Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 20

Amochtli Apocalipsis kijtoua tlen kinpanos akinmej kikokoliaj toTajtsin Dios

Amochtli Apocalipsis kijtoua tlen kinpanos akinmej kikokoliaj toTajtsin Dios

“Okinmoololojkeh nochteh n reyes itech se weyi tlali non itech tlájtoli hebreo itoka Armagedón” (APOC. 16:16).

TLAKUIKALI 150 ¡Jehová mitsmakixtis!

XIKILNAMIKTO *

1. Ijkon ken kijtoua amochtli Apocalipsis, ¿tlen kinchiuilia Satanás itekipanojkauan Jehová?

 AMOCHTLI Apocalipsis kijtoua iTekiuajkayo toTajtsin Dios yitlanauatijtok ompa iluikak uan okiualtlamotlakej Satanás (Apoc. 12:1-9). Ijkuak ijkon opanok, akinmej katej ompa iluikak oyolpakej pero tejuan titlajyouiaj. ¿Tleka? Porque Satanás sapanoua kualantok, ik non, techtlajyouiltia akinmej tiktekichiuiliaj Jehová (Apoc. 12:12, 15, 17).

2. ¿Tlen techpaleuis ijkuak Satanás techtlajyouiltis?

2 ¿Tlen tikchiuaskej ijkuak Satanás techtlajyouiltis? (Apoc. 13:10). Techpaleuis tla tikilnamiktokej tlen panos satepan. Apóstol Juan okijto itech amochtli Apocalipsis ken techteochiuas toTajtsin Dios. Noijki kijtoua ye kinmixpolos akinmej kikokoliaj. Ma tikitakan itech amochtli Apocalipsis ika tlen kinneskayotia uan tlen kinpanos.

¿IKA TLEN KINNESKAYOTIA AKINMEJ KIKOKOLIAJ TOTAJTSIN DIOS?

3. ¿Tlen kineskayotia tlen kijtoua amochtli Apocalipsis?

3 Kanin peua Apocalipsis kiteititia tlen ijkuilitok itech non amochtli itlaj kineskayotia (Apoc. 1:1). Akinmej kikokoliaj toTajtsin Dios kinneskayotia ika yolkamej temomojtijkej. Biblia kijtoua: “Opankiski ijtik atl se weyi yolkatl temojti non okimpiaya chikome itsontekonwah iwa májtlaktli ikuakuanwah” (Apoc. 13:1). Satepan “ok se weyi yolkatl temojti, non owalpankisako ixko tlali”. Otlajtouaya ken se dragón uan “okichiwaya mawetsiki tletl de kan ilwikak” (Apoc. 13:11-13). Noijki kijtoua “se siwatl otlejkotoka ipan se yolkatl chichiltik”, non siuatl auilnemi. Eyi yolkamej tlen temomojtijkej kinneskayotia akinmej yiuejkika kixnamikij toTajtsin Dios uan iTekiuajkayo. Ik non, moneki ma tikmatikan akinmej ijkon kichiuaj (Apoc. 17:1, 3).

NAUI UEJUEYIJ YOLKAMEJ TEMOMOJTIJKEJ

Okiskej “ijtik mar” (Dan. 7:1-8, 15-17). Kinneskayotia tekiuajkej ueyititokej tlen kitlajyouiltiaj ialtepe toTajtsin Dios uan opejki tlanauatiaj ijkuak okatka Daniel. (Xikinmita párrafos 4, 7).

4, 5. ¿Ken techpaleuia Daniel 7:15-17 ma tikajsikamatikan tlen kijtosneki tlen ijkuilitok itech amochtli Apocalipsis?

4 Tla achto tikitaskej akinmej kinneskayotia yolkamej temomojtijkej uan siuatl tlen auilnemi, tikajsikamatiskej akinmej kikokoliaj toTajtsin Dios. Ma tikitakan tlen techmachtia Biblia. Miak tlamantli tlen kijtoua amochtli Apocalipsis noijki kijtouaj okseki amochmej. Profeta Daniel okintemik naui yolkamej uejueyij tlen okiskej ijtik mar (Dan. 7:1-3). Ye okijto nonmej yolkamej uejueyij kinneskayotia naui tekiuajkej (xiktlajtolti Daniel 7:15-17). Ijkon techpaleuia ma tikajsikamatikan yolkamej tlen ijkuilitok itech amochtli Apocalipsis noijki kinneskayotia tekiuajkej.

5 Ma timomachtikan tlen kijtosneki tlen ijkuilitok itech amochtli Apocalipsis. Biblia techpaleuis ma tikajsikamatikan tlen kijtosneki. Achto ma tikitakan akinmej kinneskayotia yolkamej temomojtijkej. Noijki tikitaskej tlen kinpanos, satepan tikitaskej tlen techmachtia uan tlen uelis tikchiuaskej.

AXKAN TIKMATIJ AKINMEJ KIKOKOLIAJ TOTAJTSIN DIOS

YOLKATL TEMOMOJTI KIPIA CHIKOME ITSONTEKOUAN

“Opankiski ijtik atl”, “okimpiaya chikome itsontekonwah”, noijki okinpiaya “májtlaktli ikuakuanwah” uan majtlaktli coronas (Apoc. 13:1-4). Kinneskayotia tekiuajkej yiuejkika tlanauatijtokej itech nochi tlaltikpak. Chikome itsontekouan yolkatl kinneskayotia chikome tekiuajkej ueyititokej tlen kitlajyouiltiaj ialtepe toTajtsin Dios. (Xikinmita párrafos 6 hasta 8).

6. ¿Akinmej kinneskayotia yolkatl temomojti uan kipia chikome itsontekouan tlen kijtoua Apocalipsis 13:1-4?

6 ¿Akinmej kinneskayotia yolkatl temomojti uan kipia chikome itsontekouan? (Xiktlajtolti Apocalipsis 13:1-4). Amochtli Apocalipsis kijtoua non yolkatl kipia majtlaktli ikuakojuan. Mota ken se leopardo, ikxiuan ken se oso uan ikamak ken se león. Nochi tlen kipia non yolkatl, kipiaj sejse yolkamej tlen kijtoua Daniel capítulo 7. Ik non, yolkatl amo kineskayotia san se tekiuajkayotl. Apocalipsis kijtoua: “Okiitlalijkeh makinnawati nochteh n tlaltikpaktlakah de nochteh n altepemeh, non okipiayah oksikimeh intlajtol, iwa nochi n tlaltíkpaktli”. Non kiteititia amo kinauatia san se altepetl (Apoc. 13:7). Yolkatl temomojti kinneskayotia nochtin tekiuajkej tlen yotlanauatijkej uan tlen axkan tlanauatiaj (Ecl. 8:9). *

7. ¿Tlen kineskayotia chikome itsontekouan yolkatl temomojti?

7 ¿Tlen kineskayotia chikome itsontekouan yolkatl? Itech Apocalipsis capítulo 17 kijtoua ken kajki yolkatl tlen ijkuilitok itech capítulo 13. Apocalipsis 17:10 kijtoua: “Mákuilteh reyes yowetskeh, seme de nonteh chikome reyes axa tlanawatijtok iwa non ok se ayamó wits. Pero non sa iksemi wits, amo wejkawas tlanawatijtos”. Nochtin tekiuajkej tlen Satanás okinyekanki, chikome yetoskiaj ken “tsontekomeh” porque itlaj miak ipati okichijkej. Kineskayotiaj tekiuajkej ueyititokej tlen kitlajyouiltiaj ialtepe toTajtsin Dios. Ijkuak apóstol Juan okatka, makuili tekiuajkej ayakmo otlanauatiayaj, Egipto, Asiria, Babilonia, Medopersia uan Grecia. Ijkuak okitak non yolkatl, Roma otlanauatijtoka. Pero ¿akin yetoskia saiktlami tekiua?

8. ¿Akin kineskayotia chikome itsonteko yolkatl temomojti?

8 Ijkuak tikinmitaskej profecías tlen ijkuilitok itech amochtli Daniel, techpaleuis ma tikmatikan akin chikome itsonteko uan akin saiktlami itsonteko yolkatl temomojti. ¿Akin tlanauatijtok axkan itlamian tonalmej? (Apoc. 1:10). Reino Unido uan Estados Unidos, ik non, uelis tikijtoskej yejuan kinneskayotia chikome itsonteko yolkatl temomojti tlen kijtoua Apocalipsis 13:1-4.

YOLKATL TEMOMOJTI KIPIA OME IKUAKOJUAN KEN SE ICHKA

“Owalpankisako ixko tlali” uan tlajtoua “kemi se dragón”. Kichiua “mawetsiki tletl de kan ilwikak” uan noijki ken se “profeta tekajkaya” kinchiua “milagros” (Apoc. 13:11-15; 16:13; 19:20). Reino Unido uan Estados Unidos kineskayotiaj yolkatl temomojti, kipia ome ikuakojuan uan noijki kineskayotia ken se “profeta tekajkaya”, porque kinkajkayaua “tlaltikpaktlakah iwa okinnawati makichijchiwakah ika tetl se estatua non matlachixto kemi neká yolkatl temojti” tlen kipia chikome itsontekouan uan majtlaktli ikuakojuan. (Xikita párrafo 9).

9. ¿Akin kineskayotia yolkatl tlen kipia ikuakojuan ken se ichka?

9 Apocalipsis capítulo 13 kijtoua tlen kichiua akin kineskayotia chikome itsonteko yolkatl, kijtosneki Reino Unido uan Estados Unidos. Non amochtli kiteititia ken okse yolkatl, ompa kijtoua: “Okimpiaya ome ikuakuanwah kemi ikuakuanwah se ichka, pero otlajtoaya kemi se dragón”. Nin yolkatl temomojti “okinchiwaya wejweyi milagros, asta okichiwaya mawetsiki tletl de kan ilwikak itech tlali inmixpah nochteh n tlakah” (Apoc. 13:11-15). Noijki Apocalipsis capítulo 16 uan 19 kitokayotia “profeta tekajkaya” (Apoc. 16:13; 19:20). Daniel noijki okijto non tekiuajkayotl sapanoua tlaxixiniskia (Dan. 8:19, 23, 24, nota). Ijkon opanok ijkuak omochi Segunda Guerra mundial. Sekimej ixtlamatkej tlen inmialtepe Reino Unido uan Estados Unidos omosetilijkej uan okinchijchijkej ome bombas atómicas uan ijkon otlanki guerra. Ijkon non tekiuajkayotl, Reino Unido uan Estados Unidos okichijkej “mawetsiki tletl de kan ilwikak”.

YOLKATL CHICHILTIK

Ipan non yolkatl kajki “mekatanajsiwatl”, ye kineskayotia ueyi Babilonia. Non yolkatl kineskayotia “chikweyi tlanawati” (Apoc. 17:3-6, 8, 11). “Mekatanajsiwatl” kiyekana yolkatl temomojti pero satepan yolkatl kixpoloua. “Mekatanajsiwatl” kinneskayotia nochi religiones tlen tlamachtiaj tlen amo melauak. Yolkatl kineskayotia Organización de las Naciones Unidas uan kinpaleuia tekiuajkej ma tlanauatikan itech nochi tlaltikpak. (Xikinmita párrafos 10, 14 hasta 17).

10. ¿Tlen kineskayotia “iestatua n yolkatl temojti”? (Apoc. 13:14, 15; 17:8, 11).

10 Axkan ma timomachtikan ken kajki okse yolkatl. Mota ken yolkatl tlen kipia chikome itsontekouan pero nin chichiltik. Amochtli Apocalipsis kitokayotia “iestatua n yolkatl temojti” uan noijki kijtoua ye “chikweyi tlanawati” (xiktlajtolti Apocalipsis 13:14, 15; 17: 3, 8, 11). * Apóstol Juan okijto non “tlanawati” achto okatka, satepan ayakmo okitakej pero saiktlami oksepa omonexti. Non kiteititia Organización de las Naciones Unidas, tlen kinpaleuia tekiuajkej itech nochi tlaltikpak. Ijkuak opejki, okitokayotiayaj Sociedad de Naciones. Pero ijkuak opanok Segunda Guerra mundial ayakmo okatka. Satepan oksepa opejki tlapaleuia uan okitokayotijkej ONU.

11. ¿Tlen kichiuaskej tekiuajkej uan tleka amo ma timomojtikan?

11 Tlen kijtoskej tekiuajkej kichiuas miakej ma kixnamikikan Jehová uan itekipanojkauan. Satepan yetoskia ken ‘kinmoololoskeh n wejweyi reyes non tlanawatijtokeh ipan nin tlaltíkpaktli’ para “iueyi tonal toTajtsin Dios” tlen itoka Armagedón (Apoc. 16:13, 14, 16). Pero amo ma timomojtikan porque toTajtsin Dios san niman kinmakixtis akinmej kipaleuiaj iTekiuajkayo (Ezeq. 38:21-23).

12. ¿Tlen kinpanos akinmej kinneskayotia yolkamej?

12 ¿Tlen kinpanos akinmej kinneskayotia yolkamej? Apocalipsis 19:20 technankilia: “Yolkatl okikitskijkeh, sansikah iwa n profeta tekajkaya non okinchi milagros iyakapa non yolkatl temojti. Ika nonteh milagros non okinchi non profeta, miakeh okinkajkaya para makimotekawilikah mamoixmachotikah iwa okiweyilijkeh iestatua non weyi yolkatl, non otlanawati makichijchiwilikah ijkó kemi ye. Iwa n yolkatl temojti iwa n profeta tekajkaya, okonintlamotlakeh yolitokeh kan kuakualakatok tletl ika asufre”. Akinmej kikokoliaj toTajtsin Dios ok tlanauatijtoskej, ijkuak kinmixpoloskej.

13. ¿Tlen kinekij tekiuajkej ma tikchiuakan?

13 ¿Tlen techmachtia? Akinmej tiktekichiuiliaj toTajtsin Dios moneki nochipa ma tiktlakamatikan uan ma tikpaleuikan iTekiuajkayo (Juan 18:36). Ik non, tejuan amo timokajkalakiaj itech política. Maski ualeua oui porque tekiuajkej kinekij ma tikinpaleuikan uan ma tikchiuakan tlen technauatiaj. Akinmej kichiuaj tlen kinmiluiaj tekiuajkej kiseliaj imarca “yolkatl” (Apoc. 13:16, 17). Uan akinmej yikipiaj non marca Jehová ayakmo kinselis uan amo kinkauilis ma yoltokan nochipa (Apoc. 14:9, 10; 20:4). Ik non, ma tikchiuakan tlen Jehová techiluia maski tekiuajkej kinekiskej techchiualtiskej ma tikinpaleuikan.

“MEKATANAJSIWATL” KIPANOS TLEN AMO KUALI

14. ¿Tlen okitak apóstol Juan tlen sapanoua okitlajtlachialti? (Apocalipsis 17:3-5).

14 Apóstol Juan okitak itlaj tlen sapanoua okitlajtlachialti. Okitak ipan se yolkatl okatka se siuatl (Apoc. 17:1, 2, 6). Yetoskia ken se “mekatanajsiwatl” uan itoka “weyi Babilonia”, “momekatijtinemih” iuan “wejweyi tlanawatijkeh itech nin tlaltíkpaktli” (xiktlajtolti Apocalipsis 17:3-5).

15, 16. ¿Akin kineskayotia “weyi Babilonia” uan tleka ijkon tikijtouaj?

15 ¿Tlen kineskayotia “weyi Babilonia”? Nin siuatl amo kinneskayotia tekiuajkej. Amochtli Apocalipsis kijtoua non siuatl momekatia inmiuan tekiuajkej tlen katej itech nochi tlaltikpak (Apoc. 18:9). Siuatl kajki ipan yolkatl, kiteititia ye kineki kinnauatis tekiuajkej. Noijki amo kinneskayotia akinmej tlanemakaj tlen kinyekana Satanás porque amochtli Apocalipsis satepan kijtoua yejuan “tlasemankeh de nochi n tlaltíkpaktli” (Apoc. 18:11, 15, 16).

16 Ijkuak Biblia kijtoua ikaj auilnemi uan momekatijtinemi kijtosneki ijkuak ikaj tlen kijtoua kitekichiuilia toTajtsin Dios kiueyichiua okseki tlamantli noso kichiua ken oksekimej tlen amo kixmatij Jehová (1 Crón. 5:25; Sant. 4:4). Biblia kijtoua ijkuak ikaj nochipa kitlakamati Jehová, kijtosneki chipauak noso amikaj iuan moteka (2 Cor. 11:2; Apoc. 14:4). Yiuejkika ompa Babilonia okineltokayaj tlen amo melauak. Ik non, ueyi Babilonia kineskayotia nochi tlen tlamachtiaj amo melauak, kijtosneki nochi religiones tlen tlakajkayauaj (Apoc. 17:5, 18, xikita amochtli ¿Tlen melauak tlamachtia Biblia? página 219, tlamachtil tlen itoka: “¿Tlen ‘weyi Babilonia’?”).

17. ¿Tlen kipanos “weyi Babilonia”?

17 ¿Tlen kipanosweyi Babilonia”? Apocalipsis 17:16, 17 kijtoua: “Májtlaktli kuakuajmeh non otikimitak kimpixtok n yolkatl, kikokoliskeh n mekatanajsiwatl, kikixtiliskeh nochi tlan kipia iwa kikawaskeh sa xipetstik. Kikualiskeh inakayo iwa kontlamotlaskeh ijtik tletl. Dios yokitlali itech inyolo n májtlaktli tlanawatijkeh ijkó makichiwakah”. Jehová kinkauilis tekiuajkej ma mopaleuikan ika “yolkatl chichiltik” (Naciones Unidas) ma kixnamikikan nochi religiones tlen tlakajkayauaj uan ma kinmixpolokan (Apoc. 18:21-24).

18. ¿Tlen moneki ma tikchiuakan para amo tipouiskej itech “weyi Babilonia”?

18 ¿Tlen techmachtia? Ma tikueyichiuakan toTajtsin Dios ken ye kipaktia (Sant. 1:27). Amo ma tikkauilikan ueyi Babilonia ma techkajkayaua ika nin tlamantli: tlen tlamachtiaj, iluichiuaj, ijkuak tetlajchiuiaj uan amo chipauak kipiaj innemilis. Ma tikinmiluijtokan oksekimej: “Xikisakah de Babilonia”. Tla ijkon kichiuaj, toTajtsin Dios kitas amo otlajtlakolchijkej ken ueyi Babilonia (Apoc. 18:4).

¿TLEN KIPANOS SATANÁS?

“SE WEYI DRAGÓN CHICHILTIK”

Satanás kikauilia ma tlanauati yolkatl temomojti tlen kipia “chikome itsontekonwah” (Apoc. 12:3, 9, 13; 13:4; 20:2, 10). Satanás sapanoua kikokolia Jehová, tsaktos mil xiuitl. Satepan “kitlamotlaskeh kan kuakualakatok tletl iwa asufre”. (Xikinmita párrafos 19 uan 20).

19. ¿Akin kineskayotia “weyi dragón chichiltik”?

19 Amochtli Apocalipsis tlajtoua itech “se weyi dragón chichiltik” (Apoc. 12:3). Non dragón moteuia iuan Jesús uan ángeles (Apoc. 12:7-9). Kintlajyouiltia itekipanojkauan toTajtsin Dios uan kinkauilia tekiuajkej ma tlanauatikan (Apoc. 12:17; 13:4). ¿Akin kineskayotia non dragón? Kineskayotia “koatl non yowejka kajki, non noiwa itoka diablo iwa satanás” (Apoc. 12:9; 20:2). Ye kinyekantok nochtin akinmej kikokoliaj Jehová.

20. ¿Tlen kipanos dragón?

20 ¿Tlen kipanos dragón? Apocalipsis 20:1-3 kijtoua se ángel kitlamotlas Satanás “kan sentlawejkatlantik” uan ompa kitsakuaskej. Satanás tsaktos mil xiuitl ‘ijkó ayakmó kinkajkayajtinemis n tlaltikpaktlakah’ hasta ijkuak ma tlami mil xiuitl. Satepan Satanás uan amo kuali ejekamej “kitlamotlaskeh kan kuakualakatok tletl iwa asufre”, kijtosneki kinmixpoloskej (Apoc. 20:10). ¡Sapanoua kualtsin tiyetoskej ijkuak Satanás uan amo kuali ejekamej ayakmo yetoskej!

21. ¿Tleka tiyolpakij tikmatiskej tlen kijtoua amochtli Apocalipsis?

21 Sapanoua techyolchikaua tikajsikamatiskej tlen kijtosneki tlen kijtoua amochtli Apocalipsis. Yitikmatij akinmej kikokoliaj Jehová uan tlen kinpanos. Ik non, Biblia kijtoua: “Miak mayolpakikah akimeh kiamapoah iwa akimeh kikakih [...] tlan nika ijkuilitok” (Apoc. 1:3). ¿Ken yetoskej akinmej nochipa kitlakamatiskej Jehová ijkuak ye kinmixpolos akinmej kikokoliaj? Non satepan timomachtiskej.

TLAKUIKALI 23 Yitlanauatijtok iTekiuajkayo Jehová

^ Amochtli Apocalipsis kineskayotia ika seki tlamantli akinmej kikokoliaj toTajtsin Dios. Amochtli tlen okijkuilo Daniel techpaleuia ma tikajsikamatikan tlen kijtosneki. Axkan tikitaskej seki profecías tlen ompa ijkuilitok uan tlen ijkuilitok itech amochtli Apocalipsis. Non techpaleuis ma tikajsikamatikan akinmej kikokoliaj toTajtsin Dios uan tlen kinpanos.

^ “Májtlaktli ikuakuanwah” yolkatl tlen kipia chikome itsontekouan, kinneskayotia nochtin tekiuajkej. Itech Biblia, majtlaktli kiteititia itlaj ajsitok.

^ Yolkatl tlen temomojti amo mota ken yolkatl chichiltik porque itech ikuakojuan amo kipia coronas noso diademas (Apoc. 13:1). Non yolkatl okiski itech chikome tekiuajkej uan kikauiliaj ma tlanauati (xikalaki itech jw.org uan xiktemo “¿Qué es la bestia de color escarlata del capítulo 17 de Apocalipsis?”).