Xikita nochi

Tlen kiualika

INEMILIS

Nimochijchikaua nikchiuas ken akinmej kichiuaj tlen kuali

Nimochijchikaua nikchiuas ken akinmej kichiuaj tlen kuali

“¿Tikmati keski xiuitl nikpia?”, Oniktlajtlani tokni Izak Marais. Ye onechnankili: “Nikmati keski xiuitl tikpia”. Ye onechualnotski itech altepetl Patterson, Nueva York uan ne onikatka itech altepetl Colorado. Ma nimitsyekilui tleka ijkon otimotlapouijkej.

ONINESKI itech tonal 10, metstli diciembre, xiuitl 1936, itech altepetl Wichita, Kansas, Estados Unidos. Otikatkaj tinaui tiknimej uan ne onitlayekantoka. Notatajuan okitekichiuiliayaj Jehová ika nochi inyolo. Notajtsin omotokayotiaya William uan nonantsin Jean. Ye okatka siervo de compañia, ken okiluiayaj akin kinyekana tlayekankej. Nositsin, Emma Wagner, okimachti itech Biblia nonantsin. Nositsin okinmachti miakej tlaltikpaktlakamej itech Biblia. Se akin okimachti, okatka tokni Gertrude Steele, akin satepan okatka misionera itech ueyi altepetl Puerto Rico * (xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan). Ik non, uelis nimochijchikauaskia nikchiuas ken akinmej kichiuaj tlen kuali.

SEKIMEJ TLEN OKICHIJKEJ TLEN KUALI

Notajtsin okintemakatoka revistas itech se esquina.

Nikilnamiki se tonal sábado tiotlak, notajtsin uan ne otitetlapouitoj. Ne onikpiaya makuili xiuitl. Otiktemakatokaj revista La Atalaya uan revista Consolación, tlen axkan itoka ¡Despertad! Ijkuakon, toaltepe noijki omoteuijtoka itech Segunda Guerra Mundial. Pero notajtsin amo omoteuito. Non tonal ijkuak otitetlapouijtokaj, se tlakatl tepajti ouala kanin otikatkaj uan ouintitoka. Okilui notajtsin omomojtiaya uan amo okinekiaya yas guerra. Tlakatl okachi omotoki itech notajtsin uan okilui: “¿Tleka amo nouan timoteuia, timomojtia?”. Sapanoa onimomojti, pero notajtsin ok okinmakatoka revistas akinmej ompa otlachixtokaj. Nin okichi okachi ma niktlakaita. Ijkuakon, opanok se soldado, pero tlakatl okitsajtsili uan okilui: “Itlaj xikchiuili nin tlakatl tlen momojtia”. Soldado okitak tlakatl ouintitoka, ik non, okilui: “Xio mokalijtik”. Saiktlami, nochtin ome oyajkej. Niktlasojkamatilia Jehová okiyolchika notajtsin. Notajtsin okipiaya ome kalmej kanin otlaximaya itech altepetl Wichita uan tlakatl akin otlapajtiaya, ompa oyaya moximati.

Iuan notatajuan ijkuak otiayaj itech se ueyi nechikol itech altepetl Wichita kanaj itech xiuitl 1940.

Ijkuak onikpiaya chikueyi xiuitl, notatajuan okinemakakej tokalijtik, ome kanin otlaximayaj uan okikojkej se kaltsintli tlen ueli oksekan otikuikayaj. Ijkuakon, otiajkej kanin okachi omonekiaya ma motetlapoui, ik kanin okatka altepetl Grand Junction, Colorado. Ompa notatajuan okatkaj precursores uan seki kauitl otlatokayaj uan okinpiayaj yolkamej. Jehová okiteochi tekitl tlen okichiuayaj, ik non, ompa omochi se tlanechikol. Itech tonal 20, metstli junio, xiuitl 1948, notajtsin onechapolakti itech se aueyatl itech se tepetl. Noijki omoapolaktijkej oksekimej tlen okiselijkej tlen tlamachtia Biblia, ken Billie Nichols uan isiua. Satepan, yejuan okintlajpaloayaj tlanechikolmej itech circuito, uan satepan noijki ijkon okichi inkone uan isiua.

Nokalchanejkauan uan ne otikinpiayaj toyolikniuan tlen okitekichiuiliayaj Jehová ika nochi inyolo. Se neskayotl, kuali otimouikayaj iuan tokniuan Steele: Don uan Earlene, Dave uan Julia, uan Si uan Martha. Sapanoa otechpaktiaya inmiuan timotlapouiskej itech Biblia. Tlen yejuan okichiuayaj onechpaleui itech nonemilis. Yejuan onechmachtijkej tonemilis kipia miak ipati uan tiyolpakij tla tiktlaliaj achto Tekiuajkayotl itech tonemilis.

ONICHANTITO ITECH OKSE ALTEPETL

Ijkuak onikpiaya 19 xiuitl se toyolikni tlen omotokayotiaya Bud Hasty, onechilui iuan ma niuia ken precursor ik sur itech Estados Unidos, iuan ijkon onikchi. Ijkuakon, akin otlayekanaya itech circuito otechilui ma tiakan itech altepetl Ruston, Luisiana. Ompa miakej tokniuan ayakmo otetlapouiayaj nion omonechikoayaj. Tlayekanki itech circuito otechilui ma tikinchiuakan nechikolmej maski amo ikaj yaskia. Ik non, otiktemojkej kanin timonechikoskej uan kualtsin otikyektlalijkej. Achto san tejuan tiome otimonechikoayaj, se otlamachtiaya uan satepan okse. Ijkuak se otlamachtiaya, okse otlanankiliaya. Tla itech tlapoualistli omonekiaya ikaj iuan ma motlapouikan, tiome otipanoayaj, maski amo ikaj otechkakiaya. Pero se tonal, se tokni siuatl tlen yikipia miak xiuitl opejki monechikoa. Uan satepan noijki opejkej monechikoaj sekimej tlen otikinmachtiayaj uan noijki sekimej tokniuan tlen ayakmo otetlapouiayaj nion omonechikoayaj. Uan san niman, omochi se tlanechikol.

Se tonal, Bud uan ne otimotlapouijkej iuan se teopixki tlen opouiaya itech Iglesia de Cristo. Ye otechtlajtlani seki tlamantli uan okinmijto seki tlaxelolmej itech Biblia tlen amo onikinmixmatiaya. Nin onechkualani uan okichi kuali ma nimokuayejyeko itech tlen onitlaneltokaya. Onimomachti se semana hasta yiyoak uan ijkon niknankiliskia tlen otechtlajtlani non tlakatl. Nin onechpaleui okachi kuali ma nimouika iuan Jehová, ik non, oniknekiaya nimotlapouis iuan okse teopixki.

Satepan, tlayekanki itech circuito onechilui ma nichantiti itech altepetl El Dorado, Arkansas. Ompa okatka se tlanechikol tlen omonekiaya ma kipaleuikan. Ijkuak ompa onikatka, miak uelta onia itech altepetl Colorado itech oficina kanin okinpejpenayaj soldados. Se tonal, nouan oyajkej sekimej precursores pero otechpanok se accidente itech altepetl Texas. Nocarro sepa otlajtlanki. Otiknotskej se tokni tlen otechuikak ikalijtik uan satepan itech nechikol. Itech nechikol okijtojkej tlen otechpanok uan tokniuan otechmakakej seki tomin. Uan tokni tlen otechuikak ikalijtik, okinemakak nocarro ika 25 dólares.

Ikaj otechuikak altepetl Wichita. Ompa ochantiaya tokni McCartney, akin okatka precursor uan toyolikni tlen otiktlasojtlayaj. Ye okinpiaya ome ikoneuan koatsitsintin Frank uan Francis, uan axkan yejuan ome ok kuali inmiuan nimouika. Yejuan onechnemakiltijkej se carro tlen yokipiaya miak xiuitl, onikintlaxtlauili 25 dólares, non tomin tlen onechmakakej ijkuak oniknemakak nocarro tlen otlajtlanki. Ijkuakon, onikitak Jehová onechmakak tlen omonekiaya pampa achto oniktlali iTekiuajkayo. Tokniuan McCartney onechixmatiltijkej se tokni yolkuali tlen itoka Bethel Crane. Inantsin Bethel omotokayotiaya Ruth uan okitekichiuiliaya Jehová ika miak pakilistli itech altepetl Wellington, Kansas. Ruth okatka precursora maski yokipiaya 90 xiuitl. Onimonamikti iuan Bethel itech xiuitl 1958. Satepan otikatkaj precursores itech altepetl El Dorado.

OTECHYOLEJKEJ OKACHI MA TIKTEKICHIUILIKAN JEHOVÁ

Otiknekiayaj tikchiuaskej ken tokniuan tlen otikinmixmatkej ijkuak otikatkaj tikonemej. Ik non, otikijtojkej tikseliskiaj san tlen tekitl techmakaskia ialtepe Jehová. Achto, otechtitlankej ken precursores especiales itech altepetl Walnut Ridge, Arkansas. Uan itech xiuitl 1962 otechiluijkej itlaj tlen sapanoa kualtsin. Otechyolejkej ma tiakan itech Tlamachtil 37 ika Biblia tlen kichiua Watchtower itech Galaad. Sapanoa otiyolpakej ijkuak otikmatkej Don Steele touan momachtiskia. Ijkuak otlanki tlamachtil, Bethel uan ne otechtitlankej itech altepetl Nairobi, Kenia. Otimoyolkokojkej ijkuak otikiskej itech altepetl Nueva York, pero otiyolpakej ijkuak otikinmitakej tokniuan tlen okatkaj itech aeropuerto tlen otechselijkej itech altepetl Nairobi.

Otitetlapouijtokaj itech altepetl Nairobi iuan Mary uan Chris Kanaiya.

San niman otechpakti ueyi altepetl Kenia uan ken otitetlapouiayaj. Chris uan Mary Kanaiya yejuan akinmej achto opejkej tikinmachtiaj Biblia uan okiselijkej tlen melauak. Yejuan ok kitekichiuilijtokej Jehová itech ueyi altepetl Kenia. Se xiuitl satepan, otechtitlankej itech altepetl Kampala, Uganda. Tejuan achto timisioneros tlen otiajsitoj itech non altepetl. Itech nonmej tonalmej sapanoa otiyolpakej, pampa miakej okinekiayaj momachtiskej Biblia. Miakej omochijkej iTlaixpantijkauan Jehová. Pero ijkuak yieyi xiuitl uan tlajko yotikatkaj África, otimokuepkej Estados Unidos pampa nesiskia se tokonetsin. Okachi otimoyolkokojkej ijkuak otikiskej itech África uan amo ijkuak otikiskej Nueva York. Sapanoa otikintlasojtlayaj akinmej ochantiayaj África uan otiknekiayaj se tonal timokuepaskiaj.

TIKCHIUAJ OKSE TEKITL

Otichantitoj itech altepetl Colorado, kanin okatkaj notatajuan. Seki metstli satepan, oneski tokone Kimberly. Uan ijkuak opanok kanaj se xiuitl uan tlajko oneski Stephany. Sapanoa otikpatioitakej kuali tikinmiskaltiskej. Otimochijchikajkej tikinmachtiskej itech Biblia. Otiknekiayaj tikchiuaskej ken oksekimej tokniuan tlen okichiuayaj tlen kuali. Otikmatiayaj tetajmej uelis kinpaleuiskej inkoneuan ika se kuali neskayotl. Pero noijki otikmatiayaj non amo uelis kichiuas nochtin ma kitekichiuilikan Jehová, ken okichijkej ome nokniuan. Yejuan ayakmo okitekichiuilijkej Jehová. Nikchia se tonal oksepa ma kichiuakan ken tokniuan tlen kitekichiuiliaj Jehová.

Otiyolpakej otikinmiskaltijkej tokoneuan uan inmiuan otikchiuayaj miak tlamantli. Otichantiayaj ik kanin okatka altepetl Aspen, Colorado. Ken ompa onka setl, otikinmotlaliliayaj seki tepostli tokxitlampa uan otiayaj ipan setl. Nochtin otikmatiayaj tikchiuaskej non. Ik non, ualeua otiayaj uan otimotlapouiayaj iuan tokoneuan. Noijki otiayaj timoseuitiuij itech tepetl uan otechpaktiaya timotlapouiskej itempa tlitl. Maski tokoneuan okatkaj ichpokatsitsintin otechtlajtlaniayaj seki tlamantli ken: “¿Tlen tikchiuaskej ijkuak timoskaltiskej?” uan “¿Akin iuan timonamiktiskej?”. Otimochijchikajkej tikinmachtiskej ma kitlasojtlakan Jehová. Otikinmiluiayaj okachi ma kitekichiuilikan Jehová uan ma monamiktikan iuan akin noijki okachi okinekiaya kitekichiuilis Jehová. Noijki otikinmiluiayaj amo ma monamiktikan ijkuak ichpokatsitsintin. Otikinmiluiayaj: “Ximonamikti ijkuak yitiueyi, ijkuak tikpias 23”.

Bethel uan ne otikchijkej ken totatajuan. Ik non, nochipa otikinuikayaj tokoneuan itech nechikolmej uan noijki otitetlapouiayaj. Otechpaktiaya tikinyoleuaskej tokniuan tokalijtik tlen okachi okitekichiuiliayaj Jehová. Noijki nochipa otikijtoayaj ken otiyolpakej ijkuak otikatkaj misioneros. Otiknekiayaj tiaskej África iuan tokoneuan, uan yejuan noijki okinekiayaj yaskej.

Nochipa otimomachtiayaj ken kalchanejke. Otimomachtiayaj ken tlanankiliskiaj tokoneuan ijkuak ikaj itlaj kintlajtlaniskia itech escuela. Yejuan okinpaktiaya momachtiskej, uan non okinyolchikauaya. Pero ijkuak okachi okatkaj yiuejueyij, amo okachi okinekiayaj momachtiskej. Se tonal, onimosotla uan onikinmilui amo timomachtiskiaj uan ma yakan incuarto. Sapanoa omotlajtlachialtijkej, opejkej chokaj uan okijtojkej okinekiayaj momachtiskej. Ijkuakon, otikitakej kema otikinmachtijtokaj ma kipatioitakan tlen Jehová techmachtia. Satepan okachi okipatioitakej momachtiskej ken kalchanejke. Ijkuakon, okinpaktiaya techiluiskej tlen omokuayejyekoayaj uan okimachiliayaj. Ualeua otechiluiayaj amo okineltokayaj nochi tlen kajki itech Biblia. Maski otimoyolkokoayaj ijkuak ijkon otechiluiayaj, otikmatiayaj tlen melauak omokuayejyekoayaj. Pero kuali inmiuan otimotlapouiayaj, omokuayejyekoayaj uan okiseliayaj tlen kijtoa Jehová.

OKACHI OMOPATLAK TONEMILIS

Tokoneuan totoka omoskaltijkej. Jehová uan ialtepe otechpaleuijkej ma tikinmachtikan ma kitlasojtlakan Jehová. Otiyolpakej omochijkej precursoras ijkuak okiskej itech secundaria uan omomachtijkej itlaj tlen kinpaleuiskiaj ma kipiakan tlen okachi moneki. Ochantitoj iuan ome tokniuan itech altepetl Cleveland, Tennessee, ompa okachi omonekiaya ma motetlapoui. Sapanoa otikinmilnamikiayaj, pero otiyolpakiayaj pampa okachi okitekichiuilijtokaj Jehová. Bethel uan ne oksepa otimochijkej precursores. Ik non, satepan ualeua otiayaj ipatka tlayekanki itech circuito uan otikintlajpaloayaj tlanechikolmej uan otitlapaleuiayaj itech uejueyij nechikolmej.

Achto yaskiaj tokoneuan itech altepetl Tennessee, oyajkej Londres, Inglaterra uan otlaixmatitoj Betel. Stephany ompa okixmatki se telpochtli betelita tlen omotokayotiaya Paul Norton. Ijkuakon, Stephany okipiaya 19 xiuitl. Ijkuak oksepa oyajkej Inglaterra, Kimberly okixmatki se betelita tlen otekitiaya iuan Paul uan omotokayotiaya Brian Llewellyn. Ijkuak Stephany okajxiti 23 xiuitl, omonamikti iuan Paul. Uan ijkuak opanok se xiuitl, Kimberly omonamikti iuan Brian. Kimberly okipiaya 25 xiuitl. Yejuan omonamiktijkej ijkuak yokipiayaj 23 xiuitl. Otiyolpakej pampa kuali okinpejpenkej akinmej inmiuan monamiktiskej.

Iuan Paul, Stephany, Kimberly uan Brian itech kali kanin tekitij iTlaixpantijkauan Jehová itech ueyi altepetl Malaui itech xiuitl 2002.

Tokoneuan otechiluijkej tlen tejuan otikchijkej uan inkojkoluan, okinpaleui achto ma kitlalikan itech innemilis iTekiuajkayo toTajtsin Dios, maski ualeua amo okipiayaj tomin (Mateo 6:33). Itech metstli abril itech xiuitl 1998, Paul uan Stephany okinyolejkej ma yakan itech Tlamachtil 105 ika Biblia tlen kichiua Watchtower itech Galaad uan satepan okintitlankej itech ueyi altepetl Malaui, África. Ijkuakon, Brian uan Kimberly okinyolejkej ma tekitikan Betel itech Londres. Uan satepan okintitlankej itech Betel tlen kajki Malaui. Sapanoa otiyolpakej, pampa tokoneuan okichijkej tlen kuali itech innemilis.

OKSEKAN OTECHYOLEJKEJ

Itech metstli enero, xiuitl 2001, onechnotski tokni Marais, tlen achto onikijto. Tokni Marais kinyekana tokniuan tlen kinpaleuiaj akinmej tlajtolkuepaj. Tokni onechyekilui tokniuan tlen ompa otekitiayaj, okiyektlalijtokaj se tlamachtil pampa kinpaleuiskej nochtin tokniuan akinmej tlajtolkuepaj okachi kuali ma kajsikamatikan tlajtoli inglés. Uan maski onikpiaya 64 xiuitl, tokniuan okinekiayaj nechmachtiskej uan satepan nikinmachtiskiaj akinmej tlajtolkuepaj. Nosiua uan ne otimotlatlaujtijkej itech nin tlamantli uan ne onikilui nonantsin uan ye okilui inantsin, ma techpaleuikan. Maski inantsin nosiua uan nonantsin yokipiayaj miak xiuitl uan amo uelis tikinpaleuiskiaj, okinekiayaj ma tiakan. Ik non, onitlanotski Patterson uan onikinmilui tokniuan ika miak pakilistli tiaskiaj.

Ijkuakon, nonantsin okimatki okipiaya cáncer. Iuan onimotlapoui uan onikilui timokauaskiaj uan tikpaleuiskiaj nokni Linda ma tikmaluikan. Pero nonantsin onechilui: “Okachi amo kuali nimomachilis tla amo tias”. Linda noijki ijkon okijto. Ik non, otiajkej Centro Educativo de la Watchtower, tlen kajki Patterson. Bethel uan ne sapanoa otikintlasojkamatilijkej ijkon otechpaleuijkej. Noijki otikintlasojkamatilijkej tokniuan tlen ik ompa ochantiayaj tlen okinpaleuijkej nokalchanejkauan. Ijkuak opanok se tonal otiajsitoj Patterson, Linda otechnotski uan otechilui nonantsin omikik. Ijkon ken techiluiskia nonantsin ma tikchiuakan, opejki kuali tikchiuaj toteki.

Sapanoa otiyolpakej ijkuak otechiluijkej achto tiaskiaj titlamachtitiuij itech Kali kanin tekitij iTlaixpantijkauan Jehová itech Malaui, kanin okatkaj tokoneuan uan innamik. Sapanoa otiyolpakej oksepa san sekan tiyetoskiaj. Satepan, noijki otitlamachtitoj itech ueyi altepetl Zimbabue uan Zambia. Ijkuak yotikpiayaj eyi xiuitl uan tlajko ompa otitlamachtijtokaj, otechnauatijkej ma timokuepakan Malaui. Otechiluijkej ma tikinpaleuikan tokniuan tlen otlajyouijkej ijkuak okintojtokakej pampa amo omokajkalakijkej itech política * (xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan).

Titetlapouiaj iuan toxuiuan.

Otikiskej itech África itech xiuitl 2005 uan oksepa otimoyolkokojkej. Otimokuepkej tokalijtik itech Basalt, Colorado. Ompa, Bethel uan ne ok tikatej precursores. Itech xiuitl 2006, Brian uan Kimberly noijki ochantikoj ik kanin tejuan tichantij uan ijkon kinmiskaltiskej ome inkoneuan, Mackenzie uan Elizabeth. Paul uan Stephany ok katej Malaui, uan Paul kinpaleuiaj akinmej tlayekanaj itech Betel. Ne yinikpia kanaj 80 xiuitl uan sapanoa niyolpaki nikinmita tokniuan telpokamej kichiuaj tekitl tlen achto onikchiuaya. Pampa tikinpaleuiskej tokoneuan uan toxuiuan, timochijchikauaj tikchiuaskej ken tokniuan tlen kichiuaj tlen kuali. Ik non, sapanoa tiyolpakij.

^ párr. 5 Tla tikneki tikmatis okachi itech ikalchanejkauan Steele tlen okatkaj misioneros xikita revista La Atalaya (ika náhuatl del centro Akin Tetlapouijtok) 1 de febrero 1957, páginas 76 a 79, uan revista La Atalaya (ika náhuatl del centro Akin Tetlapouijtok) 15 de agosto 1971, páginas 506 a 511.

^ párr. 30 Se neskayotl, xiktlajtolti inemilis Trophim Nsomba, itech La Atalaya (ika náhuatl del centro Akin Tetlapouijtok) 15 de abril 2015, páginas 14 a 18.