Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 42

Yolpakij akinmej kipiaj inyolo ajsitok ixpan Jehová

Yolpakij akinmej kipiaj inyolo ajsitok ixpan Jehová

“Yolpakij akinmej yolchipauakej uan kitlakamatij itlanauatiluan Jehová” (SAL. 119:1, nota).

TLAKUIKALI 124 Nochipa nitetlakamatis

XIKILNAMIKTO a

Sekimej tokniuan tlen yokiteititijkej maski tsaktokej nochipa kitlakamatij Jehová. (Xikita párrafos 1 uan 2).

1, 2. (1) ¿Tlen yokinchiuilijkej tekiuajkej sekimej tokniuan uan yejuan tlen okichijkej? (2) ¿Tleka moneki tiyolpakiskej maski techtlajyouiltiskej? (Xikijto tlen tikita itech foto tlen kajki itech página 1).

 AXKAN kanaj itech 30 altepemej amo techkauiliaj matitetlapouikan nion matimonechikokan. Itech seki altepemej okintsakej tokniuan. ¿Tleka ijkon okinchiuilijkej? Ixpan Jehová amitlaj okichijkej. Yejuan san kitlajtoltiaj uan momachtiaj Biblia, noijki kintlapouiaj oksekimej tlen kineltokaj uan monechikouaj. Amo mokajkalakiaj itech política. Maski kintlajyouiltiaj nonmej tokniuan ok kitekichiuiliaj Jehová uan yolpakij porque kipiaj inyolo ajsitok b.

2 Xamo yotikitak tokniuan itech fotos, mota yolpakij uan maski tlajyouiaj yolchikauakej. Yejuan yolpakij porque kimatij Jehová kiyolpaktia ijkuak kinmita ok kitekichiuiliaj (1 Crón. 29:17). Jesús okijto: “Mapakikah akimeh [kintlajyouiltia] por kichiwah tlan Dios kineki […]. Ijkuakó xipakikah porke nonkiseliskeh se weyi tlatliokólili” (Mat. 5:10-12).

TECHPALEUIA TLEN OKICHIJKEJ

Axkan tokniuan uelis kichiuaskej ken Pedro uan Juan, ijkuak kinuikaj inmixpan tekiuajkej moneki kinmiluiskej tlen kineltokaj. (Xikinmita párrafos 3 uan 4).

3. Ijkon ken kijtoua Hechos 4:19, 20, ¿tlen okichijkej apóstoles ijkuak okintlajyouiltijkej uan tleka?

3 Tokniuan kinpanotok ijkon ken okinpanok apóstoles itech achto siglo, yejuan okintlajyouiltijkej porque otetlapouiayaj tlen Jesús otlamachti. Miak uelta akinmej otlanauatiayaj itech Sanedrín “okinnawatijkeh ayakmó matlamachtikah itech Itoka n Jesús” (Hech. 4:18; 5:27, 28, 40). ¿Tlen okichijkej apóstoles? (xiktlajtolti Hechos 4:19, 20). Yejuan okimatiayaj okachi ueyititok akin okinnauati matetlapouikan tlen otlamachti Cristo (Hech. 10:42). Ikinon Pedro uan Juan okijtojkej inpatka oksekimej apóstoles kitlakamatiskiaj toTajtsin Dios uan ok tetlapouiskiaj tlen otlamachti Jesús. Yetoskia ken okinmiluijkej akinmej otlanauatiayaj itech Sanedrín: “¿Tleka nankichiuaj non? ¿Nankineltokaj okachi nanueyititokej uan amo toTajtsin Dios?”.

4. Ijkon ken kijtoua Hechos 5:27-29, ¿tlen techmachtia tlen okichijkej apóstoles uan ken uelis tikchiuaskej ken yejuan?

4 Tlen okichijkej apóstoles techpaleuia akinmej tikchiuaj ken Cristo: “Tejwah tikpiah tiktlakitaskeh tlan Dios kijtoa iwa amo tlan kijtoah n tlakah” (xiktlajtolti Hechos 5:27-29). Satepan apóstoles okinuitekej porque okatkaj yolchipauakej uan ijkuak okiskej itech Sanedrín okipiayaj “miak pakílistli, porke Dios okinkawili matlaijyowikah iwa [makinpinauikan] por [...]. Itoka n Jesús” uan ok otetlapouijkej (Hech. 5:40-42).

5. ¿Tlen moneki timotlajtlaniskej?

5 Kuali tlen okichijkej apóstoles ikinon xamo timotlajtlaniaj: ¿Ken okiteititijkej kitlakamatij toTajtsin Dios uan noijki ijkuak Biblia kijtoua “moneki makintlakitakah n tekiwajkeh”? (Rom. 13:1). ¿Ken uelis tikintlakamatiskej tekiuajkej ijkon ken okijto Pablo uan noijki tikpiaskej toyolo ajsitok ixpan Jehová akin okachi Ueyititok? (Tito 3:1).

“TEKIWAJKEH”

6. (1) ¿Akinmej “tekiwajkeh” tlen kijtoua Romanos 13:1 uan tlen moneki tikchiuaskej? (2) ¿Tleka katej “tekiwajkeh”?

6 (Xiktlajtolti Romanos 13:1). Itech non versículo, tlajtoli “tekiwajkeh” kijtosnekij nochtin akinmej tlanauatiaj itech tlaltikpak. Akinmej tikchiuaj ken Cristo moneki tikintlakamatiskej porque yejuan techpaleuiaj uan techmakaj seki tlanauatilmej tlen techpaleuiaj uan ualeua kipaleuia ialtepe Jehová (Apoc. 12:16). Ikinon tiktlaxtlauaj nochi tlen moneki, impuestos uan noijki tikintlakaitaj (Rom. 13:7). Tekiuajkej uelij tlanauatiaj porque Jehová kinkauilia. Ijkon okiteititi Jesús ijkuak Pilato okilui ye uelis kichiuaskia amo makimiktikan, Jesús okilui: “‘Tla Dios amo mitsmakaskia non tekiwajyotl’ amo titlanauatiskia” (Juan 19:11). Axkan katej tekiuajkej uan uelij tlanauatiaj ijkon ken Pilato porque Jehová kinkauilia.

7. ¿Keman amo moneki tikintlakamatiskej tekiuajkej uan tlen moneki kimatoskej?

7 Akinmej tikchiuaj ken Cristo tikintlakamatij akinmej tlanauatiaj ijkuak amo kixnamikij itlanauatiluan Jehová. Pero ijkuak technauatiaj matikchiuakan itlaj tlen Jehová amo kipaktia amo tikintlakamatij. Matikijtokan xamo yejuan kinnauatiaj telpochmej mayetokan soldados c noso ayakmo techkauiliaj matimonechikokan, matitetlapouikan uan amo techkauiliaj matikpiakan Biblia nion amatlajkuilolmej. Jehová kita ijkuak yejuan techtlajyouiltiaj uan ye kinmixkomakas (Ecl. 5:8).

8. ¿Tleka Jehová amo ijkon ken “tekiwajkeh”?

8 Axkan “nochteh n tekiwajkeh non axa tlanawatijtokeh, Dios okintlali”, maski yejuan uelij kinnauatiaj oksekimej san toTajtsin Dios kinamiki ijkon kichiuas. Biblia kijtoua naui uelta Jehová “Ueyititok” (Dan. 7:18, 22, 25, 27).

JEHOVÁ “UEYITITOK”

9. ¿Tlen okitak Daniel?

9 Daniel okitak seki tlamantli tlen okiteititi san Jehová akin okachi ueyititok uan kinamiki tlanauatis. Okitak naui yolkamej temomojtijkej tlen kineskayotiaj tekiuajkej tlen yiuejkika otlanauatijkej, Babilonia, Medopersia, Grecia uan Roma uan noijki okitak akinmej axkan tlanauatiaj, Reino Unido uan Estados Unidos (Dan. 7:1-3, 17). Satepan Daniel okitak Jehová okatka itech itrono ompa iluikak (Dan. 7:9, 10). Tlen satepan okitak Daniel, itlaj kinmachtiaj akinmej axkan tlanauatiaj.

10. Ijkon ken kijtoua Daniel 7:13, 14, 27, ¿akinmej kinkauilia Jehová matlanauatikan nikan tlaltikpak uan tlen techmachtia itech ye?

10 (Xiktlajtolti Daniel 7:13, 14, 27). Daniel okitak toTajtsin Dios ayakmo kinkauilia tekiuajkej matlanauatikan uan san kinkauilia matlanauatikan akinmej kinnamiki. Pero ¿akinmej kinnamiki tlanauatiskej? Jesucristo akin noijki kitokayotia “ken se tlakatl” uan nochipa iuan tlanauatiskej 144,000, akinmej noijki kintokayotiaj “santos tlen iaxkauan akin Ueyititok” (Dan. 7:18). Ken tikitaj, Jehová okachi Ueyititok ikinon san ye kinamiki kijtos akin tlanauatis.

11. ¿Ken kiteititia tlen okijkuilo Daniel Jehová okachi Ueyititok?

11 Tlen okitak Daniel Jehová yokijtojka panoskia, ye okijto: “ToTajtsin Dios tlen kajki iluikak [...] kintlalia uan kinkixtia tekiuajkej”. Noijki okijto: “Akin Ueyititok Tlanauatia kanin tlakamej tlanauatiaj uan ye uelis kimakas akin kineki” (Dan. 2:19-21; 4:17). ¿Tikneltoka Jehová okintlali sekimej matlanauatikan uan oksekimej ayakmo okinkauili matlanauatikan? Kema.

Jehová ayakmo okikauili tekiua Belsasar matlanauati, okinkauili matlanauatikan medos uan persas. (Xikita párrafo 12).

12. Xikijto ken yiuejkika Jehová ayakmo okinkauili sekimej tekiuajkej matlanauatikan (xikita dibujo).

12 Jehová miak uelta yokiteititi ye okachi Ueyititok uan amo ken tekiuajkej. Matikitakan tlen opanok yiuejkika. Ijkuak faraón otlanauatiaya ompa Egipto okintlajyouilti israelitas uan amo okinkauiliaya makiueyichiuakan Jehová. Pero ye okinmakixti uan okichi maixpoliui faraón itech Mar Rojo (Éx. 14:26-28; Sal. 136:15). Tekiua Belsasar tlen otlanauatiaya ompa Babilonia okichi se iluitl, okinueyichi teotsitsintin uan amo okiueyichi Jehová (Dan. 5:22, 23). Pero non youak toTajtsin Dios okipinaui Belsasar porque okimiktijkej uan ijkon medos uan persas opejkej tlanauatiaj (Dan. 5:28, 30, 31). Tekiua Herodes Agripa I okimikti apóstol Santiago uan noijki okinekiaya kimiktis apóstol Pedro ikinon otlanauati makitsakuakan. Pero Jehová amo okikauili ijkon makichiua, se iángel okichi mamokoko uan oixpoliuik (Hech. 12:1-5, 21-23).

13. Xikijto ken Jehová ayakmo okinkauili matlanauatikan grupos kanin opouiayaj tekiuajkej.

13 Jehová yokiteititi okachi Ueyititok amo ken grupos kanin opouiayaj tekiuajkej. Yiuejkika okinmakixti israelitas uan okichi 31 tekiuajkej tlen okatkaj Canaán ayakmo mamosetilikan uan okinpaleui makimoaxkatikan tlali tlen Jehová okinmilui kinmakaskia (Jos. 11:4-6, 20; 12:1, 7, 24). Jehová okichi tekiua Ben-Hadad maixpoliui uan noijki 32 tekiuajkej asirios tlen okinteuijkej israelitas (1 Rey. 20:1, 26-29).

14, 15. (1) ¿Tlen okijtojkej tekiuajkej Nabucodonosor uan Darío? (2) ¿Tlen okijto se salmista?

14 Jehová miak uelta yokiteititi san ye Ueyititok. Ijkuak tekiua Nabucodonosor otlanauatiaya ompa Babilonia okijto sapanoua chikauak uan san ye okinamikiaya tlanauatis, noijki okiteititi omoueyinekiaya porque amo okijto Jehová kinamiki tlanauatis. Ijkuakon Jehová okichi makuatlapolo. Satepan Nabucodonosor otlalnamik uan okiueyichi Jehová uan okijto san ye kinamiki nochipa tlanauatis uan noijki okijto amikaj uelis kitsakuilis (Dan. 4:30, 33-35). Jehová okimakixti Daniel ijkuak okitlamotlakej kanin okatkaj leones porque nochipa okitlakamatki, tekiua Darío okijto: “Nitlanauatia para nochtin akinmej chantij kanin ajsi notekiuajkayo moneki makitlakaitakan uan makimauilikan iDios Daniel. Porque ye se Dios yolitok uan amo keman poliuis. ITekiuajkayo amo xixinis uan nochipa tlanauatis” (Dan. 6:7-10, 19-22, 26, nota, 27).

15 Se salmista okijto: “Jehová kichiua amo kuali makisa tlen mokuayejyekouaj kichiuaskej akinmej amo yolkualmej uan tlen kinekij kichiuaskej itech altepemej”. Noijki okijto: “Melauak yolpakij nochtin akinmej inTajtsin Dios Jehová, altepetl akin ye ineuian yokipejpenki para mayeto iaxka” (Sal. 33:10, 12). Ikinon nochipa matikpiakan ixpan Jehová toyolo ajsitok.

JEHOVÁ KIXPOLOS GOG DE MAGOG

Maski miakej altepemej mosetiliskej amo uelis kintlaniliskej iángeles Jehová. (Xikinmita párrafos 16 uan 17).

16. ¿Tlen moneki tikneltokaskej uan tleka? (xikita dibujo).

16 Yotikitakej tlen yokichi Jehová, tlen panos satepan moneki tikneltokaskej Jehová kinmakixtis itekipanojkauan, ijkuak panotos ueyi tlajyouilistli (Mat. 24:21; Dan. 12:1). Jehová kinmakixtis nochtin itekipanojkauan ijkuak Gog de Magog kinekis kinmixpolos, maski mosetiliskej 193 altepemej tlen pouij itech Naciones Unidas, yejuan amo uelis kitlaniliskej Jehová uan iángeles porque san ye Ueyititok. Jehová kijtoua: “Melauak nimoueyichiuas uan nimochipauas uan nimotematiltis inmixpan inmixtololouan miakej altepemej; uan moneki kimatiskej ne niJehová” (Ezeq. 38:14-16, 23; Sal. 46:10).

17. ¿Tlen kinchiuiliskej tekiuajkej uan tlen kinpanos itekipanojkauan toTajtsin Dios?

17 Ijkuak Gog de Magog kinekis techixpolos, peuas Armagedón uan ijkuakon Jehová kinmixpolos nochtin tekiuajkej tlen katej itech tlaltikpak (Apoc. 16:14, 16; 19:19-21). Pero “Nikan tlaltikpak san chantiskej nochtin akinmej yolkualmej uan san akinmej yolchipauakej nochipa itech chantiskej” (Prov. 2:21, nota).

NOCHIPA MATIKPIAKAN TOYOLO AJSITOK

18. ¿Tlen yokijtojkej kichiuaskej tokniuan uan tleka ijkon kichiuaj? (Daniel 3:28).

18 Itekipanojkauan Jehová yiuejkika kintsakuaj uan hasta kinekij kinmiktiskej porque kitlasojtlaj. Ijkon ken eyi telpochmej tlen okatkaj hebreos tlen okiteititijkej okipiayaj inyolo ajsitok, tokniuan noijki yokijtojkej kiteititiskej inyolo ajsitok ixpan Jehová porque san ye Ueyititok (xiktlajtolti Daniel 3:28).

19. ¿Tlen kitas Jehová ijkuak kinmixkomakas itekipanojkauan uan tlen moneki kichiuaskej?

19 David okimatiaya ipati tikpiaskej toyolo ajsitok ixpan Jehová ikinon okijkuilo: “Jehová kinmixkomakas akinmej chantij itech altepemej. Techixkomaka oh Jehová, ika tlen nikchiua uan ken yonikteititi nikpia noyolo ajsitok” (Sal. 7:8). Noijki okijto: “Kuali nika porque nikpia noyolo ajsitok uan nikchiua tlen kuali” (Sal. 25:21). Maski san tlen techpanos nochipa matiktlakamatikan Jehová. Satepan uelis tikijtoskej ken salmista: “Yolpakij akinmej yolchipauakej uan kitlakamatij itlanauatiluan Jehová” (Sal. 119:1, nota).

TLAKUIKALI 122 ¡Ma titlaxikojtokan!

a Biblia tlamachtia akinmej tikchiuaj ken Cristo moneki tikintlakamatiskej tekiuajkej akinmej tlanauatiaj itech nochi tlaltikpak. Pero sekimej tekiuajkej kixnamikij Jehová uan itekipanojkauan. ¿Ken uelis tikpiaskej toyolo ajsitok ixpan Jehová pero noijki tikintlakamatiskej tekiuajkej?

b TLEN OKACHI IPATI: Tikpiaskej toyolo ajsitok kijtosneki tiktlakamatiskej tlen Jehová technauatia maski titlajyouiskej.

c Xikita itech nin revista tlamachtil “¿Tleka amo tiauij guerras ken israelitas?”.