Xikita nochi

Tlen kiualika

Ma titeiknomatikan ken Jehová uan ma tikteititikan melajkayotl

Ma titeiknomatikan ken Jehová uan ma tikteititikan melajkayotl

“Xitlaixkomakakan ika melajkayotl uan xikteititikan tlasojtlalistli yolmelajki uan xiteiknomatikan” (ZAC. 7:9).

TLAKUIKALMEJ: 125 UAN 88

1, 2. (1) ¿Ken okitaya Jesús Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés? (2) ¿Tleka escribas uan fariseos amo kuali okitekitiltiayaj Tlanauatil?

JESÚS okipatioitaya Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés. Uan non amo techtlajtlachialtia porque non Tlanauatil okitemakak Jehová akin sapanoa ueyititok. Biblia okijto Jesús kinpatioitaskia itlanauatiluan Jehová ijkuak ijkin okijto: “Nechyolpaktia nikchiuas motlanekilis, oh noTajtsin Dios uan motlanauatil kajki noijtik” (Sal. 40:8). Ika tlen okijto uan okichi Jesús okiteititi ajsitok iTlanauatil Jehová, tlapaleuia uan mochiua tlen kijtoa (Mat. 5:17-19).

2 Jesús sapanoa omoyolkoko ijkuak okinmitak escribas uan fariseos amo kuali okitekitiltiayaj iTlanauatil iTajtsin. Ninmej teopixkej san seki tlamantli okintlakamatiayaj. Ik non, Jesús okijto: “Nomejwah nonkiaxkatiliah Dios nomodiesmo de nomomenta, nomoanis iwa nomokomino”. Pero ¿tlen amo kuali okichiuayaj? Ye okinmilui: “Mach nonkichiwah tlan okachi weyi kijtosneki inawak Dios, kemi xiyeknemikah, xiteiknomatikah iwa xikneltokakah Dios” (Mat. 23:23). Fariseos amo okajsikamatiayaj tlen okijtosnekiaya Tlanauatil uan sapanoa omoueyinekiayaj. Pero Jesús kuali okajsikamatiaya uan itech sejse tlanauatil okimatiaya tlen okiteititiaya itech Jehová.

3. ¿Tlen timomachtiskej?

3 Akinmej tikchiuaj ken Cristo ayakmo timoyekanaj ika tlajtolsenkaualistli itech Tlanauatil (Rom. 7:6). Tla ijkon, ¿tleka Jehová otlanauati ma kijkuilokan itech Biblia? Jehová kineki ma tikajsikamatikan uan ma tikchiuakan tlen kijtoa Tlanauatil. Se neskayotl, ¿tlen principios tikinmajsij ijkuak timomachtiaj itech altepemej kanin sekimej omopaleuiayaj? Yichikome otimomachtijkej ijkuak ikaj amo okinekiaya temiktis omonekiaya kichiuas seki tlamantli para kiknomatiskiaj. Axkan timomachtiskej tlen techmachtiaj itech Jehová altepemej kanin sekimej omopaleuiayaj uan ken uelis tikteititiskej iyelis. Ma tikinnankilikan eyi tlajtlanilmej: altepemej kanin sekimej omopaleuiayaj, ¿ken kiteititiaj Jehová teiknomati? ¿Tlen techmachtia itech ken Jehová kita yolilistli? Uan ¿ken kiteititia imelajkayo? Ijkuak timomachtijtiaskej ma tikitakan ken tikchiuaskej ken Jehová (xiktlajtolti Efesios 5:1NHY).

OMONEKIAYA KINPEJPENASKEJ ALTEPEMEJ KANIN MOPALEUISKIAJ

4, 5. (1) ¿Tlen okipaleuiaya akin otemikti totoka oajsiaya itech altepetl kanin mopaleuiskia? (2) ¿Tlen techmachtia nin itech Jehová?

4 Jehová okintlali chikuase altepemej kanin sekimej omopaleuiayaj uan noijki otlayektlali para totoka ompa ma ajsitij akinmej mopaleuiskiaj. Okinnauati israelitas ma kintlalikan eyi altepemej inajnakastlan aueyatl Jordán ¿Tleka? Para totoka ajsiskia akin amo okinekiaya temiktis (Núm. 35:11-14). Noijki israelitas omonekiaya kiyektlalijtoskiaj ojtli (Deut. 19:3). Noijki moijtoa okintlaliayaj letreros itech ojtli uan ijkon amo mixpoloskia akin okinekiaya mopaleuis itech altepetl. Ken okatkaj altepemej kanin mopaleuiskia akin amo okinekiaya temiktis, non okipaleuiaya amo ma uia itech okse altepetl kanin uelis kinueyichiuaskia teotsitsintin.

5 Ma timokuayejyekokan itech nin tlamantli: Jehová otlanauati ma kinmiktikan akinmej otemiktiayaj. Pero akinmej amo okinekiayaj temiktiskej, okinmiknomatiaya uan okinmaluiaya. Se tlakatl tlen momachtia itech Biblia okijto: “Nochi kuali okiyektlalijkej, amo oui uan totoka oajsiayaj. Totajtsin Dios melauak okinmiknomatiaya”. Jehová amo se juez tlen amo yolkuali uan amo kintlajyouiltia itekipanojkauan. Ye “satlawel teiknoma” (Efes. 2:4).

6. ¿Oteiknomatkej fariseos ken Jehová?

6 Jehová sapanoa teiknomati pero fariseos amo oteiknomatiayaj. Se neskayotl, fariseos amo okitlapojpoluiayaj tla ikaj yokichi kanaj eyi vuelta tlen amo kuali. Amo kuali tlen okichiuayaj, ik non, Jesús okintlapoui itech se fariseo uan itech akin okololoaya tomin tlen san sekan omotlatlaujtijtokaj. Akin okololoaya tomin okiluijtoka toTajtsin Dios ma kiknomati. Pero fariseo okiluiaya toTajtsin Dios: “Nimitstlasojkamati porke ne mach kemi n oksikimeh, yejwah ichtekeh, amokualteh iwa mekatánajteh, iwa ne amo kemi nin tominoololo. Noijki fariseos omokuayejyekoayaj amo omonekiaya teiknomatiskej porque “okintlawelitayah oksikimeh tlakah” (Luc. 18:9-14).

Tla tiyolyamankej, oksekimej amo oui techiluiskej ma tikintlapojpoluikan. (Xikinmita párrafos 4 a 8).

7, 8. (1) ¿Tlen uelis tikchiuaskej tla ikaj techyolkokoa? (2) ¿Tleka moneki ma tiyetokan tiyolyamankej ijkuak titetlapojpoluiaj?

7 Amo ma tikchiuakan ken fariseos. Okachi kuali, ma titeiknomatikan ken Jehová (xiktlajtolti Colosenses 3:13TNM). Moneki ma tikteititikan tiknekij titetlapojpoluiskej uan ijkon amo oui techiluiskej ma tikintlapojpoluikan (Luc. 17:3, 4). Ma timotlajtlanikan: “¿Nikteititia nikneki nochipa nitetlapojpoluis? ¿San niman nikneki nikintlapojpoluis akinmej nechyolkokoaj?”.

8 Ma tiyetokan tiyolyamankej tla tiknekij titetlapojpoluiskej. Fariseos sapanoa omoueyinekiayaj, ik non, amo okinekiayaj tetlapojpoluiskej. Pero tejuan tlen tikchiuaj ken Cristo moneki ma ‘tikinmitakah n oksikimeh kemi okachi weyijkatitokeh’ uan ma tikintlapojpoluikan ika nochi toyolo (Filip. 2:3). Uelis timotlajtlaniskej: “¿Niteiknomati ken Jehová uan niyolyamanki?”. Tla tikchiuaj ken Jehová, oksekimej amo oui kinchiuilis ma techiluikan ma tikintlapojpoluikan uan san niman tikintlapojpoluiskej. Nochipa ma titeiknomatikan uan amo san niman ma timoyolkokokan tla itlaj techchiuiliaj (Ecl. 7:8, 9).

MA TIKPATIOITAKAN YOLILISTLI UAN IJKON AMO YETOS TOTLAJTLAKOL TLA IKAJ MIKIS

9. ¿Ken okinpaleui Jehová israelitas ma kipatioitakan yolilistli?

9 Okintlalijkej nonmej altepemej para kinpaleuiskiaj akinmej amo okinekiayaj temiktiskej (Deut. 19:10). Jehová kipatioita yolilistli uan kikokolia akin kimiktia tlen amo itlaj itlajtlakol (Prov. 6:16, 17). Jehová yolmelauak uan santo uan amo san kajauilmati ijkuak ikaj kimiktiaj maski amo okinekiayaj kimiktiskej. Okiknomatiayaj akin amo okinekiaya temiktis. Pero omonekiaya kinmiluiti tlayekankej. Tla yejuan okitayaj melauak amo okinekiaya temiktis, okikauiliayaj ma mokaua itech altepetl kanin omopaleuiayaj uan uelis kisaskia hasta ijkuak mikiskia ueyi teopixki. Nin okijtosnekiaya nochipa ompa chantiskia. Ijkon Jehová okinpaleui israelitas ma kipatioitakan yolilistli. Tla okitlakaitayaj akin kitemaka yolilistli, amo itlaj kinchiuiliskiaj oksekimej para ma kinpano tlen amo kuali.

10. Ijkon ken okijto Jesús, ¿ken okiteititiayaj escribas uan fariseos amo okipatioitayaj inyolilis oksekimej?

10 Escribas uan fariseos amo oteiknomatiayaj ken Jehová. Amo okipatioitayaj inyolilis oksekimej. Jesús okinmilui: “Porke amo nonkinkawiliah n tlakah makajsikamatikah tlan Dios technawatia, nion nomejwah mach nonkinekih nonkajsikamatiskeh. Nion amo nonkinkawiliah oksikimeh makajsikamatikah” (Luc. 11:52). Yejuan omonekiaya kinpaleuiskej oksekimej ma kajsikamatikan iTlajtol toTajtsin Dios uan ijkon kipiaskia yolilistli tlen amo keman tlamis. Pero amo okinkauiliayaj ma kichiuakan ken Jesús “Akin weleti kichiwa se mayolito nochipa” (Hech. 3:15). Ijkon okichijtokaj ma moixpolokan oksekimej. Nonmej teopixkej san otlaixnekiayaj, omoueyinekiayaj, amo okipatioitayaj yolilistli nion omotekipachoayaj intech oksekimej. ¡Sapanoa otetlajyouiltiayaj!

11. (1) ¿Ken okiteititi Pablo okitaya yolilistli ken Jehová? (2) ¿Tlen techpaleuis ma tikpatioitakan titetlapouiskej ken okichi Pablo?

11 Tla tiknekij tikchiuaskej ken Jehová uan amo ken teopixkej, moneki ma tiktlakaitakan yolilistli uan ma tikpatioitakan. Pablo ijkon okichi ijkuak omochijchika sapanoa miakej okintlapoui. Ik non, okijto: “Amo notlajtlakol tla aka amo momakixtis” (xiktlajtolti Hechos 20:26, 27). Ye amo otetlapoui para amo itlajtlakol yetoskia tla kinmixpoloskiaj oksekimej noso porque Jehová okinauati. Pablo otetlapouiaya porque otetlasojtlaya uan okipatioitaya yolilistli (1 Cor. 9:19-23). Tejuan noijki moneki timochijchikauaskej tikpatioitaskej yolilistli ken Jehová kita porque “amo kineki aka mamoixpolo” (2 Ped. 3:9). ¿Tejuatsin noijki tikneki nochtin ma momakixtikan? Tla titeiknomatij, ika nochi toyolo titetlapouiskej uan okachi tiyolpakiskej.

12. ¿Tleka timomaluiaj tiiTlaixpantijkauan Jehová?

12 Noijki tikpatioitaskej yolilistli ken Jehová tla timomaluiaj. Moneki timomaluiskej ijkuak titekitij, ijkuak tikuikaj se carro, ijkuak tikchijchiuaj se kali noso tikyektlaliaj uan ijkuak tiauij nechikol noso itech se ueyi nechikol. Okachi miak ipati ma timomaluikan uan amo tiktlaniskej tomin. ToTajtsin Dios nochipa kichiua tlen melauak uan tejuan noijki ijkon tiknekij tikchiuaskej. Tlayekankej moneki achto momaluiskej uan akinmej inmiuan katej (Prov. 22:3). Ik non, tla se tlayekanki techiluia ma timomaluikan, ma tiktlakamatikan (Gál. 6:1). Amo ikaj tikmiktiskej tla tikpatioitaj yolilistli ken Jehová.

OMONEKIAYA TLAIXKOMAKASKEJ IKA MELAJKAYOTL

13, 14. ¿Tlen omonekiaya kichiuaskej tlen otlayekanayaj itech Israel tla okinekiayaj kiteititiskej imelajkayo Jehová?

13 Jehová okinnauati akinmej otlayekanayaj itech Israel ma kintlakamatikan itlanauatiluan. Achto omonekiaya kimatiskej nochi tlen opanok. Satepan, ijkuak kipejpenaskiaj kox kiknomatiskej akin amo okinekiaya temiktis, omonekiaya kimatiskej tleka ijkon opanok, ken omomachiliaya uan ken okipiaya iyelis. Para kiteititiskiaj imelajkayo Jehová, omonekiaya achto kitaskej kox okikokoliaya akin okimikti noso amo okinekiaya kimiktis (xiktlajtolti Números 35:20-24). Noijki tla sekimej okitakej, kanaj ome okintlajtlaniayaj para kitaskiaj kox itlajtlakol tlen opanok (Núm. 35:30).

14 Ijkuak tlayekankej okitayaj tlen opanok, omonekiaya mokuayejyekoskej itech akin otemikti uan amo itech tlen okichi. Omonekiaya yetoskej ixtlamatkej para kitaskiaj nochi tlen opanok. Noijki omonekiaya kitlajtlaniliskej iespíritu santo Jehová para uelis kiteititiskiaj ixtlamatilis Jehová, iteiknomatilis uan imelajkayo (Éx. 34:6, 7).

15. ¿Ken okinmitaya Jesús tlajtlakolejkej uan ken okinmitayaj fariseos?

15 Fariseos san okitayaj tlen tlajtlakoli okichiuayaj uan amo omokuayejyekoayaj itech akin otlajtlakolchi. Ma tikitakan tlen opanok ijkuak Jesús otlakuato ikalijtik Mateo. Fariseos okitlajtlanijkej Jesús: “¿Tleka nomotlamachti tlakua iwan tominoololojkeh iwan tlajtlakolejkeh?”. Jesús okinnankili: “Akimeh amo mokokoah mach kinekih se tepajti, yej non mokokoah. Xiwiah iwa kuali xikkajsikamatikah tlan kijtosneki itlajkuilol Dios: ‘Ne nikneki xiteiknomatikah iwa amo techinmiktilikah yolkameh.’ Porke amo onikinnotsako n yolchipawakeh, yej n tlajtlakolejkeh para ayakmó matlajtlakolchiwakah” (Mat. 9:9-13). ¿Okijtojtoka Jesús uelis tlajtlakolchiuaskiaj? Amo. Ye okinekiaya ma moyolkuepakan. Ik non, otetlapouiaya (Mat. 4:17). Pero Jesús okatka ixtlamatki uan okitak se akin okololoaya tomin okinekiaya kipatlas inemilis. Amo san otlakuato ikalijtik Mateo. Miakej okikakiayaj tlen otlamachtiaya (Mar. 2:15). Fariseos amo okinmitayaj oksekimej ken Jesús okinmitaya. San okinmitayaj tlajtlakolejkej uan amo keman kipatlaskiaj innemilis. Nonmej teopixkej amo okipiayaj inyelis ken toTajtsin Dios akin yolmelauak uan amo oteiknomatiayaj ken ye.

16. ¿Tlen moneki kichiuaskej eyi tlayekankej tlen kitaskej ouijkayotl?

16 Tlayekankej moneki kichiuaskej ken Jehová akin kipatioita melajkayotl (Sal. 37:28). Ik non, moneki achto kuali kimatiskej tleka otlajtlakolchi. Uan ijkon kichiuaskej ken kijtoa Biblia (Deut. 13:12-14). Eyi tlayekankej tlen kintlaliaj ma kitakan ouijkayotl moneki kuali kitaskej akin otlajtlakolchi kox omoyolkuepki noso amo. Nin ualeua sapanoa oui. Moneki kitaskej ken momachilia, tlen mokuayejyekoa itech tlen okichi uan tlen onka itech iyolo (Apoc. 3:3). Para kiknomatiskej, moneki kiteititis ika nochi iyolo yomoyolkuepki. *

17, 18. ¿Ken uelis kimatiskej tlayekankej kox melauak omoyolkuepki akin otlajtlakolchi? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil).

17 Jehová uan Jesús kimatij tlen tikpiaj itech toyolo pero tlayekankej amo. Ik non, ¿Ken kimatiskej kox melauak omoyolkuepki akin otlajtlakolchi? Achto, moneki ma kiluikan Jehová ma kinmaka ixtlamatilistli uan ma kimatikan tlen kichiuaskej (1 Rey. 3:9). Ome, moneki kitekitiltiskej Biblia uan amatlajkuilolmej para kimatiskej “neyolkókoli de nin tlaltíkpaktli” uan “neyolkókoli kemi Dios kimonekiltia” kijtosneki melauak omoyolkuepki (2 Cor. 7:10, 11). Moneki kitaskej ika Biblia tlen kimachilia, tlen mokuayejyekoa uan tlen kichiua, nin kiteititis kox melauak omoyolkuepki noso amo.

18 Eyi, moneki kitaskej tleka otlajtlakolchi, ken momachilia uan ken kipia iyelis. Biblia okijto itech Jesús akin kiyekana tlanechikol: “Amo tlaixkomakas san ika tlen kitaskej ixtololouan nion tlayektlalis san ika tlen kikakis. Ika melajkayotl kinmixkomakas akinmej amo itlaj kipiaj uan ika melajkayotl kinyektlalis akinmej yolkualmej” (Is. 11:3, 4). Jesús okintlali tlayekankej ma kimaluikan itlanechikol uan kinpaleuis ma tlaixkomakakan ken ye kichiua (Mat. 18:18-20). Sapanoa timotlasojkamatij porque tlayekankej mochijchikauaj tetlasojtlaskej ken Jesús. Tikpatioitaj yejuan mochijchikauaj teiknomatiskej uan kiteititiaj melajkayotl.

19. ¿Tlen tlamantli tikneki tikchiuas tlen otimomachti itech altepemej kanin sekimej omopaleuiayaj?

19 Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés kichiua ma tiyetokan “tiixtlamatini iwa tikixmati nochi tlan milák” itech Jehová uan itech iprincipios (Rom. 2:20). Se neskayotl, altepemej kanin sekimej omopaleuiayaj kinmachtia tlayekankej ma tlaixkomakakan ika melajkayotl. Noijki techmachtiaj ma tikteititikan tlasojtlalistli yolmelajki uan ma titeiknomatikan (Zac. 7:9). Maski ayakmo timoyekanaj ika Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés, Jehová kipatioita melajkayotl uan teiknomatilistli porque ye amo keman kipatla iyelis. ¡Melauak se tlateochiualistli tiktekichiuiliaj toTajtsin Dios! Ik non, ma tikchiuakan ken Jehová uan itech ma timopaleuikan.

^ párr. 16 Xikita “Preguntas de los lectores” itech revista Akin Tetlapouijtok 15 de septiembre 2006, página 30.