Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 19

“Tekiua tlen kajki norte” monextia itlamian tonalmej

“Tekiua tlen kajki norte” monextia itlamian tonalmej

“Itlamian tonalmej, tekiua tlen kajki sur iuan mokualanis [...] tekiua tlen kajki norte” (DAN. 11:40).

TLAKUIKALI 150 ¡Jehová mitsmakixtis!

XIKILNAMIKTO *

1. ¿Tlen techmatiltiaj profecías tlen katej itech Biblia?

¿TLEN kipanos san niman ialtepe Jehová? Tejuan uelis tikmatiskej. Profecías tlen katej itech Biblia techititiaj tlen tlamantli san niman tikixnamikiskej. Se profecía techmatiltia tlen kichiuaskej tekiuajkej tlen okachi ueyititokej. Amochtli Daniel capítulo 11 kijtoua tekiua tlen kajki norte moteuis iuan tekiua tlen kajki sur. Miak tlamantli tlen kijtoua nin profecía yomochi uan tikmatij mochiuas tlen ok poliui.

2. Ijkon ken kijtoua Génesis 3:15, Apocalipsis 11:7 uan 12:17, ¿tlen moneki tikilnamikiskej ijkuak timomachtiskej profecía tlen okijto Daniel?

2 Moneki tikmatiskej Daniel capítulo 11 san tlajtoua itech tekiuajkayomej noso tekiuajkej tlen kixnamikij ialtepe Jehová. Non techpaleuis ma tikajsikamatikan nin profecía. Itekipanojkauan toTajtsin Dios amo miakej katej ipan tlaltikpak pero miak ipati tlen kinpanoua. ¿Tleka? Porque Satanás uan nochtin akinmej kinyekana kinekij kinmixpoloskej akinmej kitekichiuiliaj Jehová uan Jesús (xiktlajtolti Génesis 3:15; Apocalipsis 11:7; 12:17). Profecía tlen okijto Daniel moneki mouikas iuan okseki profecías tlen katej itech Biblia. Moneki timomachtiskej okseki amochmej tlen kipia Biblia uan ijkon tikajsikamatiskej profecía tlen okijto Daniel.

3. ¿Tlen timomachtiskej axkan uan chikome?

3 Axkan timomachtiskej tlen kijtoua Daniel 11:25-39. Tikilnamikiskej akin okatka tekiua tlen kajki norte uan tekiua tlen kajki sur itech 1870 uan 1991. Noijki tikitaskej tleka moneki tikpatlaskej seki tlamantli ken otikajsikamatiayaj nin profecía. Chikome timomachtiskej Daniel 11:40-12:1 uan tikyekijtoskej tlen techiluia nin profecía panoskia 1990 uan tlamis ijkuak peuas Armagedón. Ijkuak timomachtiskej ninmej ome tlamachtilmej moneki ma tikitakan kanin kijtoua “Ome tekiuajkej mokokoliaj itlamian tonalmej”. Pero moneki achto tikmatiskej akinmej ninmej ome tekiuajkej.

¿KEN TIKMATISKEJ AKIN TEKIUA TLEN KAJKI NORTE UAN AKIN TEKIUA TLEN KAJKI SUR?

4. ¿Tlen eyi tlamantli techpaleuia ma tikmatikan akin tekiua tlen kajki norte uan akin tekiua tlen kajki sur?

4 Yiuejkika ompa Israel okiluiayaj “tekiua tlen kajki norte” tlen otlanauatiaya norte uan “tekiua tlen kajki sur” tlen otlanauatiaya sur. ¿Ken tikmatij? Porque se ángel okiluito Daniel: “Onimitspaleuiko xikajsikamati tlen kipanos moaltepe itlamian tonalmej” (Dan. 10:14). Israel okatka ialtepe toTajtsin Dios hasta pentecostés xiuitl 33. Pero ijkuakon Jehová okiteititi axkan ialtepe yetoskiaj imachtijkauan Jesús. Ik non, profecía tlen ijkuilitok itech Daniel capítulo 11 okachi mochijtok iuan imachtijkauan Jesús uan amo iuan altepetl Israel (Hech. 2:1-4; Rom. 9:6-8; Gál. 6:15, 16). Noijki mopatlati akin tekiua tlen kajki norte uan akin tekiua tlen kajki sur. Pero ninmej tekiuajkej kichiuaj eyi tlamantli. Achto, kixnamikij ialtepe Jehová. Ome, kiteititiaj kikokoliaj toTajtsin Dios ijkuak kitlajyouiltiaj ialtepe. Eyi, ninmej tekiuajkej moteuiaj.

5. Xikijto kox okatka se tekiua tlen kajki norte uan se tekiua tlen kajki sur itech siglo ome uan itlamian siglo diecinueve.

5 Kanaj itech siglo ome, sekimej tlen okijtouayaj okichiuayaj ken Cristo opejki kineltokaj tlen amo melauak uan amo otlamachtiayaj tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios. Ijkuakon uan hasta itlamian siglo diecinueve amo okatka se altepetl tlen okitekichiuiliaya toTajtsin Dios. Akinmej otlamachtiayaj tlen amo melauak omomiaktilijkej ken amo kuali xiuitl uan ayakmo omotayaj akinmej okichiuayaj ken Cristo (Mat. 13:36-43). ¿Tleka miak ipati ma tikilnamikikan? Porque nin kiteititia amo okatka tekiua tlen kajki norte uan tekiua tlen kajki sur itech xiuitl 100 hasta 1870. Ijkuakon amo okatka se altepetl tlen okitekichiuiliaya toTajtsin Dios tlen uelis kitlajyouiltiskiaj. * Pero itlamian siglo diecinueve omonexti tekiua tlen kajki norte uan tekiua tlen kajki sur. ¿Tleka?

6. ¿Keman uan ken oksepa omomatki katli ialtepe toTajtsin Dios?

6 Itech 1870 yokatka se altepetl tlen okitekichiuiliaya toTajtsin Dios. Ijkuakon Charles Russell uan oksekimej tokniuan opejki momachtiaj Biblia. Ijkon ken yomoijtojka ninmej tokniuan okiyektlalijkej ojtli para peuaskia tlanauatis Tekiuajkayotl mesiánico (Mal. 3:1). Ijkon oksepa omomatki katli ialtepe toTajtsin Dios. Ijkuakon, ¿okatka se tekiuajkayotl tlen okinmixnamik itekipanojkauan Jehová? Ma tikitakan.

¿AKIN TEKIUA TLEN KAJKI SUR?

7. ¿Akin okatka tekiua tlen kajki sur hasta ijkuak omochi Primera Guerra Mundial?

7 Itech 1870, Gran Bretaña okinpiaya miakej soldados uan okatka tekiuajkayotl tlen okachi oueyititoka. Daniel okijto nin tekiuajkayotl okatka ken se kuakouitl tsikitsin uan okitlanili Francia, España uan Países Bajos (Dan. 7:7, 8). Gran Bretaña okatka tekiua tlen kajki sur hasta ijkuak omochi Primera Guerra Mundial. Ijkuakon Estados Unidos okipiaya sapanoua miak tomin uan opejki mouika iuan Gran Bretaña.

8. ¿Akin kineskayotia tekiua tlen kajki sur itlamian tonalmej?

8 Itech Primera Guerra Mundial, Estados Unidos uan Gran Bretaña okinsetilijkej insoldados, ik non, ninmej altepemej okachi oueyititokaj. Ijkon ken okijto Daniel, nin tekiua okinnechiko “sapanoua miakej soldados tlen chijchikauakej” (Dan. 11:25). Itlamian tonalmej, Gran Bretaña uan Estados Unidos kineskayotiaj tekiua tlen kajki sur. * Pero ¿akin kineskayotia tekiua tlen kajki norte?

OKSEPA MONEXTIA TEKIUA TLEN KAJKI NORTE

9. (1) ¿Keman oksepa omonexti tekiua tlen kajki norte? (2) ¿Ken omochi tlen kijtoua Daniel 11:25?

9 Tekiua tlen kajki norte oksepa omonexti itech 1871, se xiuitl satepan ijkuak Russell uan oksekimej tokniuan opejki momachtiaj Biblia. ¿Akin okatka non tekiua? Alemania. Itech 1871, Otto von Bismarck otlapaleui ma mochiua Imperio Alemán. Tekiua Guillermo I de Prusia opejki tlanauatia uan noijki okitlali ma tlanauati Bismarck. * Opanok seki xiuitl uan Alemania opejki tlanauatia itech seki altepemej ompa África uan Pacífico. Noijki opejki kixnamiki Gran Bretaña (xiktlajtolti Daniel 11:25). Imperio Alemán okinnechiko sapanoua miakej soldados pero okachi oueyititoka Gran Bretaña. Ijkon itech Primera Guerra Mundial okinteui akinmej okikokoliayaj.

10. ¿Ken omochi tlen kijtoua Daniel 11:25b, 26?

10 Daniel noijki okijto tlen kipanoskia Imperio Alemán uan isoldados. Okijto uetsiskia tekiua tlen kajki norte. ¿Tleka? Profecía kijtoua “porque mokuayejyekoskej ken kichiuiliskej tlen amo kuali. Uan akinmej iuan tlakuaj kitlamotlaskej” (Dan. 11:25b, 26a). Ijkuak okatka Daniel, akinmej otlakuayaj iuan tekiua okatkaj yejuan tlen okipaleuiayaj (Dan. 1:5). ¿Akinmej kineskayotiaj tlen okijto Daniel? Akinmej opouiayaj itech Imperio Alemán tlen otlapaleuijkej satepan ayakmo ma yeto se tekiua * uan ninmej okatkaj akinmej okinyekanayaj soldados uan nochtin tlen okipaleuiayaj tekiua. Amo san omoijto uetsiskia non tekiuajkayotl, noijki omoijto ken tlamiskia guerra iuan tekiua tlen kajki sur. Okijto tekiua tlen kajki norte “kintlaniliskej isoldados uan miakej kinmiktiskej” (Dan. 11:26b). Omochi ijkon ken omoijto, soldados alemanes okintlanilijkej itech Primera Guerra Mundial uan miakej omikej. Amo keman ijkon opanouaya.

11. Ijkon ken kijtoua Daniel 11:27-30, ¿tlen okichi tekiua tlen kajki norte uan tekiua tlen kajki sur?

11 Daniel okijto tlen kichiuaskia tekiua tlen kajki norte uan tekiua tlen kajki sur achto peuaskia Primera Guerra Mundial. Daniel 11:27, 28 kijtoua: “San sekan motlaliskej uan mokajkayauaskej”. Noijki okijto tekiua tlen kajki norte kololoskia miak tomin. Melauak ijkon opanok. Alemania uan Gran Bretaña okinekiayaj ma yeto yolseuilistli pero amo ijkon opanok porque itech 1914 opejki guerra. Seki xiuitl achto, Alemania okololo miak tomin uan noijki oueyititoka. Ijkuakon omochi tlen kijtoua Daniel 11:29 uan kanin peua versículo 30, Alemania okiteui tekiua tlen kajki sur pero amo okitlanili.

TEKIUAJKEJ KITLAJYOUILTIAJ IALTEPE TOTAJTSIN DIOS

12. ¿Tlen okichi tekiua tlen kajki norte uan tekiua tlen kajki sur ijkuak omochi Primera Guerra Mundial?

12 Itech 1914 ninmej tekiuajkej opejki okachi moteuiaj uan okachi kitlajyouiltiaj ialtepe toTajtsin Dios. Itech Primera Guerra Mundial, tekiuajkej alemanes uan británicos okintlajyouiltijkej itekipanojkauan toTajtsin Dios porque amo omochijkej soldados. Tekiuajkej tlen okatkaj Estados Unidos okintsakej tokniuan tlen okiyekanayaj tetlapouilistli. Ijkon omochi tlen kijtoua Apocalipsis 11:7-10.

13. ¿Tlen okichi tekiua tlen kajki norte itech 1930 uan ijkuak omochi Segunda Guerra Mundial?

13 Tekiua tlen kajki norte okitlajyouilti ialtepe toTajtsin Dios itech 1930 uan okachi ijkuak omochijtoka Segunda Guerra Mundial. Ijkuak opejki tlanauatiaj nazis, Hitler uan akinmej okipaleuiayaj ayakmo okinkauilijkej tokniuan ma tetlapouikan nion ma monechikokan. Yejuan okinmiktijkej miakej itekipanojkauan Jehová uan oksekimej okintsakuatoj kanin okinchiualtiayaj ma tekipanokan. Daniel yokijtojka ijkon panoskia. Okijto tekiua tlen kajki norte kisokiotiskia santuario uan ayakmo kitlaliskiaj “tlamanali tlen nochipa okitlaliayaj”. Nin kijtosneki ayakmo kinkauiliskiaj tokniuan ma tetlapouikan (Dan. 11:30b, 31a). Hitler okijto kipojpoloskia ialtepe toTajtsin Dios ompa Alemania.

OMONEXTI YANKUIK TEKIUA TLEN KAJKI NORTE

14. ¿Akin omochi tekiua tlen kajki norte ijkuak otlanki Segunda Guerra Mundial?

14 Ijkuak otlanki Segunda Guerra Mundial, tekiuajkej tlen opouiayaj itech Unión Soviética okinkixtilijkej miakej altepemej Alemania. Tekiuajkej tlen opouiayaj itech Unión Soviética, okichijkej ken nazis. Okintlajyouiltijkej akinmej okitlakamatiayaj toTajtsin Dios porque amo okichiuayaj tlen okinekiayaj tekiuajkej. Ijkon akinmej opouiayaj itech Unión Soviética okineskayotijkej tekiua tlen kajki norte.

15. ¿Tlen okichi tekiua tlen kajki norte ijkuak otlanki Segunda Guerra Mundial?

15 Ijkuak otlanki Segunda Guerra Mundial, Unión Soviética uan akinmej okipaleuiayaj okitlajyouiltijkej ialtepe toTajtsin Dios. Apocalipsis 12:15-17 kijtoua nin tlajyouilistli okatka ken se “aweyatl”. Ijkon ken kijtoua nin profecía, tekiua tlen kajki norte ayakmo okinkauili ma tetlapouikan tokniuan uan miakej uejka okintitlanki. Itech itlamian tonalmej, tekiua tlen kajki norte okachi kintlajyouiltia tokniuan pero amo ueli kintsakuilia ma tetlapouikan. *

16. ¿Ken okichi Unión Soviética tlen kijtoua Daniel 11:37-39?

16 (Xiktlajtolti Daniel 11:37-39). Ijkon ken kijtoua nin profecía, tekiua tlen kajki norte amo okitlakaitak inDios itatajuan. ¿Ken okichi? Unión Soviética ayakmo okinekiaya ma tlanauatikan religiones uan ijkon okinekiaya kinpojpolos. Ik non, itech 1918 tekiuajkayotl soviético otlanauati itech escuelas ma tlamachtikan amo kajki toTajtsin Dios. ¿Ken okiueyichi se “dios tlen kitemaka chikaualistli”? Okitekitilti miak tomin para kinmiaktiliskia isoldados uan kinpiaskia miakej teposmej tlen ika temiktiskiaj uan miakej kixmatiskiaj. Satepan tekiua tlen kajki norte uan tekiua tlen kajki sur, okinmiaktilijkej teposmej tlen ika miakej kinmiktiskiaj.

OME TEKIUAJKEJ MOPALEUIAJ MASKI MOKOKOLIAJ

17. ¿Akin kineskayotia “tlen tetlajyalti uan teixpolo”?

17 Tekiua tlen kajki norte uan tekiua tlen kajki sur, san sekan okitlalijkej “tlen tetlajyalti uan teixpolo” (Dan. 11:31). Tlen “tetlajyalti” kineskayotia Organización de las Naciones.

18. ¿Tleka moijtoua Organización de las Naciones kineskayotia “tlen tetlajyalti uan teixpolo”?

18 Profecía kijtoua Organización de las Naciones kineskayotia “tlen tetlajyalti” porque kineki nochtin ma yetokan ika yolseuilistli. Pero non san iTekiuajkayo toTajtsin Dios uelis kichiuas. Noijki kijtoua “teixpolo” porque tlapaleuis ijkuak kinpojpoloskej religiones tlen san tlakajkayauaj (xikita kanin kijtoua “Ome tekiuajkej mokokoliaj itlamian tonalmej”).

¿TLEKA MIAK IPATI MA TIKMATIKAN NIN TLAMANTLI?

19, 20. (1) ¿Tleka miak ipati ma tikmatikan nin tlamantli? (2) ¿Tlen tikitaskej itech okse tlamachtil?

19 Nochi tlen yopanok kiteititia profecía tlen okijkuilo Daniel itech tekiua tlen kajki norte uan tekiua tlen kajki sur, seki tlamantli yomochi itech 1870 uan 1991. Ik non, uelis tikneltokaskej melauak mochiuas tlen ok poliui.

20 Pero Unión Soviética opojpoliuik itech 1991. Tla ijkon opanok, ¿akin tekiua tlen kajki norte itech ninmej tonalmej? Tikitaskej itech okse tlamachtil.

TLAKUIKALI 128 Momakixtis akin nochi kixikos

^ párr. 5 Tikitaj ok mochijtok tlen Daniel okijkuilo itech tekiua tlen kajki norte uan tekiua tlen kajki sur. ¿Ken tikmatij? ¿Tleka miak ipati ma tikajsikamatikan nin profecía?

^ párr. 5 Ik non, ayakmo tikijtouaj tekiua romano Aureliano (270-275) ye okatka tekiua tlen kajki norte nion tekiua Zenobia (267-272) ye okatka tekiua tlen kajki sur. Nin kipatkayotia tlen kijtoua amochtli Prestemos atención a las profecías de Daniel itech capítulo 13 uan 14.

^ párr. 9 Itech 1890, Guillermo II okilui Bismarck ayakmo ma tlanauati.

^ párr. 10 Nonmej tekiuajkej omokuayejyekojkej san niman uetsiskia non tekiuajkayotl. Ayakmo okipaleuijkej tekiua nion okikauilijkej ma tlanauati uan okijtojkej tlen opanok itech guerra.

^ párr. 15 Daniel 11:34 kijtoua tekiua tlen kajki norte seki xiuitl ayakmo okintlajyouilti tokniuan. Nin opanok 1991 ijkuak Unión Soviética opojpoliuik.