Xikita nochi

Tlen kiualika

Ma tikneltokakan Cristo techyekana

Ma tikneltokakan Cristo techyekana

“Porke sanwel Cristo nomechyakana” (MAT. 23:10).

TLAKUIKALMEJ: 16 UAN 14

1, 2. ¿Tlen tekitl okimakakej Josué ijkuak Moisés omikik?

JEHOVÁ okilui Josué: “Notekipanojka Moisés yomikik. Axkan te uan nochtin oksekimej xikpanouikan aueyatl Jordán uan xikinuika nochtin israelitas itech tlali tlen onikijto nikinmakas” (Jos. 1:1, 2). ¡San niman omopatlak iteki Josué! Ye okipaleui Moisés kanaj cuarenta xiuitl pero axkan omonekiaya kinyekanas israelitas.

2 Moisés miak xiuitl okinyekanki israelitas, ik non, xamo Josué omotlajtlani kox kitlakamatiskiaj (Deut. 34:8, 10-12). Se amochtli kijtoa itech Josué 1:1, 2: “Itech se altepetl ijkuak kipatlaj se tekiua amo nochtin kinpaktia uan nochipa ijkon panoa”.

3, 4. (1) ¿Ken okiteochi Jehová Josué? (2) ¿Tlen uelis timotlajtlaniaj?

3 Josué okitekipachoaya non tlamantli pero otlaneltokak itech Jehová uan san niman opejki kichiua iteki (Jos. 1:9-11). Jehová okiteochi Josué porque okitlakamatki. Okipaleui ika se ángel ma kinyekana israelitas. Nin ángel xamo ye “Tlájtoli” iKone toTajtsin Dios (Éx. 23:20-23; Juan 1:1).

4 Jehová okinpaleui israelitas ma kichiuakan nochi tlen Josué kinnauatiskia. Tejuan noijki uelis itlaj san niman mopatlas. Ik non, xamo timotlajtlaniaj: “¿Moneki tiktlakamatiskej Jesús porque axkan san niman miak tlamantli mopatla?” (xiktlajtolti Mateo 23:10). Axkan timomachtiskej ken okiyekanki Jehová ialtepe ijkuak noijki okipatlak miak tlamantli.

¿AKIN OKINYEKANKI ISRAELITAS ITECH TLALI TLEN OKINMILUIJKEJ KINMAKASKIAJ?

5. ¿Akin okitak Josué? (Xikita dibujo kanin peua tlamachtil).

5 Josué okitak se tlakatl ijkuak israelitas yokalakej itech tlali tlen okinmiluijkej kinmakaskiaj. Amo uejka ompa Jericó okitak se tlakatl okiuikaya se espada. Pero amo okixmatiaya, ik non, okitlajtlani: “¿Techpaleuis noso tikinpaleuis akinmej techkokoliaj?”. Nin tlakatl okilui ‘ouala ken tlayekanki itech isoldados Jehová’ uan nin ángel kipaleuiskia ialtepe Jehová (xiktlajtolti Josué 5:13-15 uan noijki nota). ToTajtsin Dios okitekitilti nin ángel para motlapouiskia iuan Josué. Noijki miak uelta ijkon okichi Jehová (Éx. 3:2-4; Jos. 4:1, 15; 5:2, 9; Hech. 7:38; Gál. 3:19).

6-8. (1) ¿Tleka seki tlamantli tlen okinnauatijkej israelitas omotaya amo tlapaleuiskia? (2) ¿Tleka okinpaleui israelitas ijkuak otetlakamatkej? (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan).

6 Jehová yokiluijka Josué ken kimoaxkatiskia Jericó. Xamo Josué omokuayejyeko amo uelis kichiuaskiaj seki tlamantli tlen okinauatijkej. Porque Jehová otlanauati nochtin tlakamej ma kimochiuilikan circuncisión. Ik non, ninmej tlakamej amo uelis moteuiskiaj. ¿Kox omonekiaya kinchiuiliskej circuncisión? (Gén. 34:24, 25; Jos. 5:2, 8).

7 Xamo nonmej tlakamej omotlajtlanijkej ken kinpaleuiskiaj inkalchanejkauan ijkuak moteuiskiaj. Pero tlen ochantiayaj Jericó amo okinteuijkej porque omomojtijkej. Biblia kijtoa: “Nochtin israelitas kuali okiyaualojkej Jericó, ik non, amo ikaj okisaya uan amo ikaj okalakiaya” (Jos. 6:1). Nin okinpaleui israelitas okachi ma tlaneltokakan itech Jehová.

8 Noijki Jehová okinmilui israelitas amo itlaj ma kinchiuilikan akinmej ochantiayaj Jericó. Okinnauatijkej ma kiyaualokan altepetl se uelta sejse tonal uan ijkon okichijkej chikuase tonalmej. Saiktlami tonal okinnauatijkej ma kiyaualokan chikome uelta. Xamo sekimej soldados omokuayejyekojkej san omotonalpoloayaj. Pero Jehová okimatiaya tlen okichijtoka. Noijki israelitas okinpaleui ijkuak okichijkej ken okinnauatijkej uan okimoaxkatijkej altepetl. Non okinpaleui ma kipiakan chikauak intlaneltokilis. Noijki okinpaleui amo ma moteuikan iuan soldados tlen ochantiayaj ompa Jericó (Jos. 6:2-5; Heb. 11:30). *

9. ¿Tleka moneki ma tiktlakamatikan ialtepe Jehová?

9 ¿Tlen techmachtia nin tlamantli tlen opanok? Xamo ualeua amo kuali tikajsikamatij tlen kichiua ialtepe Jehová. Ma tikitakan tlen otimokuayejyekoayaj yiuejkika. Achto otechkualaniaya ijkuak otikintekitiltiayaj tabletas uan celulares ijkuak otimomachtiayaj, ijkuak otitetlapouiayaj uan ijkuak otimonechikoayaj. Pero axkan tla tikpiaj sapanoa techpaleuiaj ijkuak timomachtiaj. Ik non, ijkuak tikitaj techpaleuia tlen techiluia ialtepe Jehová, okachi tikpiaj chikauak totlaneltokilis uan okachi timouikaj iuan tokniuan.

¿KEN OKINYEKANKI JESÚS TOKNIUAN ITECH ACHTO SIGLO?

10. ¿Akin okinpaleui akinmej opouiayaj itech cuerpo gobernante ma kiyektlalikan ouijkayotl tlen okipiayaj tokniuan?

10 Yopanok kanaj trece xiuitl ijkuak Cornelio opejki kichiua ken Cristo uan sekimej tokniuan ok okijtoayaj omonekiaya kimochiuiliskej circuncisión (Hech. 15:1, 2). Noijki akinmej ochantiayaj Antioquía okijtoayaj omonekiaya kimochiuiliskej circuncisión. Ik non, okititlankej Pablo ma uia Jerusalén ma kinmiluiti akinmej opouiayaj itech cuerpo gobernante tlen kichiuaskiaj. ¿Tleka oyajki Pablo? Ye okiyekijto toTajtsin Dios ‘okinextili mawia ompa’. Nin tlamantli okichi Jesús ma kiyektlali cuerpo gobernante (Gál. 2:1-3).

Itech achto siglo Cristo okinpaleui tokniuan. (Xikita párrafo 10 uan 11).

11. (1) ¿Tlen ok okichijtokaj tokniuan? (2) ¿Ken okiteititi Pablo okinpaleuiaya tlayekankej tlen okatkaj Jerusalén? (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan).

11 Cristo okipaleui cuerpo gobernante ma kajsikamatikan ayakmo omonekiaya ma kimochiuilikan circuncisión (Hech. 15:19, 20). Opanok seki xiuitl uan tokniuan ok okinchiuiliayaj circuncisión inkoneuan. Ik non, ijkuak okimatkej tlayekankej tlen okatkaj Jerusalén Pablo amo okitlakamatiaya tlanauatil tlen okijkuilo Moisés, okiluijkej itlaj ma kichiua (Hech. 21:20-26). * Omonekiaya kinuikas naui tlakamej itech teokali uan oksekimej kitaskiaj melauak okitlakaitaya tlanauatil tlen okijkuilo Moisés. Pero uelis kijtoskia amo ijkon kichiuaskia porque yejuan judíos amo okajsikamatiaya ayakmo omonekiaya kimochiuiliskej circuncisión. Pero Pablo amo okinekiaya ikaj ma mokuejso, ik non, okintlakamatki tlayekankej. Tejuan xamo timotlajtlaniaj: “¿Tleka Jesús okitekauili ijkon ma pano tla ye okipatkayoti tlanauatil tlen okijkuilo Moisés?” (Col. 2:13, 14).

12. ¿Tleka Cristo amo san niman okiyektlali ouijkayotl tlen okipiayaj tokniuan?

12 Sekimej amo totoka kajsikamatij ijkuak itlaj okachi kuali techyekiluiaj. Yiuejkika noijki sekimej tokniuan ouejkajkej kajsikamatiskej ayakmo omonekiaya kimochiuiliskej circuncisión (Juan 16:12). Sekimej amo okajsikamatiayaj ayakmo omonekiaya kimochiuiliskej circuncisión para mouikaskej iuan toTajtsin Dios (Gén. 17:9-12). Miakej omokuayejyekoayaj kintlajyouiltiskej porque ayakmo okitlakamatiayaj non tlanauatil (Gál. 6:12). Pero satepan Cristo okinpaleui ika cartas tlen okinmijkuilo Pablo (Rom. 2:28, 29; Gál. 3:23-25).

CRISTO KIYEKANTOK IALTEPE JEHOVÁ

13. ¿Tlen techpaleuis ma tiktlakamatikan Cristo?

13 Ijkuak amo kuali tikajsikamatij tleka ialtepe Jehová kipatla seki tlamantli, ma timokuayejyekokan ken yokinpaleui Cristo tokniuan tlen yiuejkika okatkaj. Israelitas uan oksekimej tokniuan tlen okatkaj itech achto siglo, okinpaleuijkej para kuali ma yetokan, ma kipiakan chikauak intlaneltokilis uan san sekan ma yetokan (Heb. 13:8).

14-16. ¿Tlen kiteititia Cristo ika “tlakeuali yolmelajki uan ixtlamatki”?

14 “Tlakeuali yolmelajki uan ixtlamatki” nochipa techpaleuia ijkuak moneki (Mat. 24:45TNM). Ijkon Jesús kiteititia techtlasojtla uan kineki ma tikpiakan chikauak totlaneltokilis. Se tokni itoka Marc uan kinpia naui ikoneuan, okijto: “Satanás kintlajyouiltia kalchanejkej uan ijkon ayakmo kipiaj chikauak intlaneltokilis. Ik non, nochipa techilnamiktiaj ma tikueyichiuakan Jehová san sekan iuan tokalchanejkauan. Noijki tikinmilnamiktiaj tlakamej tlen tlayekanaj inkalijtik ma kinmaluikan inkalchanejkauan”.

15 Ijkuak tikchiuaj tlen Jesús technauatia, tikitaj ye kineki ma tikpiakan chikauak totlaneltokilis. Se tlayekanki itoka Patrick, okijto: “Sekimej tokniuan omoyolkokojkej porque okinxexelojkej uan ayakmo san sekan otetlapouiayaj itlamian semana. Ijkon okichijkej tlayekankej porque Jesús kintekipachoa tokniuan. Sekimej tokniuan tlen amo okachi okinpaktiaya tlajtoskej uan tlen amo otetlapouiayaj, axkan kimachiliaj okachi kinpatioitaj uan okachi tlapaleuiaj. Axkan okachi kitekichiuiliaj Jehová”.

16 Cristo noijki techpaleuia ma titetlapouikan porque nin tekitl sapanoa miak ipati tlen mochijtok itech nochi tlaltikpak (xiktlajtolti Marcos 13:10). Se tokni itoka André tlen yikin okitlalijkej tlayekanki, nochipa kitemojtok tlen yankuik tlamantli technauatia ma tikchiuakan ialtepe Jehová. Okijto: “Itech kalmej Betel ayakmo miakej ompa tekipanoaj nin kijtosneki tikatej itlamian tonalmej uan moneki okachi titetlapouiskej”.

MA TIKCHIUAKAN TLEN TECHNAUATIA CRISTO

17, 18. ¿Tleka moneki ma timopaleuikan ika tlen yokipatlak ialtepe Jehová?

17 Axkan techpaleuia ma techyekana Cristo uan noijki techpaleuis satepan. Ik non, ma tiyolpakikan ijkuak itlaj kipatla ialtepe Jehová uan ma tikselikan porque techpaleuis. Ma tikitakan ken yokinpaleui tokalchanejkauan nochi tlen yomopatlak ijkuak timonechikoaj uan ijkuak titetlapouiaj.

¿Tikinpaleuiaj tokalchanejkauan uan tokniuan ma kitlakamatikan ialtepe Jehová? (Xikita párrafo 17 uan 18).

18 Titetlakamatiskej ika nochi toyolo tla tikajsikamatij Jehová kiyekana ialtepe ika iespíritu santo uan sapanoa techpaleuia. Tiyolpakij ijkuak tikitaj ialtepe Jehová amo kajauilmati tomin tlen ika kinkixtiaj amatlajkuilolmej. Axkan okachi techpaleuiaj celulares uan tabletas para okachi ma titetlapouikan. Ik non, ¿uelis okachi tikintekitiltiskej celulares uan tabletas para tikinmititiskej oksekimej videos uan amatlajkuilolmej? Tla ijkon tikchiuaskej, tikteititiskej tikpatioitaj nochi tlen techmaka ialtepe toTajtsin Dios ijkon ken Jesús okichi.

19. ¿Ken tikteititiskej tikchiuaj tlen technauatia Cristo?

19 Tla tiktlakamatiskej Cristo ika nochi toyolo, techpaleuis ma tikpiakan chikauak totlaneltokilis uan san sekan tiyetoskej iuan tokniuan. Ma tikitakan tlen okijto tokni André tlen itech yotimotlapouijkej, ijkuak opejki kintitlanij tokniuan tlen okatkaj Betel ma tetlapouitij. Ye okijto: “Ijkuak nikinmita betelitas kiseliaj ijkuak kintitlanij ma tetlapouitij, nechpaleuia ma nitlaneltoka itech Jehová uan ma niktlakaita. Yejuan yolpakij san kanin kintitlanij uan ijkon kiteititiaj yauij kanin yaui icarro Jehová.

MA TITLANELTOKAKAN ITECH CRISTO

20, 21. (1) ¿Tleka uelis titlaneltokaskej itech Cristo? (2) ¿Tlen timomachtiskej itech okse tlamachtil?

20 Ayakmo miak poliui uan Jesucristo akin techyekana tlatlanis uan kichiuas miak tlamantli tetlajtlachialti (Apoc. 6:2; Sal. 45:4). Ik non, axkan kinyektlalia itekipanojkauan toTajtsin Dios para tiyetoskej itech xochitlali uan noijki tikpiaskej miak tekitl. Porque ijkuakon tikinmachtiskej akinmej kinyolitiskej uan tikinpaleuiskej ma kikuepakan tlaltikpak se kualtsin xochitlali.

21 Tla nochipa titlaneltokaskej itech toTajtsin Dios, techpaleuis ma tiyetokan itech xochitlali maski tikixnamikiskej miak tlamantli (xiktlajtolti Salmo 46:1-3). Ualeua ijkuak itlaj mopatla itech tonemilis amo san niman tikseliaj. ¿Ken uelis tikpiaskej yolseuilistli uan titlaneltokaskej itech Jehová ijkuak ijkon techpanos? Nin tikitaskej itech okse tlamachtil.

^ párr. 8 Akinmej momachtiaj kijtoaj okajsikej miak tlakuali. Nin kijtosneki amo okintlajyouiltijkej akinmej ochantiayaj Jericó porque amo otlanki intlakual. Jehová amo okinkauili israelitas ma kintlakixtilikan. Yejuan sapanoa otlatokayaj, ik non, israelitas totoka okimoaxkatijkej non altepetl porque okipiayaj miak tlakuali (Jos. 5:10-12).

^ párr. 11 Xikita revista Akin Tetlapouijtok 15 de marzo 2003 itech recuadro “Pablo afronta con humildad una prueba”, itech página 24.