Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 45

TLAKUIKALI 138 Kualtsin mota akin yokuaistayak

¿Tlen techmachtia tlen okijtojkej sekimej tlakamej tlen amo okikajkej Jehová?

¿Tlen techmachtia tlen okijtojkej sekimej tlakamej tlen amo okikajkej Jehová?

“¿Amo ixtlamatkej akinmej yikipiaj miak xiuitl? Uan ¿amo okachi kajsikamatij seki tlamantli akinmej yimiak xiuitl yoltokej?” (JOB 12:12).

NIN TLEN TIMOMACHTISKEJ

Tla tiktlakamatij Jehová techteochiuas axkan uan satepan.

1. ¿Tleka moneki matikinkakikan tokniuan tlen yikipiaj miak xiuitl?

 TINOCHTIN tiknekij ikaj matechpaleui para kuali tikpejpenaskej tlen tikchiuaskej. Uelis techpaleuiskej tlayekankej uan tokniuan tlen kipiaj chikauak intlaneltokilis. Jehová kineki matikinkakikan tokniuan maski yikipiaj miak xiuitl uan amo matimokuayejyekokan amo techpaleuis tlen techiluiskej. Yejuan okachi kuali kimatij uan kajsikamatij tlen kichiuaskej porque yimiak xiuitl yoltokej (Job 12:12).

2. ¿Tlen timomachtiskej?

2 Yiuejkika Jehová okinyolini sekimej tlakamej tlen yokipiayaj miak xiuitl makinyekanakan akinmej opouiayaj itech ialtepe uan makinyolchikauakan. Ijkon okichijkej Moisés, tekiua David uan apóstol Juan. Yejuan amo keman omoixmatkej uan amo san se tlamantli okichijkej itech innemilis. Pero ijkuak yiixpoliuiskiaj, okinyektlapouijkej telpochmej tlen uelis kichiuaskiaj. Ninmej eyi tlakamej okiteititijkej okachi miak ipati tiktlakamatiskej toTajtsin Dios. Jehová okichi makijkuilokan tlen yejuan okijtojkej para matechpaleui. Tinochtin uelis techpaleuis tlen okijtojkej (Rom. 15:4; 2 Tim. 3:16). Axkan timomachtiskej tlen kijtosneki tlen okijtojkej ninmej eyi tlakamej uan ken techpaleuia.

JEHOVÁ ‘KICHIUAS MATIYOLTOKAN MIAK XIUITL’

3. ¿Tlen tekitl okilui Jehová makichiua Moisés?

3 Moisés nochipa okitekichiuili Jehová. Ye okatka profeta, oteixkomakaya, otlajkuilouaya uan okinyekanaya soldados. Ikinon okimatiaya kichiuas miak tlamantli. Moisés okinyekanki israelitas ijkuak Jehová okinmakixti ompa altepetl Egipto uan noijki okitak ijkuak Jehová okinchi miakej milagros. ToTajtsin Dios okinauati makijkuilo Génesis, Éxodo, Levítico, Números, Deuteronomio, Salmo 90 uan xamo noijki okijkuilo Salmo 91. Noijki xamo ye okijkuilo amochtli Job.

4. ¿Akinmej okinyolchika Moisés uan tleka ijkon okichi?

4 Moisés oixpoliuik ijkuak okipiaya kanaj 120 xiuitl. Pero ijkuak yiixpoliuiskia, okinnechiko nochtin israelitas uan okinmilnamikti nochi tlen okinpanok uan nochi tlen okitakej. Sekimej israelitas okinmitakej milagros tlen okinchi Jehová uan noijki okitakej ijkuak okintlajyouilti egipcios (Éx. 7:​3, 4). Okitakej ijkuak Jehová okitlajkoxelo mar Rojo uan ik ompa onejnenkej. Noijki okitakej ijkuak Jehová okinmikti isoldados faraón (Éx. 14:​29-31). Satepan okitakej ken okinmalui Jehová ijkuak okatkaj kanin tlauaki (Deut. 8:​3, 4). Moisés okinyolchika israelitas ijkuak yikalakiskiaj itech tlali tlen Jehová okijto kinmakaskia. a

5. ¿Ken yetoskiaj israelitas ijkon ken kijtoua Deuteronomio 30:​19, 20?

5 ¿Tlen okinmilui Moisés israelitas? (Xiktlajtolti Deuteronomio 30:​19, 20). Moisés okinmilnamikti israelitas satepan kuali yetoskiaj. Jehová kinteochiuaskia uan nochipa chantiskiaj itech non tlali tlen toTajtsin Dios okijto kinmakaskia. Non tlali okatka sapanoua kualtsin uan otlamochiuaya ikinon Moisés okinmilui israelitas: “Tlali tlen kinpia uejueyij altepemej uan kinpia kalmej tlen kuali chijchitokej tlen te amo otikinchijchi, kalmej tlen kipiaj miak tlamantli kuali uan te amo otikmotlanili, pozos tlen te amo otikinmichkuak, noijki tikkuas uvas uan olivos hasta tiixuis tlen te amo otikintokak” (Deut. 6:​10, 11).

6. ¿Tleka toTajtsin Dios okinkauili oksekimej makinmoaxkatikan israelitas?

6 Pero Moisés noijki okinmilui israelitas uelis itlaj kinpanoskia. Tla yejuan okinekiayaj nochipa chantiskej itech non kualtsin tlali, omonekiaya kintlakamatiskej itlanauatiluan Jehová. Moisés okinmilui makikakikan Jehová, amo keman makikauakan uan ijkon yoltoskiaj. Pero israelitas amo okitlakamatkej Jehová. Satepan okinkauili asirios makinmoaxkatikan israelitas uan okinuikakej inmialtepe uan noijki ijkon okichijkej babilonios (2 Rey. 17:​6-8, 13, 14; 2 Crón. 36:​15-17, 20).

7. ¿Tlen techmachtia tlen okijto Moisés? (Noijki xikinmita fotos).

7 ¿Tlen techmachtia tlen okijto Moisés? Tiyoltoskej tla tiktlakamatiskej Jehová. Ijkuak Moisés ijkon okinmilui israelitas, yejuan yikalakiskiaj itech tlali tlen Jehová okijto kinmakaskia. Tejuan noijki ayakmo miak poliui ijkuak tikitaskej toTajtsin Dios kikopas tlaltikpak se xochitlali ijkon ken yokijto kichiuas (Is. 35:1; Luc. 23:43). Satanás uan ejekamej ayakmo yetoskej (Apoc. 20:​2, 3). Ayakmo yetoskej religiones tlen tlakajkayauaj uan kichiuaj oksekimej amo makinekikan motokiskej inauak Jehová (Apoc. 17:16). Noijki ayakmo yetoskej tekiuajkej tlen tetlajyouiltiaj (Apoc. 19:​19, 20). Nochtin akinmej amo tetlakamatij amo yetoskej itech xochitlali (Sal. 37:​10, 11). San sekan tiyetoskej uan kuali timouikaskej porque tinochtin tikintlakamatiskej itlanauatiluan Jehová. Noijki tikinneltokiliskej oksekimej uan timotlasojtlaskej (Is. 11:9). ¡Tinochtin tikchiaj maajsi non tonal! Nochipa tiyoltoskej itech xochitlali tla tiktlakamatij Jehová (Sal. 37:29; Juan 3:16).

Nochipa tiyoltoskej itech xochitlali tla tiktlakamatij Jehová. (Xikita párrafo 7).


8. ¿Ken okipaleui se tokni makilnamikto tlen toTajtsin Dios yokijto kichiuas? (Judas 20, 21).

8 Nochipa matikilnamiktokan tlen toTajtsin Dios yokijto kichiuas uan non techpaleuis matitlaxikokan maski san tlen tikixnamikiskej (xiktlajtolti Judas 20, 21). Noijki tla tikilnamiktoskej non tlamantli, techpaleuis amo matechyoltilana tlen amo kuali. Se tokni tlen chanti África uan yiuejkika tlapaleuia ken misionero, omochijchika amo kichiuas tlen okiyoltilanaya. Ye okijto: “Ijkuak onikajsikamatki omonekiaya niktlakamatis Jehová tla oniknekiaya nochipa niyoltos, onimochijchika amo nikchiuas tlen onechyoltilanaya uan opejki okachi niktlatlaujtia. Ye onechpaleui uan ijkon amo nechkuejsoua notlalnamikilis ijkuak niktekichiuilia”.

‘KUALI KISAS NOCHI TLEN TIKCHIUASKEJ’

9. ¿Tlen okixnamik David?

9 David okatka tekiua, otlatsotsonaya, otlajkuilouaya, okatka soldado uan okatka profeta. Ye okixnamik miak tlamantli uan miak xiuitl san ocholojtinemiaya porque Saúl okinekiaya kimiktis. Ijkuak yokatka tekiua, David oksepa ocholo porque Absalón okinekiaya kimiktis uan ijkon ye tlanauatiskia. Pero ye amo keman okika toTajtsin Dios maski sapanoua otlajyoui uan omotlapololti. Jehová okijto David nochipa okiyolpakti ikinon tejuan moneki tikkakiskej tlen ye okijto (Hech. 13:22; 1 Rey. 15:5).

10. ¿Tleka David okilui Salomón tlen omonekiaya kichiuas?

10 Matikitakan tlen techmachtia tlen David okilui Salomón porque ye satepan yetoskia tekiua. Jehová okipejpenki non telpochtli para makichiuili se templo kanin nochtin kiueyichiuaskiaj (1 Crón. 22:5). Salomón kipiaskia miak tekitl uan kixnamikiskia seki tlamantli ijkuak kiyekanaskia ialtepe Jehová. Matikitakan tlen okilui David.

11. ¿Tlen okilui David makichiua Salomón uan kox ijkon opanok? (1 Reyes 2:​2, 3; noijki xikinmita fotos).

11 ¿Tlen okijto David? (Xiktlajtolti 1 Reyes 2:​2, 3). Ye okilui Salomón tla kitlakamatiskia toTajtsin Dios, nochi tlen kichiuaskia kuali kisaskia uan ijkon opanok miak xiuitl (1 Crón. 29:​23-25). Ye okichijchi itemplo toTajtsin Dios tlen okatka sapanoua kualtsin, okinmijkuilo seki amochmej tlen katej itech Biblia uan otlapaleui ijkuak okinmijkuilojkej okseki amochmej tlen noijki katej itech Biblia. Miakej okixmatiayaj Salomón porque okatka sapanoua ixtlamatki uan okipiaya miak tomin (1 Rey. 4:34). Ijkon ken David okijto, nochi tlen kichiuaskia Salomón kuali kisaskia tla kitlakamatiskia toTajtsin Dios. Pero ijkuak yokipiaya miak xiuitl opejki kinueyichiua okseki dioses. Ikinon Jehová ayakmo okipaleui mayeto ixtlamatki uan ayakmo kuali otlanauati (1 Rey. 11:​9, 10; 12:4).

Tlen David okilui Salomón techmachtia tla tiktlakamatij Jehová, ye techpaleuis kuali matikpejpenakan tlen tikchiuaskej. (Xikinmita párrafos 11 uan 12). b


12. ¿Tlen techmachtia tlen okijto David?

12 ¿Tlen techmachtia tlen okijto David? Kuali kisas nochi tlen tikchiuaskej tla tiktlakamatij Jehová (Sal. 1:​1-3). Jehová amo kijtoua tikpiaskej miak tomin noso tiueyititoskej ijkon ken Salomón okatka. Pero tla tiktlakamatij techpaleuis kuali matikpejpenakan tlen tikchiuaskej (Prov. 2:​6, 7; Sant. 1:5). Ye techinmaka principios bíblicos tlen techpaleuiaj kuali matikpejpenakan kanin titekipanoskej, kanin timomachtiskej, tlen ika timoyolpaktiskej uan ken moneki tikitaskej tomin. Tla tikkauiliaj toTajtsin Dios matechyekana, techpaleuis amo matitlajyouikan (Prov. 2:​10, 11). Ijkon kuali timouikaskej inuan toyolikniuan uan tikmatiskej tlen tikchiuaskej para tipakiskej iuan tofamilia.

13. ¿Tlen okichi tokni Carmen para okachi pakis?

13 Se tokni tlen itoka Carmen uan chanti ompa Mozambique, omokuayejyekouaya tla momachtiskia universidad okachi kuali yetoskia. Ikinon oyajki universidad para momachtiskia ken kinchiuaskia kalmej. Ye okijto: “Sapanoua onechpaktiaya tlen onimomachtiaya pero ayakmo onimajxiliaya nikchiuas okseki tlamantli uan sapanoua onisotlauaya. Onimomachtiaya nochi tonal ikinon onikitaya oui nimonechikos uan ayakmo kuali onimouikaya iuan Jehová. Satepan onikajsikamatki oniknekiaya ‘nikinpias ome notekouan’” (Mat. 6:24). Tokni Carmen okitlatlaujti Jehová makipaleui uan otlatemo itech amatlajkuilolmej para kimatiskia tlen kichiuaskia. ¿Ken okipaleui tlen okichi? Ye okijto: “Onechpaleui tlen onechilui nomama uan noijki tlen onechiluijkej tokniuan tlen kuali mouikaj iuan Jehová. Ikinon ayakmo onimomachti universidad uan opejki okachi niktekichiuilia Jehová. Ijkuak ijkon onikchi onikajsikamatki kuali tlen onikpejpenki uan axkan okachi nipaki”.

14. ¿Tlen okijtojkej Moisés uan David?

14 Moisés uan David okitlasojtlayaj Jehová uan omochijchikajkej kitlakamatiskej. Ijkuak yiixpoliuiskiaj okinyolchikajkej oksekimej uan okinmiluijkej amo makikauakan Jehová uan nochipa makitekichiuilikan ijkon ken yejuan okichijkej. Yejuan noijki okinmiluijkej tla kikauaskiaj Jehová, ayakmo kuali kisaskia tlen kichiuaskiaj uan toTajtsin Dios ayakmo kinpaleuiskia. Axkan noijki techpaleuia tlen okijtojkej. Miak xiuitl satepan okse itekipanojka Jehová noijki okiteititi sapanoua miak ipati amo matikkauakan Jehová.

“OKACHI NIPAKI”

15. ¿Tlen okichi apóstol Juan?

15 Jesús sapanoua okitlasojtlaya apóstol Juan (Mat. 10:2; Juan 19:26). Ye nochipa otetlapoui iuan Jesús, okinmitak milagros tlen okinchi uan amo okika ijkuak sapanoua okitlajyouiltijkej. Noijki amo okika ijkuak okimiktijkej uan okitak ijkuak okiyolitijkej. Itech achto siglo, ye noijki okitak ken opejki momiaktiliaj tokniuan, okitak ijkuak ayamo miakej omonechikouayaj uan noijki ijkuak omotetlapoui “kuali tlajtoli” ipan nochi tlaltikpak (Col. 1:23).

16. ¿Akinmej kinpaleuia tlen okijkuilo Juan?

16 Ijkuak yiixpoliuiskia, Juan noijki okinmijkuilo seki amochmej tlen katej itech iTlajtol toTajtsin Dios. Ye okijkuilo itlaj tlen “okinextili Jesucristo” (Apoc. 1:1). Noijki okijkuilo Evangelio tlen kipia itoka uan okinmijkuilo eyi cartas. Itech carta eyi okitlajkuilili se tokni tlen omotokayotiaya Gayo, okitlasojtlaya uan okitaya ken ikone (3 Juan 1). Itech nonmej tonalmej Juan okinpiaya miakej iyolikniuan tlen okinmitaya ken ikoneuan. Nochi tlen ye okijkuilo okinyolchika discípulos uan tejuan noijki techyolchikaua.

17. ¿Tlen techpaleuis matiyolpakikan ijkon ken kijtoua 3 Juan 4?

17 ¿Tlen okijkuilo Juan? (Xiktlajtolti 3 Juan 4). Ye okijto okachi tiyolpakiskej tla tiktlakamatij toTajtsin Dios. Ijkuak okijkuilo carta eyi, sekimej otlamachtiayaj tlen amo melauak uan okinxexelouayaj tokniuan. Pero oksekimej ok okichiuayaj “tlen melauak”, okitlakamatiayaj Jehová uan okichiuayaj tlen okinnauati (2 Juan 4, 6). Nonmej tokniuan okiyolpaktiayaj Jehová uan noijki Juan (Prov. 27:11).

18. ¿Tlen techmachtia tlen okijto Juan?

18 ¿Tlen techmachtia tlen okijkuilo Juan? Okachi tipakiskej tla amo keman tikkauaskej toTajtsin Dios (1 Juan 5:3). Tejuan kuali timomachiliaj porque tikmatij tikyolpaktiaj Jehová. Ye yolpaki ijkuak tikixtopeuaj tlen techyoltilana uan timochijchikauaj tikchiuaskej tlen kuali (Prov. 23:15). Ángeles noijki pakij ijkuak tiktlakamatij Jehová (Luc. 15:10). Tejuan noijki tipakij ijkuak tikmatij oksekimej tokniuan amo kikauaj toTajtsin Dios maski tlajyouiaj uan kixnamikij miak tlamantli (2 Tes. 1:4). Ijkuak kipojpoloskej nochi tlen Satanás kinauatijtok, tipakiskej porque amo keman otikkajkej toTajtsin Dios.

19. ¿Ken momachilia Rachel ijkuak kinmachtia oksekimej? (Noijki xikinmita fotos).

19 Sapanoua techpaktia tikinmachtiskej oksekimej iTlajtol toTajtsin Dios. Se tokni tlen itoka Rachel uan chanti República Dominicana, paki kinmatiltis oksekimej akin toTajtsin Dios. Ye miakej yokinpaleui makitekichiuilikan toTajtsin Dios. Ikinon okijto: “Sapanoua nipaki ijkuak peua kitlasojtlaj Jehová akinmej nikinmachtia, tlaneltokaj uan kipatlaj innemilis para kiyolpaktiskej. Non nechpaleuia kuali manimomachili porque nimochijchikaua nikinmachtis”.

Sapanoua tipakij tikinmachtiskej oksekimej makitlasojtlakan toTajtsin Dios. (Xikita párrafo 19).


NOCHIPA TECHPALEUIS TLEN OKIJTOJKEJ TLAKAMEJ TLEN AMO OKIKAJKEJ JEHOVÁ

20. ¿Ken uelis tikchiuaskej ijkon ken Moisés, David uan Juan?

20 Yikipia miak xiuitl oyoltoka Moisés, David uan Juan. Ijkuak yejuan okatkaj amo otlakatka ken axkan pero seki tlamantli tlen tikchiuaj noijki yejuan okichiuayaj. Tiktekichiuiliaj toTajtsin Dios, tiktlatlaujtiaj, tikneltokaj uan tikkauiliaj matechyekana. Noijki tikneltokaj toTajtsin Dios kinteochiua akinmej kitlakamatij ijkon ken yejuan okineltokakej.

21. ¿Tlen panos tla tikchiuaj tlen okijto Moisés, David uan Juan?

21 Matikintlakamatikan itlanauatiluan Jehová uan nochipa matikilnamiktokan tlen okijtojkej nonmej tlakamej ijkuak yiixpoliuiskiaj. Ijkon kuali kisas tlen tikchiuaskej uan noijki nochipa tiyoltoskej (Deut. 30:20). Noijki tikyolpaktiskej Jehová porque ye nochipa kichiua tlen kijtoua. Tejuan amo timokuayejyekouaj ken techteochiuas toTajtsin Dios (Efes. 3:20).

TLAKUIKALI 129 Jehová nechpaleuis ma nitlaxiko

a Miakej israelitas okinmitakej milagros tlen Jehová okinchi ijkuak okipanouijkej mar Rojo pero amo okitakej tlali tlen okinmiluijka kinmakaskia (Núm. 14:​22, 23). Jehová okijto mikiskiaj kanin tlauaki akinmej okinmijkuilojkej intoka uan okipiayaj 20 xiuitl noso okachi (Núm. 14:29). Josué, Caleb, akinmej ayamo okajxitiayaj 20 xiuitl uan levitas okitakej ken omochi nochi tlen Jehová okijto. Yejuan okipanouijkej aueyatl Jordán uan okalakej ompa Canaán (Deut. 1:​24-40).

b FOTOS: Toopochma: David okinajnauatijteuak Salomón. Toyekma: Tokniuan sapanoua okinpaleui okiselitoj tlamachtil tlen kiseliaj precursores.