Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 47

Amo matikkauakan Jehová

Amo matikkauakan Jehová

“Oh, Jehová ne nikmatok techpaleuis” (SAL. 31:14).

TLAKUIKALI 122 ¡Ma titlaxikojtokan!

XIKILNAMIKTO a

1. ¿Ken tikmatij Jehová kineki iuan matimouikakan?

 JEHOVÁ kineki iuan matimouikakan (Sant. 4:8). Ye, toTajtsin Dios uan toyolikni, techpaleuia ijkuak titlajyouiaj uan noijki technankilia ijkuak tiktlatlaujtia. Jehová techmachtia uan techmaluia ika ialtepe. ¿Tlen moneki tikchiuaskej para ok iuan timouikaskej?

2. ¿Ken uelis okachi timouikaskej iuan Jehová?

2 Okachi timouikaskej iuan Jehová tla timotlatlaujtiaj, tiktlajtoltiaj iTlajtol uan timokuayejyekoua tlen ompa kijtoua. Tla ijkon tikchiuaj okachi tiktlasojtlaskej, tiktlasojkamatiliskej, tiknekiskej tiktlakamatiskej uan noijki tikueyichiuaskej ken ye kineki (Apoc. 4:11). Ijkuak okachi tikixmatij Jehová okachi tikneltokiliaj uan noijki ialtepe.

3. (1) ¿Tlen kineki kichiuas Satanás? (2) ¿Tlen uelis tikchiuaskej para amo tikkauaskej Jehová uan ialtepe? (Salmo 31:13, 14).

3 Ijkuak titlajyouiaj, Satanás kineki matikkauakan Jehová, ye kineki ayakmo matikneltokilikan toTajtsin Dios uan ialtepe pero uelis titlaxikoskej. Tla tikneltokiliaj Jehová uan ialtepe, amo tikkauaskej (xiktlajtolti Salmo 31:13, 14).

4. ¿Tlen tikitaskej axkan?

4 Axkan tikitaskej eyi tlamantli tlen uelis kichiuas ayakmo matikneltokilikan Jehová uan ialtepe. ¿Tlen uelis kichiuas ayakmo matiktekichiuilikan toTajtsin Dios? ¿Tlen uelis tikchiuaskej para Satanás amo matechkajkayaua?

IJKUAK TITLAJYOUIAJ

5. ¿Tlen uelis kichiuas matikkauakan Jehová uan ialtepe?

5 Ualeua tofamiliares amo kinekij matiktekichiuilikan Jehová noso amo tikpiaj kanin titekipanoskej. Non uelis kichiuas ayakmo matikneltokilikan Jehová uan ialtepe. Ijkuak sapanoua titlajyouiaj, xamo timokuayejyekouaj amo moyektlalis non ouijkayotl uan timosotlauaj. Ijkuak ijkon techpanoua Satanás kineki matikneltokakan Jehová ayakmo techtlasojtla. Noijki kineki matimokuayejyekokan Jehová uan ialtepe kichiuaj matitlajyouikan. Israelitas ijkon okinpanok ijkuak okatkaj Egipto. Yejuan okineltokayaj Jehová okintitlanki Moisés uan Aarón para makinmakixtikan (Éx. 4:29-31). Pero ijkuak Faraón okachi okintlajyouilti, okintlajtlakoltijkej Moisés uan Aarón uan okinmiluijkej: “Onankichijkej faraón uan itlakeualuan okachi matechkokolikan uan onankichijkej makinekikan techmiktiskej ika espada” (Éx. 5:19-21). Techyolkokoua ijkon okichijkej israelitas. Tla titlajyouijtok, ¿tlen uelis mitspaleuis para tikneltokilis Jehová uan ialtepe?

6. ¿Ken techpaleuia tlen okipanok Habacuc? (Habacuc 3:17-19).

6 Xikilui Jehová tlen tikmachilia uan xikneltoka ye mitspaleuis. Profeta Habacuc sapanoua otlajyoui. Xamo okineltokak Jehová amo itech omotekipachouaya. Ye okijto: “¿Hasta keman Jehová moneki nimitstsajtsilis techpaleui pero te amo techkaki? [...] ¿Tleka tiktekauilia mayeto tlajyouilistli?” (Hab. 1:2, 3). Jehová okinankili Habacuc (Hab. 2:2, 3). Ye okineltokak Jehová itech motekipachoua uan kipaleuiskia porque omokuayejyeko ken Jehová okimakixti ialtepe. Ijkon Habacuc oksepa oyolpakik (Xiktlajtolti Habacuc 3:17-19). Tlen okipanok Habacuc techmachtia moneki matiktlatlaujtikan Jehová, matikiluikan tlen tikmachiliaj uan matikneltokakan ye techpaleuis. Tla ijkon tikchiua, Jehová mitsyolchikauas uan okachi tikneltokilis.

7. ¿Tlen okiluijkej Shirley uan tlen okipaleui makineltokili Jehová?

7 Xiktekichiuilijto Jehová. Ijkon okichi se tokni tlen chanti Papua Nueva Guinea tlen itoka Shirley, ijkuak otlajyouijtoka. b Ye uan ifamilia amo okipiayaj tlen ika mopanoltiskej. Se ifamiliar okilui: “Te tikijtoua iespíritu santo toTajtsin Dios mitspaleuia. Pero ne amo ijkon nikita porque namejuan amo nankipiaj tomin. San nanmotonalpolouaj ijkuak nantetlapouiaj”. Shirley omoyolkoko uan omokuayejyeko kox Jehová melauak okipaleuijtoka. Ye okijto: “San niman oniktlatlaujti Jehová, onikilui ken onimomachiliaya, ok oniktlajtoltiaya Biblia, toamatlajkuiloluan, ok onitetlapouiaya uan onimonechikouaya”. Satepan tokni okitak ken Jehová okimaluijtoka ye uan ifamilia porque okipiayaj tlen kikuaskej uan oyolpakiayaj. Ye okijto: “Onikitak ken Jehová onechpaleui” (1 Tim. 6:6-8). Tla tejuan tiktekichiuilijtoskej Jehová, maski titlajyouiskej amo tikkauaskej.

IJKUAK KINTLAJYOUILTIAJ TOKNIUAN AKINMEJ TECHYEKANAJ

8. ¿Tlen uelis kinpanos tokniuan akinmej techyekanaj?

8 Itech internet uan redes sociales, akinmej techkokoliaj kijtouaj seki tlamantli amo melauak itech ialtepe toTajtsin Dios uan itech tokniuan akinmej techyekanaj (Sal. 31:13). Sekimej tokniuan okintsakej porque sekimej okijtojkej okichijkej tlen amo kuali. Itech achto siglo ijkon opanok. Apóstol Pablo okitsakej maski amitlaj okichi. ¿Tlen okichijkej tokniuan?

9. ¿Tlen okichijkej sekimej tokniuan ijkuak Pablo okitsakej?

9 Ijkuak apóstol Pablo okitsakej ompa Roma, sekimej tokniuan ayakmo okitekichiuilijkej Jehová (2 Tim. 1:8, 15). Xamo tokniuan opinauakej ijkuak Pablo okitsakej (2 Tim. 2:8, 9). Noso omomojtijkej porque omokuayejyekojkej yejuan noijki kintsakuaskiaj. Tlen okichijkej tokniuan okiyolkoko Pablo porque ye okinpaleuiaya uan hasta motemakaskia inpatka (Hech. 20:18-21; 2 Cor. 1:8). Amo matikchiuakan tlen okichiuilijkej Pablo. ¿Tlen moneki tikilnamikiskej ijkuak tokniuan akinmej techyekanaj kintlajyouiltiaj?

10. ¿Tlen moneki tikilnamikiskej ijkuak kintlajyouiltiaj tokniuan akinmej techyekanaj?

10 Amo matikilkauakan Satanás kineki matitlajyouikan. Itech 2 Timoteo 3:12 kijtoua: “Nochteh akimeh kinekiskeh kimosenmakaskeh Cristo Jesús, san kan yaskeh kintlaijyowiltiskeh”. Satanás kichiua matlajyouikan tokniuan tlen techyekanaj. Porque Satanás kineki yejuan ayakmo makitekichiuilikan Jehová uan tejuan matimomojtikan (1 Ped. 5:8).

Ijkuak Pablo okitsakej, Onesíforo okiyolchika. Axkan tokniuan noijki kinyolchikauaj oksekimej tokniuan ijkuak kintsakuaj. (Xikinmita párrafos 11 uan 12).

11. ¿Tlen techmachtia tlen okichi Onesíforo? (2 Timoteo 1:16-18).

11 Xikinpaleui tokniuan akinmej techyekanaj (xiktlajtolti 2 Timoteo 1:16-18). Itech achto siglo okatka se tokni tlen omotokayotiaya Onesíforo. Ye okipaleui Pablo ijkuak okitsakej, ikinon Pablo okijto: “Amo opinauak ijkuak onechitak nitsaktok”. Onesíforo omochijchika kitemos Pablo uan ijkuak okajsik okipaleui uan okiyolchika. Non techmachtia moneki tikinpaleuiskej tokniuan ijkuak tlajyouiaj. Amo moneki timomojtiskej, moneki timochijchikauaskej para tikinpaleuiskej uan tikinyolchikauaskej (Prov. 17:17). Moneki tikinmititiskej tikintlasojtlaj.

12. ¿Tlen techmachtia tlen kichiuaj tokniuan tlen chantij Rusia?

12 Matimokuayejyekokan tlen kichiuaj tokniuan tlen chantij ompa Rusia ijkuak kintsakuaj sekimej tokniuan. Ijkuak tokniuan kinmixkomakaj inmixpan tekiuajkej, oksekimej tokniuan kinmitatiuij uan kinyolchikauaj. Non techmachtia amo moneki timomojtiskej ijkuak tokniuan akinmej techyekanaj kintsakuaj uan kintlajyouiltiaj. Matikitan ken uelis tikinpaleuiskej, matimotlatlaujtikan inpatka uan matikinyolchikauakan infamilia (Hech. 12:5; 2 Cor. 1:10, 11).

IJKUAK TECHPINAUIAJ

13. ¿Tlen uelis panos ijkuak techpinauiaj ijkuak tiktekichiuiliaj Jehová?

13 Xamo akinmej inmiuan titekipanouaj, akinmej inmiuan timomachtiaj noso tofamiliares tlen amo momachtiaj Biblia techpinauiaj porque tiktlakamatij tlen techiluia Jehová (1 Ped. 4:4). Ualeua techiluiaj: “Te tiyolkuali pero itech moreligión amo namechkauiliaj itlaj xikchiuakan”. Sekimej techteneuaj porque amo tikintlajpalouaj akinmej kinkixtiaj itech tlanechikol. Ikinon kijtouaj amo melauak tikintlasojtlaj oksekimej. Ijkuak ijkon techiluiaj, xamo timokuayejyekoskej: “¿Tleka ialtepe Jehová amo techkauilia matikchiuakan seki tlamantli? ¿Tleka Jehová technauatia ijkon matikchiuakan?”. ¿Tlen uelis tikchiuaskej para amo tikkauaskej Jehová uan ialtepe tla ijkon techpanotok?

Job amo okinneltokili akinmej okipinauijkej uan amo okika Jehová. (Xikita párrafo 14).

14. ¿Tlen moneki tikchiuaskej maski oksekimej techpinauiaj? (Salmo 119:50-52).

14 Xiktlakamati tlen technauatia Jehová. Job nochipa okitlakamatki Jehová maski oksekimej okipinauijkej. Elifaz okilui Job toTajtsin Dios amo okipatioitaya ijkuak ye okitlakamatiaya itlanauatiluan (Job 4:17, 18; 22:3). Pero Job amo okineltokili. Ye okitlakamatiaya itlanauatiluan Jehová porque okimatiaya non okipaleuiaya. Ikinon Job amo keman okika Jehová (Job 27:5, 6). Nin techmachtia moneki tiktlakamatiskej itlanauatiluan Jehová maski oksekimej techpinauiaj. Ximokuayejyeko ken mitspaleuijtok tiktlakamati itlanauatiluan Jehová. Maski mitspinauiskej oksekimej amo xikkaua toTajtsin Dios, xikpaleui ialtepe uan noijki xiktlakamati itlanauatiluan (xiktlajtolti Salmo 119:50-52).

15. ¿Tlen okipanok Brizit?

15 Matikitakan tlen okipanok se tokni tlen itoka Brizit. Ye chanti altepetl India, ifamiliares okipinauiayaj porque omochi iTlaixpantijka Jehová. Brizit omoapolakti itech 1997, satepan inamik tlen amo omomachtiaya Biblia okipolo iteki. Ikinon ochantitoj inmiuan imontajuan itech okse altepetl. Pero inamik Brizit amo okajsiaya tekitl ikinon ye opejki tekipanoua para kipaleuis ifamilia. Noijki para monechikos omonekiaya yas kanaj 350 kilómetros. Satepan ifamiliares inamik opejki kikokoliaj porque okatka iTlaixpantijka Jehová, ken amo kuali omouikayaj oksekan ochantitoj. Satepan inamik oixpoliuik, noijki se itakotsin ijkuak okipiaya 12 xiuitl oixpoliuik ika cáncer uan ifamilia okitlajtlakolti ika tlen opanotoka. Okiluijkej tla amo mochiuaskia iTlaixpantijka Jehová amo tlajyouiskia. Pero Brizit ok okitekichiuili Jehová, okineltokak ye kipaleuiskia uan amo okika ialtepe.

16. ¿Tlen okiseli Brizit porque amo okika Jehová nion ialtepe?

16 Se tlayekanki itech circuito okiyole Brizit, matetlapoui uan mamonechiko kanin chanti. Ijkuak ijkon okilui okitak oui pero ijkon okichi, kanin chanti opejki monechikoua, tetlapouia uan momachtia iuan ifamilia. Satepan Brizit okinmachti miakej uan sekimej hasta omoapolaktijkej. Itech 2005 opejki tlapaleuia ken precursora regular, nochipa okitekichiuili Jehová uan ye okiteochi. Axkan kanin chanti katej ome tlanechikolmej. Brizit kineltoka Jehová okipaleui matlaxiko maski ifamilia okipinaui.

AMO MATIKKAUAKAN JEHOVÁ NION IALTEPE

17. ¿Tlen moneki tikchiuaskej?

17 Satanás kineki matimokuayejyekokan tla tikatej itech ialtepe Jehová okachi titlajyouiaj uan ye amo techpaleuia. Noijki kineki matimomojtikan ijkuak kintsakuaj uan kinteneuaj tokniuan akinmej techyekanaj. Satanás noijki kichiua matechpinauikan ijkuak tikintlakamatij itlanauatiluan Jehová uan tikchiuaj tlen kijtoua ialtepe. Tejuan yitikmatij ken kineki techkajkayauas (2 Cor. 2:11). Amo matikneltokilikan Satanás uan amo matikkauakan Jehová nion ialtepe, matikilnamiktokan ye amo keman techkauas (Sal. 28:7). Amitlaj matikauilikan makichiua ayakmo matimouikakan iuan Jehová (Rom. 8:35-39).

18. ¿Tlen tikitaskej itech okse tlamachtil?

18 Axkan otikitakej tlen uelis kichiuas ayakmo matimouikakan iuan Jehová uan matikkauakan ialtepe. Pero ualeua noijki panoua seki tlamantli kanin timonechikouaj. Itech okse tlamachtil tikitaskej tlen uelis tikchiuaskej.

TLAKUIKALI 118 Techpaleui okachi ma nitlaneltoka

a Tla tiknekij titlaxikoskej uan tiktekichiuilijtoskej Jehová, moneki tikneltokiliskej ye uan ialtepe. Satanás kineki ayakmo matikneltokilikan Jehová. Axkan tikitaskej eyi tlamantli tlen uelis kichiuas ayakmo matikneltokilikan uan noijki tikitaskej tlen uelis tikchiuaskej para amo ijkon matechpano.

b Itech nin tlamachtil sekimej otikinpatilijkej intoka.