Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 23

Ximotlasojtlakan “ken se chikauak tlitl”

Ximotlasojtlakan “ken se chikauak tlitl”

“Itli [tlasojtlalistli] ken se chikauak tlitl, itli Jah” (CANT. 8:6).

TLAKUIKALI 131 ToTajtsin Dios yokinsetili

XIKILNAMIKTO a

1. ¿Tlen kijtoua Biblia ijkuak ikaj melauak tetlasojtla?

 BIBLIA kijtoua ijkin momachilia ijkuak ikaj melauak tetlasojtla: “Itli ken se chikauak tlitl, itli Jah. Atl tlen chikauak molinia amo uelis kiseuis tlasojtlalistli, nion aueyatl uelis kiuikas” (Cant. 8:6, 7). b ¡Kualtsin tlen kijtoua Biblia! Non kijtosneki akinmej yomonamiktijkej uelis nochipa san sekan yetoskej uan nochipa motlasojtlaskej.

2. ¿Tlen uelis kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej?

2 Se tlakatl uan isiua moneki mochijchikauaskej nochipa motlasojtlaskej uan ijkon san sekan yetoskej. Non yetoskia ken tlitl. Tlitl moneki nochipa kitlaliliskej kouitl para amo maseui. Se tlakatl uan isiua noijki moneki nochipa motlasojtlaskej. Pero ualeua tlajyouiaj, amo kipiaj tomin, mokokouaj uan kitaj oui kinmiskaltiskej inkoneuan. Non uelis kichiuas ayakmo mamotlasojtlakan. Ikinon ¿tlen uelis kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej? Axkan tikitaskej eyi tlamantli tlen kinpaleuis mayolpakikan uan okachi kuali mamouikakan. c

OKACHI XIMOUIKAKAN IUAN JEHOVÁ

Akinmej yomonamiktijkej moneki kuali mouikaskej iuan Jehová ijkon ken okichijkej José uan María. (Xikita párrafo 3).

3. ¿Tleka moneki kuali mouikaskej iuan Jehová akinmej yomonamiktijkej? (Eclesiastés 4:12; noijki xikita foto).

3 Para okachi motlasojtlaskej akinmej yomonamiktijkej moneki mochijchikauaskej kuali mouikaskej iuan Jehová. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Porque tla kipatioitaj kuali mouikaskej iuan Jehová, kinpaleuis makitlakamatikan. Ijkon kuali mouikaskej maski kinpanos itlaj tlen kichiuas ayakmo mamotlasojtlakan (xiktlajtolti Eclesiastés 4:12). Akinmej mouikaj iuan Jehová mochijchikauaj kichiuaskej ken ye. Yejuan kichiuaj tlen kuali, kimatij mochiaj uan motlapojpoluiaj (Efes. 4:32–5:1). Akinmej yomonamiktijkej nochipa motlasojtlaskej tla ijkon kichiuaskej. Se tokni tlen yikipia 25 xiuitl omonamikti uan itoka Lena, okijto: “¡Amo oui tiktlasojtlaskej uan tiktlakaitaskej akin kuali mouika iuan Jehová!”.

4. ¿Tleka Jehová okinpejpenki José uan María para makiskaltikan iKone?

4 Matikitakan tlen kijtoua Biblia. Jehová okinpejpenki José uan María para makiskaltikan iKone tlen yetoskia Mesías. Yejuan okatkaj ixuiuan David. ¿Tleka okinpejpenki? Porque kuali iuan omouikayaj. Noijki Jehová okimatiaya yejuan kuali omoyekanayaj ika itlanauatiluan. ¿Tlen kinmachtia akinmej yomonamiktijkej tlen okichijkej José uan María?

5. ¿Ken uelis kichiuaskej ken José tlakamej akinmej yomonamiktijkej?

5 José kuali omoyekanaya ika itlanauatiluan Jehová uan non okipaleui kuali mayeto iuan isiua. Eyi uelta Jehová okilui ken omonekiaya kiyekanas ifamilia. Maski okitak oui ye ijkon okichi (Mat. 1:20, 24; 2:13-15, 19-21). José okitlakamatki Jehová uan ijkon kuali okimalui María. Ikinon xamo María okachi okitlakaitak uan okitlasojtlak. Tlakamej akinmej yomonamiktijkej uelis kichiuaskej ken José uan kitaskej tlen kijtoua Biblia para ijkon uelis kinmaluiskej infamilia. d Xamo monekis kipatlaskej seki tlamantli pero tla ijkon kichiuaskej, kiteititiskej kitlasojtlaj insiua. Noijki okachi kuali mouikaskej. Se tokni tlen yikipia kanaj 20 xiuitl omonamikti uan chanti altepetl Vanuatu, okijto: “Okachi niktlakaita nonamik ijkuak nikita moyekana ika itlanauatiluan Jehová. Noijki kuali nimomachilia uan nikita kuali tlen kipejpena”.

6. ¿Ken uelis kichiuaskej ken María siuamej tlen yomonamiktijkej?

6 María kuali omouikaya iuan Jehová. Ye omomachtiaya iTlajtol toTajtsin Dios ikinon otlaneltokaya. Amo otlaneltokaya san porque José kuali omouikaya iuan Jehová (xikita nota de estudio tlen kajki itech Lucas 1:46TNM). Noijki omajxiliaya para mokuayejyekos tlen omomachtiaya (Luc. 2:19, 51). María kuali omouikaya iuan Jehová uan non okipaleui kuali mamouika iuan inamik. Axkan tokniuan siuamej noijki mochijchikauaj kichiuaskej ken María. Matikitakan tlen okichi se tokni tlen itoka Émiko. Ye okijto: “Ijkuak ayamo onimonamiktiaya, san noselti onimomachtiaya Biblia. Pero ijkuak onimonamikti, nonamik topatka omotlatlaujtiaya uan okimaluiaya tofamilia. Onikajsikamatki onikneltokaya Jehová porque nonamik ijkon okichiuaya. Omonekiaya itlaj nikchiuas para kuali nimouikas iuan Jehová. Axkan nimajxilia niyetos noselti uan ijkon kuali nimotlapouia iuan Jehová. Noijki niktlajtoltia Biblia uan nimokuayejyekoua tlen nimomachtia” (Gál. 6:5). Tla tokniuan siuamej akinmej yomonamiktijkej mochijchikauaj kuali mouikaskej iuan Jehová, innamik okachi kintlasojtlas uan kinmiluis tlen kuali kichiuaj (Prov. 31:30).

7. ¿Tlen kinmachtia akinmej yomonamiktijkej tlen okichijkej José uan María?

7 José uan María omopaleuijkej kuali mouikaskej iuan Jehová. Okimatiayaj sapanoua ipati kiueyichiuaskej Jehová ken familia (Luc. 2:22-24, 41; 4:16). Xamo ijkuak okinpixkej inkoneuan ualeua okitakej oui ijkon kichiuaskej, pero omochijchikajkej san sekan okiueyichijkej Jehová. Akinmej yomonamiktijkej noijki uelis ijkon kichiuaskej. Akinmej yikinpiaj inkoneuan xamo kitaj oui monechikoskej uan san sekan kiueyichiuaskej Jehová ken familia. Noijki ualeua kitaskej oui momachtiskej Biblia uan motlapouiskej iuan Jehová. Okachi kuali mouikaskej tla san sekan kiueyichiuaj Jehová uan non kinpaleuis okachi makineltokakan. Ikinon moneki okachi kipatioitaskej kiueyichiuaskej Jehová.

8. ¿Tlen uelis kichiuaskej tla amo kuali mouikaj akinmej yomonamiktijkej?

8 ¿Tlen uelis kichiuaskej tla amo kuali mouikaj akinmej yomonamiktijkej? Xamo amo kinpaktis san sekan kiueyichiuaskej Jehová ken familia. Akinmej ijkon kinpanotok uelis kinpaleuis tla momachtiskej se tlamantli tlen kinpaktia uan amo uejkaua. Tla ijkon kichiuaskej, okachi kuali mouikaskej uan kichiuaskej tlen Jehová kipaktia.

XIMAJXILIKAN SAN SEKAN NANYETOSKEJ

9. ¿Tleka moneki majxiliskej san sekan yetoskej akinmej yomonamiktijkej?

9 Akinmej yomonamiktijkej nochipa motlasojtlaskej tla majxiliaj san sekan yetoskej. Porque ijkon uelis kajsikamatiskej ken momachilia uan ken mokuayejyekoua innamik (Gén. 2:24). Matikitakan tlen okinpanok Lilia uan Ruslán. Yejuan yikipiaj kanaj 15 xiuitl omonamiktijkej. Lilia okijto: “Otikitakej amo nochipa san sekan tiyetoskiaj ijkon ken otimokuayejyekouayaj. Porque otikchiuayaj miak tlamantli, otitekipanouayaj, otikchiuayaj itlaj tokalijtik uan satepan otikinpixkej tokoneuan. Otikitakej tla amo otimajxiliayaj para tiyetoskej san sekan ayakmo timotlasojtlaskiaj”.

10. ¿Ken uelis kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej ijkon ken kijtoua Efesios 5:15, 16?

10 ¿Tlen uelis kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej para san sekan yetoskej? Moneki kitaskej keman noso tlen hora majxiliskej san sekan yetoskej (xiktlajtolti Efesios 5:15, 16). Se tokni tlen chanti altepetl Nigeria uan itoka Uzondu, okijto: “Ijkuak nikpejpena tlen nikchiuas, noijki nikita keman nimajxilis niyetos iuan nosiua. Sapanoua nikpatioita ijkon nikchiuas” (Filip. 1:10). Matikitakan tlen okichi Anastasia. Inamik tlapaleuia ken tlayekanki itech circuito ompa Moldavia. Ye majxilia para yetos iuan inamik ikinon okijto: “Ne nikchiua tlen moneki ijkuak nonamik tlapaleuijtok. Ijkon timajxiliaj para san sekan tiyetoskej”. Pero tla akinmej yomonamiktijkej kichiuaj miak tlamantli, ¿ken uelis kichiuaskej para majxiliskej san sekan yetoskej?

¿Tlen uelis san sekan kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej? (Xikinmita párrafos 11 uan 12).

11. ¿Tlen okichiuayaj Áquila uan Priscila?

11 Akinmej yomonamiktijkej uelis kichiuaskej ken Áquila uan Priscila. Itech achto siglo miakej tokniuan okintlasojtlayaj (Rom. 16:3, 4). Biblia amo kijtoua nochi tlamantli tlen okichiuayaj pero kijtoua san sekan otekipanouayaj, otetlapouiayaj uan okinpaleuiayaj oksekimej (Hech. 18:2, 3, 24-26). Biblia kijtoua san sekan omopaleuiayaj Áquila uan Priscila.

12. ¿Tlen uelis kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej para majxiliskej san sekan yetoskej? (Noijki xikita foto).

12 ¿Ken uelis kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej ijkon ken Áquila uan Priscila? Moneki mokuayejyekoskej tlen tlamantli inselti kichiuaskej. ¿Uelis itlaj nankichiuaskej san sekan? Áquila uan Priscila san sekan otetlapouiayaj. ¿Noijki ijkon nankichiuaj? Áquila uan Priscila san sekan otekipanouayaj. Xamo nankipiaj tlatlamantli nanmoteki pero uelis nanmopaleuiskej namokalijtik (Ecl. 4:9). Akinmej mopaleuiaj okachi kuali mouikaj uan majxiliaj motlapouiskej. Robert uan Linda yikipiaj kanaj 50 xiuitl omonamiktijkej. Robert okijto: “Amo timajxiliaj san sekan tiyetoskej. Sapanoua niyolpaki ijkuak nitlapajpaka noso nikinyektlalia xochimej uan nosiua nechpaleuia. Okachi timotlasojtlaj ijkuak san sekan timopaleuiaj”.

13. ¿Tlen moneki kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej para kuali moixmatiskej?

13 Akinmej yomonamiktijkej amo kijtosneki kuali moixmatij maski san sekan katej. Se tokni siuatl tlen chanti Brasil, okijto: “Ualeua tikpiaj miak tekitl itech tokalijtik. Ikinon uelis timokuayejyekoskej san sekan tikatej. Onikasijkamatki amo san moneki tiyetoskej san sekan. Noijki moneki nikmatis ken momachilia nonamik uan ken mokuayejyekoua”. Matikitakan tlen okichijkej Bruno uan isiua Tays para okachi moixmatiskej. Bruno okijto: “Tikintlatiaj toteléfonos ijkuak san sekan tikatej para okachi tiyolpakiskej”.

14. ¿Tlen uelis kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej tla amo kinpaktia san sekan yetoskej?

14 Pero ¿tlen uelis kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej tla amo kinpaktia san sekan yetoskej? Xamo amo kinpaktia kichiuaskej san se tlamantli noso amo kuali mouikaj. Pero matikilnamikikan tlen yotikitakej, ijkuak yikin tikxotlaltiaj tlitl amo san niman kualtsin xotla. Moneki tiktlaliliskej kouitl para kualtsin maxotla. Ijkon moneki kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej. Moneki mochijchikauaskej mojmostla san sekan yetoskej. Uelis san sekan kichiuaskej tlen okachi kinpaktia (Sant. 3:18). Okachi motlasojtlaskej tla peuaj kichiuaj seki tlamantli maski san tsikitsin.

XIMOTLAKAITAKAN

15. ¿Tleka moneki motlakaitaskej akinmej yomonamiktijkej?

15 Akinmej yomonamiktijkej moneki motlakaitaskej. Oxígeno kipaleuia maxotlato tlitl porque tla amo kipias san niman seuis. Noijki akinmej yomonamiktijkej tla amo motlakaitaj, xamo satepan ayakmo motlasojtlaskej. Pero okachi motlasojtlaskej tla mochijchikauaj nochipa motlakaitaskej. Monamik moneki kitas melauak tiktlakaita uan amo san te timokuayejyekos tiktlakaita. Penny uan Aret yikipiaj kanaj 25 xiuitl omonamiktijkej. Penny okijto: “Timotlakaitaj ikinon timotlasojtlaj. Ijkuak timotlapouiaj tikpatioitaj tlen tikijtouaj uan tikkakij tlen timokuayejyekouaj. Noijki tikajsikamatij tlen tikmachiliaj”. ¿Tlen uelis kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej para kiteititiskej motlakaitaj? Matikitakan tlen okichijkej Abrahán uan Sara.

Tokni tlen yomonamikti kitlakaita isiua ijkuak kikaki tlen kiluia. (Xikita párrafo 16).

16. ¿Ken uelis kichiuaskej ijkon ken Abrahán tlakamej tlen yomonamiktijkej? (1 Pedro 3:7; noijki xikita foto).

16 Abrahán okitlakaitak Sara. Nochipa okikakiaya uan okajsikamatiaya ken omomachiliaya. Se tonal Sara sapanoua omotekipachouaya uan okijto itlajtlakol Abrahán tlen okipanotoka. Abrahán amo okualanki nion amo okiyolkoko. Ye kuali okixmatiaya Sara uan okimatiaya okitlakaitaya uan okipaleuiaya ijkuak itlaj okipejpenaya. Abrahán okikak Sara uan okitak ken uelis kiyektlalis tlen opanotoka (Gén. 16:5, 6). ¿Tlen kinmachtia akinmej yomonamiktijkej? Tokni tlen kipia isiua kiyekana ifamilia uan kipejpena tlen kichiuaskej (1 Cor. 11:3). Pero kitlasojtla isiua ikinon kikaki ijkuak kiluia tlen mokuayejyekoua porque xamo tlen kipejpenas uelis kinpaleuis noso amo (1 Cor. 13:4, 5). Tlakamej tlen yomonamiktijkej moneki kikakiskej insiua porque ualeua motekipachoua uan kineki ikaj makinkaki. ¿Tiktlakaita mosiua uan tikkaki ijkuak motekipachoua? (Xiktlajtolti 1 Pedro 3:7). Angela uan Dimitri yikipiaj kanaj 30 xiuitl omonamiktijkej. Angela okijto tlen kichiua inamik para kuali ye mamomachili, okijto: “Dimitri nochipa nechkaki ijkuak nechpanoua tlen amo kuali noso san ijkuak nikneki iuan nimotlapouis. Ye amo san niman kualani maski ne amo kuali nimomachilia noso nikualantok”.

17. ¿Ken uelis kichiuaskej ijkon ken Sara siuamej tlen yomonamiktijkej? (1 Pedro 3:5, 6).

17 Sara okiteititi okitlakaitaya Abrahán ijkuak okipaleuiaya kipejpenas tlen kichiuas (Gén. 12:5). Se tonal Abrahán kuali okinseli sekimej tlakamej. Ikinon okilui Sara makichiua miak pan maski ye okichijtoka okseki tlamantli (Gén. 18:6). Sara san niman okichi tlen okilui Abrahán. Tokniuan siuamej tlen yomonamiktijkej uelis kichiuaskej ken Sara uan kipaleuiskej innamik ijkuak itlaj kipejpenas. Okachi motlasojtlaskej tla ijkon kichiuaj (xiktlajtolti 1 Pedro 3:5, 6). Tokni Dimitri tlen yotikitakej itech okse párrafo kijtoua tlen kichiua isiua tlen itoka Angela para kititis kitlakaita. Dimitri okijto: “Nikmatok nosiua nochipa nechpaleuis ijkuak itlaj nikpejpenas maski amo san se tlamantli timokuayejyekouaj. Nosiua amo san niman kualani ijkuak itlaj amo kuali kisa. ¡Sapanoua nimotlasojkamati porque Angela nechpaleuia!”. ¡Amo oui tiktlasojtlaskej akin techtlakaita!

18. ¿Tlen panos tla akinmej yomonamiktijkej mochijchikauaj nochipa motlasojtlaskej?

18 Satanás amo kineki mamotlasojtlakan tokniuan akinmej yomonamiktijkej. Ye kimati tla ayakmo motlasojtlaj noijki uelis kikauaskej Jehová. ¡Pero amitlaj kichiuas mamokauakan tla melauak motlasojtlaj! Ikinon moneki motlasojtlaskej ijkon ken kijtoua Biblia itech amochtli El Cantar de los Cantares. Akinmej yomonamiktijkej moneki kipatioitaskej kiueyichiuaskej Jehová. Noijki moneki majxiliskej san sekan yetoskej, kiteititiskej motlakaitaj ijkuak moajsikamatij ken momachiliaj uan kitaj tlen kinpoloua. Tla ijkon kichiuaj akinmej yomonamiktijkej, kiueyichiuaskej Jehová porque ye kichiua melauak mamotlasojtlakan. Noijki nochipa motlasojtlaskej uan yetoskia ijkon ken tlitl ijkuak kualtsin xotla.

TLAKUIKALI 132 Nochipa nimitstlasojtlas

a Akinmej yomonamiktijkej yokiselijkej se itetliokolil Jehová porque ijkon tlakatl uan siuatl kiteititiaj motlasojtlaj. Pero satepan uelis ayakmo motlasojtlaskej. Akinmej yomonamiktijkej nin tlamachtil kinpaleuis okachi mamotlasojtlakan uan mayolpakikan iuan innamik.

b Ijkuak ikaj melauak tetlasojtla, nochipa ijkon kichiua uan amitlaj kichia kiselis. Biblia kitokayotia “itli Jah” porque ye nochipa tetlasojtla.

c Tlen kijtoua nin tlamachtil noijki kinpaleuis akinmej innamik amo kitekichiuilia Jehová (1 Cor. 7:12-14; 1 Ped. 3:1, 2).

d Uelis mitspaleuis tlen tikajsis itech sección “¿Tlen uelis kinpaleuis familias?” tlen kajki itech jw.org uan JW Library®.