan yolmelajkej uan non nechpaleuia ma niyeto niyolchikauak ijkuak nitetlapouia”. “Melauak nechyolchikauaj tokniuan”.

3. ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej uan tleka?

3 Itech nin tlamachtil tikinnankiliskej ninmej tlajtlanilmej: ¿Tleka ualeua timosotlauaj ijkuak titetlapouiaj? ¿Tlen kijtosneki ‘tiktemakaskeh miak tlakilotl’? ¿Tlen techpaleuis ma titetlapouikan uan amo ma timosotlauakan? Nin tlamachtil techpaleuis para ma titetlapouikan ijkon ken otlanauati Jesús.

¿TLEKA UALEUA TIMOSOTLAUAJ IJKUAK TITETLAPOUIAJ?

4. (1) ¿Tlen okipanok Pablo ijkuak judíos amo okinekiayaj kikakiskej? (2) ¿Tleka omoyolkoko Pablo?

4 ¿Timoyolkokoa porque amo mitskakij ijkuak titetlapouia? Tla ijkon mitspanoa, tikajsikamatis tlen okipanok tlatitlanil Pablo. Ye otetlapoui kanaj treinta xiuitl uan miakej okinpaleui ma kichiuakan ken Cristo (Hech. 14:21; 2 Cor. 3:2, 3). Pero amo okachi miakej judíos okinpaleui ma kichiuakan ken Cristo. Miakej amo okikakej uan oksekimej okitojtokakej (Hech. 14:19; 17:1, 4, 5, 13). ¿Ken omomachili Pablo ijkuak ijkon okichiuilijkej? Ye okijto: “Ne sa tlawel nimoyolkokoa iwa itech noyolo nochipa onka neyolkókoli” (Rom. 9:1-3). ¿Tleka ijkon omomachili? Okipatioitaya tetlapouis iuan noijki otetlasojtlaya. Pablo omoyolkokoaya porque judíos amo okinekiayaj kiseliskej iknomatilis toTajtsin Dios.

5. (1) ¿Tleka titetlapouiaj? (2) ¿Tleka ualeua timoyolkokoaj ijkuak titetlapouiaj?

5 Ijkon ken Pablo tejuan noijki tikintlapouiaj oksekimej porque intech timotekipachoaj uan tiknekij tikinpaleuiskej (Mat. 22:39; 1 Cor. 11:1). Tejuan yotikitakej okachi kuali tiktekichiuiliskej Jehová. Uan tiknekij tikinpaleuiskej noijki ma kitekichiuilikan toTajtsin Dios. Ik non, tikinmiluiaj ma momachtikan tlen kijtoa Biblia uan ijkon kimatiskej tlen kichiuas Jehová. Yetoskia ken tikinuikiliaj se tetliokolil uan tikinmiluiaj: “Timechtlatlaujtiaj xikselikan”. Uan timoyolkokoaj ken Pablo ijkuak amo kiseliaj. Nin amo kijtosneki porque amo titlaneltokaj itech Jehová. Ijkon timomachiliaj porque tikpatioitaj titetlapouiskej uan titetlasojtlaj. Ik non, ok tikintlapouiaj maski ualeua timosotlauaj. Xamo timomachiliaj ken tokni Elena tlen yikipia veinticinco xiuitl tekititok ken precursora, okijto: “Ualeua oui nitetlapouis pero amo onka okse tekitl tlen okachi nechpaktia”.

¿TLEN KIJTOSNEKI ‘TIKTEMAKAH MIAK TLAKILOTL’?

6. ¿Tlen timomachtiskej?

6 ¿Ken tikmatij kiyolpaktis Jehová maski san kanin titetlapouiskej? Para tikmatiskej kox kiyolpaktia, tikinmitaskej ome neskayomej tlen Jesús okinmijto. Ijkuak okijto moneki ‘nonkitemakaskeh miak tlakilotl’ (Mat. 13:23). Achto neskayotl otlajto itech “uvaskuawitl”.

7. (1) ¿Akin kineskayotia “uvastékitki”, “uvaskuawitl” uan akinmej “imamayo”? (2) ¿Tlen tlajtlanilistli tiknankiliskej?

7 (Xiktlajtolti Juan 15:1-5, 8). Jesús okijto ye kineskayotia “milajka uvaskuawitl”, iTajtsin ye akin “uvastékitki” uan imachtijkauan, yejuan “imamayo”. Satepan okinmilui itlatitlaniluan: “Notajtsi kiselia weyílistli ijkuak nomejwah nonkitemakah miak nomotlakilo, iwa ijkó mota nomejwah milák notlamachtijkawah”. * Ik non, ¿tlen kijtosneki ‘tiktemakaskeh miak tlakilotl’? Itech nin neskayotl amo okiyekijto tlen kijtosneki ‘tlakilotl’ pero techpaleuia ma tiknankilikan nin tlajtlanilistli.

8. (1) Ijkuak Jesús okijto nin neskayotl, ¿tleka amo kijtosneki tikinchiuaskej imachtijkauan? (2) ¿Techchiualtia toTajtsin Dios ma tikchiuakan tlen amo tiuelij?

8 Jesús okijto: “Tla se nomamayo amo tlaaki, Notajtsi kitsonteki”. Nin kijtosneki tla tiknekij ma techita Jehová ken tiitekipanojkauan moneki ma ‘tiktemakah miak tlakilotl’ (Mat. 13:23; 21:43). Nin neskayotl amo kijtosneki tikinchiuaskej imachtijkauan Jesús (Mat. 28:19TNM). Tlamo tokniuan tlen ayamo ikaj yikipaleuiaj ma kichiua ken Cristo, yetoskiaj ken Jesús okijto ‘imamayo amo tlaaki’. Pero amo ijkon kijtosneki porque amo uelis tikinchiualtiskej oksekimej ma kichiuakan ken Cristo uan ma kitlasojtlakan Jehová. Jehová techtlasojtla uan amo techixtopeuas tla amo ueli itlaj tikchiuaj. Ye san kineki ma tikchiuakan tlen tiuelij (Deut. 30:11-14).

9. (1) ¿Tlen tekitl moneki tikchiuaskej? (2) ¿Tlen okseki timomachtiskej uan tleka?

9 Ik non, ¿tlen kijtosneki ma ‘tiktemakah miak tlakilotl’? Nin kijtosneki itlaj tlen tinochtin uelis tikchiuaskej. Uan ¿tlen okinnauati Jehová nochtin itekipanojkauan? Ma titetlapouikan iTekiuajkayo (Mat. 24:14TNM). * Axkan yotikajsikamatkej tlen okijto Jesús. Pero ma tikitakan okse neskayotl.

10. (1) ¿Tlen kineskayotia xinachtli uan tlali? (2) ¿Tlen tlaki itech imamayo trigo?

10 (Xiktlajtolti Lucas 8:5-8, 11-15). Jesús okiyekijto “xínachtli” kineskayotia kuali tlajtoli itech Tekiuajkayotl. Uan tlali kineskayotia inyolo tlaltikpaktlakamej. Xinachtli tlen ouetski ipan kuali tlali, oixuak, omoneluayoti uan omoskalti. Uan “okitlakilti se siento por se xínachtli”. ¿Tlen tlakiskia tla yetoskia imamayo trigo? Amo moskaltis imamayo porque trigo kitemaka xinachtli. Itech nin neskayotl “okitlakilti se siento por se xínachtli”. ¿Ken mouika nin iuan tetlapouilistli?

¿Ken ‘tiktemakah miak tlakilotl’? (Xikita párrafo 11).

11. (1) ¿Ken mouika nin neskayotl iuan tetlapouilistli? (2) ¿Ken tikxiniaj xinachtli?

11 Tla se iTlaixpantijka Jehová noso totatajuan yiuejkika otechmachtijkej, melauak oyolpakej ijkuak otikkakej tlen kijtoa Biblia itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Uelis tikijtoskej ken otlatokakej ipan kuali tlali. Yetoskia ken omoskalti xinachtli uan kitemakaskia kuali tlakilotl. Ijkon ken trigo kitemaka xinachtli uan amo momamayotia, tejuan yetoskia ken tikxiniaj xinachtli uan amo tikinchiuaj imachtijkauan Cristo. * ¿Tleka ijkon tikijtoaj? Porque ijkuak titetlapouiaj itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios yetoskia ken tikxiniaj xinachtli tlen oixuak itech toyolo (Luc. 6:45; 8:1). Ik non, tla timochijchikauaskej titetlapouiskej, titlaxikoskej uan ‘tiktemakaskeh miak tlakilotl’.

12. (1) ¿Tlen techmachtia Jesús ijkuak otlajto itech “uvaskuawitl” uan akin tlatoka? (2) ¿Ken mitspaleuis nin neskayotl?

12 ¿Tlen techmachtia Jesús ijkuak otlajto itech “uvaskuawitl” uan akin tlatoka? Nin techmachtia uelis ‘tiktemakaskeh miak tlakilotl’ tla titetlapouiaj maski amo techkakij. Pablo okijto: “Pero Dios kintlaxtlawis ijkó kemi otekitikeh” (1 Cor. 3:8). Ken tikitaj, Jehová techteochiuas otitetlapouijkej uan amo porque miakej otikinpaleuijkej. Se tokni itoka Matilda tlen yikipia kanaj veinte xiuitl tekititok ken precursora, okijto: “Niyolpaki porque Jehová techteochiua ijkuak timochijchikauaj tiktekichiuiliskej”.

¿KEN UELIS OKACHI ‘TIKTEMAKASKEH MIAK TLAKILOTL’?

13, 14. Ijkon ken kijtoa Romanos 10:1, 2, ¿tleka Pablo omochijchika tetlapouis?

13 ¿Tlen techpaleuis okachi ‘matiktemakakah miak tlakilotl’? Yotikitakej Pablo omoyolkoko porque judíos amo okinekiayaj kikakiskej ijkuak okintlapouiaya itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Pero amo keman omosotla. Axkan ma tikitakan ken omomachili satepan, okijto: “Ika nochi noyolo niktlatlaujtia Dios mamomakixtikah nochteh n tlakah de Israel. Porke ne nikmatok yejwah kimopantiah Dios ika nochi inyolo, pero amo kiyekajsikamatih” (Rom. 10:1, 2). ¿Tleka ok okintlapoui?

14 Pablo achto okiyekijto okintlapouiaya porque okintlasojtlaya uan okinekiaya ma momakixtikan judíos. Uan noijki okijto okitlatlaujtiaya toTajtsin Dios ma kinpaleui seki judíos ma kikakikan ijkuak okintlapouiaya itech Tekiuajkayotl (Rom. 11:13, 14). Uan satepan okijto, yejuan ‘okimopantiayah Dios ika nochi inyolo’. Pablo okimatiaya judíos uelis kitekichiuiliskiaj Jehová. Ye kuali okimatiaya yejuan ‘okimopantiayah Dios ika nochi inyolo’ uan uelis kichiuaskiaj ken Cristo ken ye okichijtoka.

15. ¿Ken uelis tikchiuaskej ken Pablo? Xikijto ken kichiuaj sekimej tokniuan.

15 ¿Ken uelis tikchiuaskej ken Pablo? Achto, moneki tiknekiskej tikinmajsiskej akinmej melauak kinekij nochipa yoltoskej. Noijki ma tiktlatlaujtikan Jehová ma kinpaleui akinmej kinekij kikakiskej iTlajtol (Hech. 13:48; 16:14). Silvana tlen yikipia kanaj treinta xiuitl tekiti ken precursora, okijto: “Achto niktlatlaujtia Jehová ma nechpaleui kuali ma niktlapoui akin kisas”. Noijki, tiktlatlaujtiaj Jehová ma techyekanakan ángeles para ma tikinmajsikan akinmej kinekij kikakiskej iTlajtol (Mat. 10:11-13; Apoc. 14:6). Se tokni itoka Robert tlen yikipia kanaj treinta xiuitl tekiti ken precursor, okijto: “Melauak kualtsin titekitiskej iuan ángeles porque yejuan kimatij tlen kinpanoa akinmej tikintlapouiaj”. Noijki nochipa ma tikilnamiktokan oksekimej noijki uelis kitekichiuiliskej Jehová. Se tlayekanki itoka Carl tlen yikipia kanaj cincuenta xiuitl omoapolakti, okijto: “Nimochijchikaua nikitas kuali inyelis akinmej tikintlapouiaj, ken ijkuak ixuetskaj, kuali techitaj noso ijkuak techtlajtlaniaj tlen melauak kinekij kimatiskej”. Tla ijkon tikchiuaskej, ‘tiktemakaskeh miak tlakilotl’ ken okichi Pablo.

“HASTA TIOTLAK AMO XIMOSEUI”

16, 17. (1) ¿Tlen techmachtia Eclesiastés 11:6? (2) ¿Tlen panos tla titetlapouiaj?

16 Nochipa ma titetlapouikan porque oksekimej techitaj maski amo techkakij (xiktlajtolti Eclesiastés 11:6). Yejuan kitaj ken timotlakentiaj uan ken toyelis. Nin kintlajtlachialtia uan satepan xamo kipatlaskej ken mokuayejyekoaj uan techkakiskej. Sergio uan Olinda kitaj melauak ijkon panoa.

17 Sergio okijto: “Seki tonal amo otitetlapouitoj tiankisko porque otimokokojkej. Uan ijkuak oksepa otiajkej, akinmej yotechixmatiayaj otechtlajtlanijkej tlen otechpanok uan otechiluijkej yotechilnamikiayaj”. Olinda okijto: “Akinmej kinuikaj autobuses otechtlajpaloayaj uan sekimej otechiluiayaj: ‘Kuali nantetlapouiaj’. Otechiluiayaj ma tikinmakakan amatlajkuilolmej”. Se tonal, ninmej tokniuan omotlajtlachialtijkej. Porque ijkuak otetlapouijtokaj ika carrito, se tlakatl okinuikili xochitl uan okintlasojkamatili porque tetlapouiaj.

18. ¿Tleka moneki ma timochijchikauakan ma titetlapouikan?

18 Biblia kijtoa: “Hasta tiotlak amo ximoseui”. Ma timochijchikauakan ma titetlapouikan “para ma kimatikan nochtin uejueyij altepemej” iTekiuajkayo toTajtsin Dios (Mat. 24:14TNM). Jehová kintlasojtla akinmej tetlapouiaj uan amo mosotlauaj, ye techselis uan non kichiua ma tiyolpakikan.

^ párr. 2 Jesús okijto oui titetlapouiskej ik kanin tichantij. Ijkon ijkuilitok itech naui Evangelios (Mat. 13:57; Mar. 6:4; Luc. 4:24; Juan 4:44).

^ párr. 7 Nochtin itekipanojkauan toTajtsin Dios kinpaleuia nin neskayotl maski “imamayo” kineskayotiaj akinmej yaskej iluikak.

^ párr. 9 Ijkuak Jesús okijto ma ‘tiktemakah miak tlakilotl’ xamo noijki kijtosneki ma tikchiuakan tlen poui itech espíritu santo. Pero axkan uan chikome timomachtiskej ken titetlapouiskej iTekiuajkayo toTajtsin Dios (Gál. 5:22, 23; Heb. 13:15).

^ párr. 11 Ualeua Jesús otlajto itech “akin tlatooka iwa akin pixka” para kineskayotis tekitl tlen kichiuaj imachtijkauan (Mat. 9:37; Juan 4:35-38).