Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 44

TLAKUIKALI 33 Xikmaka Jehová motlamamal

¿Tlen uelis tikchiuaskej ijkuak itlaj techtoktiskej?

¿Tlen uelis tikchiuaskej ijkuak itlaj techtoktiskej?

“Amo xikkauili tlen amo kuali mamitstlani. Xiktlanili tlen amo kuali ika tlen kuali” (ROM. 12:21).

NIN TLEN TIMOMACHTISKEJ

Axkan tikitaskej tlen uelis tikchiuaskej ijkuak itlaj techtoktiskej.

1, 2. ¿Tlen uelis techtoktiskej oksekimej?

 JESÚS okijto se siuatl tlen oixpoliuik inamik miak uelta okitato se juez uan okiluiaya makipaleui. Xamo discípulos okiknomatkej non siuatl porque ijkuakon miakej otlajyouiayaj porque okintoktiayaj miak tlamantli (Luc. 18:​1-5). Axkan noijki tikajsikamatij ken omomachili non siuatl tlen oixpoliuik inamik porque ualeua noijki itlaj techtoktiaj.

2 Amo techtlajtlachialtia ijkuak oksekimej itlaj techtoktiaj porque axkan miakej techikoitaj, amo yolkualmej uan tlaixnekij (Ecl. 5:8). Pero amo kuali timomachiliaj ijkuak tokniuan itlaj techtoktiaj. Yejuan amo kichiuaj ijkon ken akinmej kixnamikij toTajtsin Dios. Pero yejuan noijki tlajtlakolejkej ikinon ualeua itlaj techtoktiaj maski amo kinekij ijkon kichiuaskej. Tla ijkon techpanos, techpaleuis tlen okichi Jesús porque ye noijki okitoktijkej miak tlamantli akinmej okikokoliayaj. Tejuan timochijchikauaj amo san niman tikualaniskej ijkuak itlaj techtoktiaj akinmej techkokoliaj. Ikinon matimochijchikauakan amo san niman matikualanikan ijkuak tokniuan itlaj techtoktiaj. ¿Ken momachilia Jehová ijkuak ikaj itlaj techtoktia? ¿Kox kitekipachoua tlen techpanoua?

3. ¿Ken tikmatij Jehová kitekipachoua tlen techpanoua?

3 Jehová kita ijkuak oksekimej techtlasojtlaj uan kitekipachoua ijkuak techtlajyouiltiaj. Porque ye “kipatioita melajkayotl” (Sal. 37:28). Jesús okijto “toTajtsin Dios kichiuas san niman makinpaleuikan” akinmej kitekichiuiliaj (Luc. 18:​7, 8). Noijki ayakmo miak poliui ijkuak Jehová kipojpolos nochi tlen techtlajyouiltia uan ayakmo keman techtlajyouiltiskej (Sal. 72:​1, 2).

4. ¿Ken techpaleuia Jehová?

4 Moneki timochiaskej matlayektlali Jehová pero noijki techiluia tlen tikchiuaskej ijkuak itlaj techtoktiskej (2 Ped. 3:13). Jehová techmachtia tlen uelis tikchiuaskej uan ijkon amo timoouijtiliskej. ITlajtol techiluia tlen okichi iKone ijkuak okitlajyouiltijkej uan tejuan noijki uelis ijkon tikchiuaskej. Noijki iTlajtol techiluia tlen tikchiuaskej ijkuak itlaj techtoktiskej.

¿TLEN TIKCHIUASKEJ IJKUAK ITLAJ TECHTOKTISKEJ?

5. ¿Tlen tikchiuaskej ijkuak itlaj techtoktiskej?

5 Xamo timotekipachouaj uan timoyolkokouaj ijkuak oksekimej itlaj techtoktiaj (Ecl. 7:7). Ijkon okinpanok Job uan Habacuc tlen noijki okitekichiuiliayaj Jehová (Job 6:​2, 3; Hab. 1:​1-3). Pero moneki timomaluiskej ijkuak ijkon techpanos porque uelis tikchiuaskej itlaj amo kuali.

6. ¿Tlen techmachtia tlen okichi Absalón? (Noijki xikita dibujo).

6 Xamo tiknekiskej timomakopaskej ijkuak itlaj techtoktiskej noso ijkuak itlaj kitoktiaj akin tiktlasojtlaj miak. Pero timoouijtiliskej tla ijkon tikchiuaskej. Matimokuayejyekokan tlen okichi itelpoch David tlen omotokayotiaya Absalón. Ye sapanoua okualanki ijkuak okimatki itlakpaikni tlen omotokayotiaya Amnón okipijpinati ikni tlen omotokayotiaya Tamar. Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés kijtoua omonekiaya kimiktiskej akin otlajtlakolchiuaya ikinon Amnón omonekiaya kimiktiskej (Lev. 20:17). Tikajsikamatij tleka Absalón okualanki pero amo omonekiaya momakopas (2 Sam. 13:​20-23, 28, 29).

Absalón sapanoua okualanki ijkuak okimatki tlen okipanok ikni tlen omotokayotiaya Tamar. (Xikita párrafo 6).


7. ¿Ken omomachili akin okijkuilo seki salmos ijkuak okinmitaya akinmej otetlajyouiltiayaj?

7 Xamo timotlajtlaniaj kox ipati matikchiuakan tlen kuali ijkuak tikitaj kuali katej akinmej tetlajyouiltiaj. Matimokuayejyekokan ken omomachili akin okijkuilo seki salmos. Ye okinmitaya kuali okatkaj akinmej otetlajyouiltiayaj. Ikinon okijto: “Akinmej amo yolkualmej ijkon kichiuaj uan amo oui kipiaj tlen kinekij” (Sal. 73:12). Okualaniaya ijkuak okitaya ijkon okichiuayaj uan omokuayejyekouaya amitlaj ipati okitekichiuiliaya toTajtsin Dios. Okijto: “Sapanoua onimotekipachouaya ijkuak oniknekiaya nikajsikamatis...” (Sal. 73:​14, 16). Noijki okijto: “Nokxiuan oksekan yonechuikayaj uan yoniuetsiaya” (Sal. 73:2). Se tokni itoka Alberto a noijki ijkon okipanok.

8. ¿Tlen okipanok se tokni ijkuak okitlajtlakoltijkej okichtek tomin?

8 Alberto okitlajtlakoltijkej okichtek tomin itech tlanechikol maski ye amo ijkon okichi. Ikinon ayakmo okatka tlayekanki uan ayakmo okitlakaitayaj tokniuan porque okimatkej tlen opanok. Ye okijto: “Oniyolchichiak, onikualaniaya uan onimoyolkokouaya”. Ye sapanoua omoyolkokouaya ikinon ayakmo okitekichiuili Jehová makuili xiuitl. Tlen okipanok nin tokni techmachtia miak ipati matimomaluikan ijkuak oksekimej itlaj techtoktiaj.

MATIKCHIUAKAN IJKON KEN JESÚS OKICHI

9. ¿Tlen okitoktijkej Jesús? (Noijki xikinmita dibujos).

9 Jesús otechititi tlen moneki tikchiuaskej ijkuak itlaj techtoktiskej porque ye okitlajyouiltijkej miak. Ijkon okipanok ijkuak sekimej ifamiliares okijtouayaj ye okuatlapolo uan amo okineltokiliayaj ye okatka Mesías. Teopixkej tlen otlayekanayaj okijtouayaj ye okipiaya chikaualistli porque ejekamej okimakayaj. Noijki soldados romanos okipinauijkej, okitlajyouiltijkej uan okimiktijkej (Mar. 3:​21, 22; 14:55; 15:​16-20, 35-37). Pero Jesús otlaxiko uan amo omomakopki. ¿Tlen techmachtia tlen okichi?

Jesús otechititi tlen moneki tikchiuaskej ijkuak itlaj techtoktiskej. (Xikinmita párrafos 9 uan 10).


10. ¿Tlen okichi Jesús ijkuak itlaj okitoktijkej? (1 Pedro 2:​21-23).

10 (Xiktlajtolti 1 Pedro 2:​21-23). b Jesús otechititi tlen moneki tikchiuaskej ijkuak itlaj techtoktiskej. Ye okimatiaya keman itlaj kijtos uan keman amitlaj kijtos (Mat. 26:​62-64). Amitlaj okijtouaya ijkuak oksekimej itlaj okitlajtlakoltiayaj (Mat. 11:19). Ijkuak Jesús itlaj okinmiluiaya akinmej okixnamikiayaj, amo okinuijuikaltiaya nion okinmiluiaya momakopaskia. Jesús okimatki tlen kichiuas porque “okika makimalui Juez tlen kuali teixkomaka”. Ye okimatiaya Jehová okitaya ijkuak okitlajyouiltiayaj uan okineltokaya ye kiyektlaliskia tlen okipanotoka ijkuak monekiskia.

11. ¿Tleka moneki matikmatikan keman itlaj tikijtoskej? (Noijki xikinmita fotos).

11 Matikchiuakan ijkon ken Jesús okichi ijkuak itlaj techtoktiskej uan matikmatikan tlen tikijtoskej. Ualeua amo moneki itlaj tikijtoskej nion itlaj tikchiuaskej porque amo sapanoua techtlajyouiltia tlen otechtoktijkej. Xamo timokuayejyekoskej amitlaj tikijtoskej uan ijkon amo timoouijtiliskej (Ecl. 3:7; Sant. 1:​19, 20). Pero xamo itlaj tikijtoskej tla tikitaj ikaj kitlajyouiltiaj noso ijkuak tikpaleuiskej tlen melauak tlamachtia iTlajtol toTajtsin Dios (Hech. 6:​1, 2). Pero matiyetokan tiyolyamankej uan matikintlakaitakan oksekimej ijkuak itlaj tikinmiluiskej (1 Ped. 3:15). c

Matikchiuakan ijkon ken Jesús okichi ijkuak itlaj techtoktiskej uan matikmatikan tlen tikijtoskej. (Xikinmita párrafos 11 uan 12).


12. ¿Ken tikkauiliskej ‘matechmalui Juez tlen kuali teixkomaka’?

12 Noijki uelis tikchiuaskej ijkon ken Jesús okichi tla tikkauiliaj ‘matechmalui Juez tlen kuali teixkomaka’. ¿Ken uelis ijkon tikchiuaskej? Tikmatij Jehová kita tlen melauak panoua ijkuak ikaj itlaj techtoktia noso kijtoua itlaj otikchijkej. Non techpaleuia matitlaxikokan porque tikmatij Jehová kiyektlalis tlen techpanoua ijkuak monekis. Techpaleuia amo sapanoua matikualanikan nion matitekokolikan ijkuak tikkauiliaj Jehová makiyektlali tlen techpanoua. Porque tla san tikualantoskej ijkuak itlaj techtoktiskej, xamo tikchiuaskej itlaj amo kuali, ayakmo tiyolpakiskej uan ayakmo timouikaskej iuan Jehová (Sal. 37:8).

13. ¿Tlen techpaleuis matitlaxikokan ijkuak itlaj techtoktiaj?

13 Pero tejuan titlajtlakolejkej ikinon amo nochipa tikchiuaskej ijkon ken Jesús okichi. Xamo itlaj tikijtoskej noso itlaj tikchiuaskej tlen satepan kichiuas amo kuali matimomachilikan (Sant. 3:2). Xamo amo keman tikilkauaskej seki tlamantli tlen otechtoktijkej uan nochipa timoyolkokoskej. Pero matikilnamiktokan Jehová kimati ken timomachiliaj ijkuak ijkon techpanoua. Jesús noijki kajsikamati ken timomachiliaj porque ye noijki ijkon okipanok (Heb. 4:​15, 16). Jehová amo san techiluia matikchiuakan ijkon ken Jesús okichi. Noijki iTlajtol techiluia tlen tikchiuaskej ijkuak itlaj techtoktiskej. Matikitakan tlen techmachtiaj ome versículos tlen ijkuilitokej itech Romanos.

“XIKKAUILIKAN TOTAJTSIN DIOS MAKITEITITI IKUALANILIS”

14. ¿Tlen kijtosneki matikkauilikan “toTajtsin Dios makiteititi ikualanilis”? (Romanos 12:19).

14 (Xiktlajtolti Romanos 12:19). ¿Akin techiluia nin versículo matikkauilikan makiteititi ikualanilis? Kijtoua ye “toTajtsin Dios makiteititi ikualanilis”. Ijkon tikchiuaj ijkuak tikkauiliaj Jehová makiyektlali tlen techpanoua ijkuak ye kijtos uan ken ye kinekis. Ijkon okichi se tokni itoka John ijkuak se tokni itlaj okitokti. John okijto: “Onimochijchika amo nikualanis uan ijkon amo nikchiuas itlaj tlen amo kuali maski onikitaya oui. Tlen kijtoua Romanos 12:19 onechpaleui manimochia uan manikneltoka Jehová kiyektlaliskia tlen onechpanotoka”.

15. ¿Tleka okachi kuali matikkauilikan Jehová makiyektlali tlen techpanoua?

15 Okachi kuali matikkauilikan Jehová makiyektlali tlen techpanoua. Ijkon amo timotekipachoskej tikyektlaliskej tlen techpanoua porque Jehová kineki techpaleuis. Yetoskia ken techiluia matikchiakan uan ye kiyektlalis tlen amo kuali techpanotok. Ayakmo tikualaniskej tla tikneltokaj Jehová kinmixkomakas akinmej itlaj techtoktiaj porque tikmatij ye okachi kuali kiyektlalis tlen techpanotok. Ijkon okichi tokni John tlen otimotlapouijkej itech okse párrafo. Ikinon ye okijto: “Nikmati tla nikkauilis imak Jehová tlen nechpanoua, ye okachi kuali kiyektlalis”.

“XIKTLANILI TLEN AMO KUALI IKA TLEN KUALI”

16, 17. ¿Ken techpaleuis matiktlanilikan “tlen amo kuali ika tlen kuali” ijkuak timotlatlaujtiaj? (Romanos 12:21).

16 (Xiktlajtolti Romanos 12:21). Pablo okijto: “Xiktlanili tlen amo kuali ika tlen kuali”. Noijki ijkuak Jesús otlamachti itech tepetl, okijto: “Xikintlasojtlakan akinmej namechkokoliaj uan ximotlatlaujtikan inpatka akinmej namechtlajyouiltiaj (Mat. 5:44). Jesús okichi tlen otlamachti itech non tepetl. Xamo timokuayejyekouaj ken otlajyoui ijkuak soldados romanos okipilojkej itech kouitl. Noijki ijkuak okipinauijkej uan ijkuak okitlajyouiltijkej. Amo tikajsikamatij ken omomachili ijkuak okitlajyouiltijkej pero amo kuali tlen okitoktijkej.

17 Pero Jesús nochipa otetlasojtlak uan amo keman okika Jehová maski okitlajyouiltijkej. Ye okitlatlaujti iTajtsin makintlapojpolui akinmej okitlajyouiltijkej ‘porque amo okimatiayaj tlen okichiuayaj’ uan amo okilui makintlajyouilti (Luc. 23:34). Tla timotlatlaujtiskej inpatka akinmej itlaj techtoktiaj, techpaleuis kuali matiyetokan uan amo matikualanikan. Noijki techpaleuis amo matikinkokolikan.

18. ¿Tlen okinpaleui Alberto uan John?

18 Tokniuan tlen otimotlapouijkej itech okseki párrafos omotlatlaujtijkej uan non okinpaleui amo makilnamiktokan tlen okintoktijkej. Alberto okijto: “Onimotlatlaujti inpatka tokniuan tlen itlaj onechtoktijkej. Miak uelta onikilui Jehová manechpaleui manikilkaua tlen opanok”. Tipakij porque Alberto oksepa kitekichiuilia Jehová. John noijki okijto: “Miak uelta onikilui Jehová makipaleui tokni tlen itlaj onechtokti uan noijki manechpaleui maniktlapojpolui. Ye onechpaleui amo manechkualani non tokni uan manimoyolseui”.

19. ¿Tlen moneki tikchiuaskej hasta ijkuak matlami nochi tlen axkan onka? (1 Pedro 3:​8, 9).

19 Techtoktiskej miak tlamantli hasta ijkuak tlamis nochi tlen axkan onka. Pero nochipa matikiluikan Jehová matechpaleui maski san tlen techpanos. Matikchiuakan ijkon ken Jesús okichi ijkuak itlaj techtoktiskej uan matimoyekanakan ika principios bíblicos. Jehová techteochiuas tla ijkon tikchiuaskej (xiktlajtolti 1 Pedro 3:​8, 9).

TLAKUIKALI 38 Jehová nochipa mitsmaluis

a Otikinpatilijkej intoka.

b 1 Pedro capítulos 2 uan 3, apóstol Pedro okijto sekimej tokniuan okatkaj tlakeualmej uan inteko okintlajyouiltiayaj uan oksekimej otlajyouiayaj porque innamik amo otlaneltokayaj (1 Ped. 2:​18-20; 3:​1-6, 8, 9).

c Xikalaki itech jw.org uan xikita video Tla titetlasojtlaj timoyolseuijtoskej.