Xikita nochi

Tlen kiualika

“Amo xikkaua ma uetsikan momauan”

“Amo xikkaua ma uetsikan momauan”

“Amo xikkaua ma uetsikan momauan” (SOFONÍAS 3:16).

TLAKUIKALMEJ: 54 UAN 32

1, 2. (1) ¿Tlen ouijkayotl kipiaj miakej uan tlen uelis kinpanos? (2) ¿Ken techyolchikaua Isaías 41:10, 13?

SE TOKNI precursora tlen omonamikti iuan se tlayekanki, kijtoa: “Maski nochipa niktekichiuilia Jehová, yimiak xiuitl nimochijchikajtok pampa amo sapanoa nimotekipachos. Ik non, amo ueli nikochi, nimokokoa uan amo nochipa nikinchiuilia tlen kuali oksekimej. Ualeua ayakmo nikneki nimochijchikauas”.

2 ¿Tikajsikamatij ken momachilia tokni? Axkan tinochtin itlaj techtlajyouiltia pampa Satanás kinauatijtok Tlaltikpak. Ualeua sapanoa timotekipachoaj, ik non, timoyolkokoaj uan tisotlauaj, ken se carro tlen motsikoa itech sokitl uan amo ueli kisa (Proverbios 12:25). ¿Tlen uelis techtekipachos? Uelis omikik ikaj akin otiktlasojtlayaj, timokokoaj noso techtojtokaj. Noijki uelis amo onka tomin uan moneki sapanoa timochijchikauaskej tikinmakaskej tokalchanejkauan tlen ika mopanoltiskej. Nochi nin uelis kichiuas ayakmo ma tiyolpakikan nion ma tiyolchikajtokan. Pero iTlajtol toTajtsin Dios techiluia Jehová san mochixtok techmakas ima uan techpaleuis (xiktlajtolti Isaías 41:10, 13). *

3, 4. (1) ¿Tlen kijtosneki ijkuak Biblia tlajtoa itech tomauan? (2) ¿Tlen uelis kichiuas ma uetsikan tomauan?

3 Ualeua Biblia tlajtoa itech seki tlamantli tlen kipia totlalnakayo ijkuak tlajtoa itech iyelis ikaj noso tlen kichiua. Se neskayotl, miak uelta tlajtoa itech tomauan. Ijkuak Biblia kijtoa ikaj kichikauiliaj imauan, kijtosneki kiyolchikauaj uan yiuelis itlaj kichiuas (1 Samuel 23:16; Esdras 1:6). Noijki kijtosneki yolchikajtok uan kipia se chialistli.

4 Ualeua Biblia noijki kijtoa ikaj kikaua ma uetsikan imauan. Nin kijtosneki ijkuak ikaj moyolkokoa noso amo kipia nion se chialistli (2 Crónicas 15:7; Hebreos 12:12). Tla sapanoa tisotlauaj noso tikmachiliaj ayakmo kuali timouikaj iuan Jehová, uelis tikkauaskej ma uetsikan tomauan. ¿Tlen uelis techyolchikauas ma titlaxikokan uan ma tiyolpakikan?

“IMA JEHOVÁ AMO TSIKITSIN”

5. (1) ¿Ken uelis timomachiliskej ijkuak tikpiaskej ouijkayotl, pero tlen moneki tikilnamikiskej? (2) ¿Tlen timomachtiskej axkan?

5 (Xiktlajtolti Sofonías 3:16, 17). * Ijkuak tikpiaj ouijkayotl, amo ma timomojtikan nion ma timoyolkokokan. Nin yetoskia ken tikkauaj ma uetsikan tomauan. Ma tikilnamikikan Jehová toTajtsin uan sapanoa techtlasojtla. Ye kineki imak ma tikkauakan tlen techtekipachoa (1 Pedro 5:7). Uan techmaluia ijkon ken okinmalui israelitas. Biblia kijtoa: “Ima Jehová amo tsikitsin pampa amo techmakixtis”. Nin kijtosneki Jehová nochipa uelis kinmakixtis itekipanojkauan yolmelajkej (Isaías 59:1). Itech nin tlamachtil tikitaskej eyi kuali neskayomej tlen moijtoa itech Biblia. Timomachtiskej Jehová kineki uan uelis kinyolchikauas itekipanojkauan pampa kichiuaskej itlanekilis maski kipiaskej ouijkayotl. Ninmej neskayomej melauak techyolchikauaskej.

6, 7. ¿Tlen timomachtiaj itech ken israelitas okintlanilijkej amalequitas?

6 Satepan ijkuak israelitas okiskej itech Egipto, amalequitas okintlajyouiltijkej. Moisés okilui Josué, se tlakatl akin okatka yolchikauak, ma kinyekana israelitas ijkuak moteuiskiaj. Satepan, Moisés otlejkok itech se tepetl iuan Aarón, tlen okatka ikni, uan noijki iuan se tlakatl tlen omotokayotiaya Hur. Ompa okitayaj ken omoteuijtokaj israelitas. ¿Ocholojtokaj pampa omomojtiayaj? ¡Amo!

7 Moisés yokimatiaya ken israelitas uelis kintlaniliskiaj amalequitas. Okikitski itlako akin melauak toTajtsin Dios uan okajkokuik. Ijkuak Moisés okinmajkokuiaya imauan, Jehová okinpaleuiaya israelitas ma kintlanilikan amalequitas. Pero ijkuak Moisés osotlauaya uan okintemouiaya imauan, amalequitas okintlaniliayaj israelitas. Ik non, Aarón uan Hur san niman okipaleuijkej Moisés. Biblia kijtoa: “Ijkuak Moisés ayakmo okinxikoaya imauan, yejuan okonankej se tetl uan okitlalijkej itlampa uan ye ipan omotlali. Ijkuakon Aarón uan Hur okinkitskilijtokaj imauan, okatkaj sejse inakastlan, ik non, tlakpak okinpiaya imauan hasta ijkuak okalak Tonaltsin”. Saiktlami, israelitas otlatlankej, pampa Jehová okinpaleui ika ichikaualis (Éxodo 17:8-13).

8. (1) ¿Tlen okichi ueyi tekiua Asá ijkuak etíopes moteuiskiaj iuan Judá? (2) ¿Ken uelis tikchiuaskej ken Asá?

8 Ijkuak okatka ueyi tekiua Asá, Jehová noijki okipaleui ialtepe ika ichikaualis. Asá omonekiaya moteuis iuan Zérah akin okatka etíope, uan ken kijtoa Biblia, okinpiaya sapanoa miakej soldados. Okinpiaya 1,000,000 (un millón) soldados tlen okimatiayaj tlateuiskej, uan Asá amo okinpiaya miakej soldados. ¿Tlen okichi Asá? ¿Omotekipacho, omoyolkoko noso omomojti? ¿Okika ma uetsikan imauan? Amo. San niman okilui Jehová ma kipaleui. San akin soldado kijtoskia amo uelis kintlaniliskia soldados etíopes. Pero Biblia kijtoa “Dios nochi weleti kichiwa” (Mateo 19:26). ToTajtsin Dios ika ichikaualis “okintlanili etíopes ixpan Asá”. Nin ueyi tekiua itech nochi inemilis okitekichiuili Jehová ika nochi iyolo (2 Crónicas 14:8-13; 1 Reyes 15:14).

9. (1) Ijkuak Nehemías oajsito Jerusalén, ¿tlen opanotoka uan ken omomachili? (2) ¿Ken okinankili Jehová itlatlaujtilis Nehemías?

9 Axkan ma tikitakan tlen okichi Nehemías. Ijkuak oyajki Jerusalén, miakej akinmej ochantiayaj itech okseki uejueyij altepemej, amo okinekiayaj judíos ma kichijchiuakan tepamitl tlen okiyaualoaya Jerusalén. Ik non, uelis itlaj kipanoskia altepetl uan judíos omoyolkokoayaj. ¿Ken omomachili Nehemías? ¿Omosotla uan okika ma uetsikan imauan? Amo. Ye nochipa okiluiaya Jehová ma kipaleui, ijkon ken okichi Moisés, Asá uan oksekimej itekipanojkauan. Ijkuakon, Nehemías noijki okilui Jehová ma kipaleui. Okitlatlaujti uan Jehová okinankili. ¿Ken okinankili? Ika ‘ueyi ichikaualis’ uan ika ‘ima tlen chikauak’ okinyolchika judíos (xiktlajtolti Nehemías 1:10; 2:20; 6:9). * ¿Tikneltokaj axkan Jehová noijki kitekitiltia ‘ueyi ichikaualis’ uan ‘ima tlen chikauak’ pampa techyolchikauas?

JEHOVÁ TECHYOLCHIKAUAS

10, 11. (1) ¿Tlen kichiua Satanás pampa ayakmo ma tiktekichiuilikan Jehová? (2) ¿Ken techyolchikaua Jehová? (3) Xikijto ken yomitspaleui tlen Jehová mitsmachtia.

10 Kuali tikmatij Satanás amo keman kikauas ma uetsikan imauan. Ye techtlajyouiltijtos ika tlakajkayaualistli, ika tlen kijtoaj techchiuiliskej tekiuajkej, ika tlayekankej itech tlaneltokalismej uan ika akinmej yomoxelojkej itech Jehová pampa ayakmo ma tiktekichiuilikan Jehová. ¿Tlen kineki kichiuas? Kineki ayakmo ma titetlapouikan itech Tekiuajkayotl. Pero Jehová kineki uan techpaleuis. Ye techyolchikaua ika iespíritu santo (1 Crónicas 29:12). Tla tiknekij tiktlaniliskej Satanás uan akinmej ye kinyekana, moneki tikiluiskej Jehová ma techmaka iespíritu santo (Salmo 18:39; 1 Corintios 10:13). Jehová noijki techyolchikaua ika iTlajtol, ik non, tiktlasojkamatiliaj miak. Ma timokuayejyekokan itech nochi tlen timomachtiaj sejse metstli itech amatlajkuilolmej. Noijki ma tikilnamikikan tlen kijtoa Zacarías 8:9, 13 (xiktlajtolti). * Nin omoijto ijkuak okiyektlalijtokaj teokali tlen okatka Jerusalén, pero ok uelis techyolchikauas.

Tla tiknekij tiktlaniliskej Satanás uan akinmej kinyekana, moneki ma tiktlajtlanilikan Jehová ma techmaka iespíritu santo

11 Jehová noijki techyolchikaua ika nechikolmej, uejueyij nechikolmej uan ika tlamachtilmej pampa akinmej kichiuaj ken Cristo. Tlen ompa timomachtiaj, techpaleuia ma tiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo, noijki ma timokuayejyekokan tlen tikchiuaskej satepan uan kuali ma tikchiuakan toteki itech tlanechikol (Salmo 119:32). ¿Tiknekij okachi tiktekichiuiliskej Jehová ijkuak ye techmachtia uan techyolchikaua?

12. ¿Tlen moneki ma tikchiuakan pampa tiyolchikajtoskej?

12 Jehová okinpaleui itekipanojkauan ijkuak okintlanilijkej amalequitas uan etíopes. Noijki, okinyolchika judíos uan Nehemías ijkuak okiyektlalijkej tepamitl tlen okiyaualoaya Jerusalén. Axkan noijki, Jehová techyolchikaua ma titetlapouikan maski tikpiaj ouijkayotl, maski oksekimej techtlajyouiltiaj noso maski sekimej amo kinekij techkakiskej (1 Pedro 5:10). Jehová amo kipojpolos nochi tlen techtlajyouiltia ika se milagro. Ik non, tla tiknekij tiyolchikajtoskej, moneki timochijchikauaskej. ¿Tlen moneki ma tikchiuakan? Mojmostla ma tiktlajtoltikan Biblia, ma timoyektlalikan achto tiaskej nechikolmej uan nochipa ma timonechikokan. Noijki moneki toselti ma timomachtikan Biblia noso iuan tokalchanejkauan uan ma tikiluikan Jehová ma techpaleui. Amo itlaj ma techtsakuili pampa ayakmo timajxiliskej timomachtiskej nochi tlen Jehová techmaka pampa techyolchikauas. Tla peua tisotlauaj ijkuak tiktekichiuiliaj Jehová, ma tikiluikan ma techpaleui. Tikitaskej ken iespíritu santo techyolchikaua uan kichiua ma tiknekikan tikchiuaskej tlen kijtoa Jehová (Filipenses 2:13). Pero ¿tejuan uelis tikinyolchikauaskej oksekimej?

“XIKONANAKAH CHIKAWÁLISTLI, NOMOMAWAH AMO SAN MACHAPANTOKAH”

13, 14. (1) ¿Tlen okiyolchika se tokni ijkuak omikik isiua? (2) ¿Ken uelis tikinyolchikauaskej tokniuan?

13 Jehová techmaka sapanoa miakej tokniuan itech nochi Tlaltikpak tlen totech motekipachoaj uan techyolchikauaj. Tlatitlanil Pablo okijto: “Xikonanakah chikawálistli, nomomawah amo san machapantokah, iwa nomokxiwah amo san makuijkuitlaxiwikah” (Hebreos 12:12, 13). Miakej tlen yikin opejkej kichiuaj ken Cristo ijkon okinpaleuijkej tokniuan. Axkan noijki ijkon panoa. Ma tikitakan ineskayo se tokni tlen omikik isiua uan noijki okipixki seki ouijkayotl. Ye okijto: “Onikitak amo uelis tikpejpenaskej tlen ouijkayotl tikpiaskej, keman tikpiaskej nion kox nochipa noso san ualeua. Nimotlatlaujtia uan nimomachtia, uan nin nechpaleuia ken itlaj tlen kichiua amo ma nimelsima. Noijki nechyolchikaua ijkuak nechpaleuiaj tokniuan. Axkan nikmati moneki kuali ma timouikakan iuan Jehová achto tikpiaskej ouijkayotl”.

Tinochtin uelis tikinyolchikauaskej oksekimej. (Xikita párrafo 14).

14 Aarón uan Hur okinchikauilijkej imauan Moisés ijkuak okinkitskilijkej, ijkuak israelitas omoteuijkej iuan amalequitas. Tejuan noijki uelis tikinpaleuiskej tokniuan uan tikinyolchikauaskej. Se neskayotl, uelis tikinpaleuiskej tokniuan tlen yokokoxkatikej noso youeuejtikej, akinmej mokokoaj, akinmej inkalchanejkauan amo kinkauiliaj ma kitekichiuilikan Jehová, akinmej inselti katej uan akinmej moyolkokoaj pampa omikik ikaj tlen okitlasojtlayaj. Noijki uelis tikinyolchikauaskej telpokamej uan ichpokamej, pampa miakej kinekij kinchiualtiskej ma kichiuakan tlen amo kuali noso ma kimotemolikan miak tomin uan miak tlamantli (1 Tesalonicenses 3:1-3; 5:11, 14). Ma timokuayejyekokan ken uelis tikinyolchikauaskej tokniuan ijkuak timonechikoaj, ijkuak titetlapouiaj, ijkuak san sekan titlakuaj noso ijkuak tikinnotsaj ika teléfono.

15. ¿Ken uelis kinpaleuis tokniuan tlen tikinmiluiaj?

15 Ijkuak Asá okintlalini etíopes, teotlajtojki Azarías okiyolchika uan noijki ialtepe okiyolchika ika ninmej tlajtolmej: “Pero namejuan, ximoyolchikauakan uan amo ximosotlauakan, pampa nochi tlen nankichiuaj namechtlaxtlauiskej” (2 Crónicas 15:7). Pampa ijkon okiyolchikajkej, Asá okichi miak tlamantli pampa israelitas kuali kitekichiuiliskiaj Jehová. Axkan noijki ijkon, ika tlen tikinmiluiaj tokniuan uelis tikinyolchikauaskej uan tikinpaleuiskej ma kitekichiuilikan Jehová (Proverbios 15:23). Uan amo keman ma tikilkauakan ijkuak titlanankiliaj itech nechikolmej tikinyolchikauaj tokniuan.

Nehemías amo san otlachixtoka ijkuak oksekimej otekipanojtokaj. Ye noijki otlapaleui ma kichijchiuakan tepamitl

16. (1) ¿Ken uelis kichiuaskej tlayekankej ken Nehemías? (2) Xikijto se neskayotl ken omitspaleuijkej tokniuan.

16 Jehová okipaleui Nehemías uan judíos, ik non, omoyolchikajkej uan okichijkej tekitl tlen omonekiaya. San itech 52 tonalmej okichijchijkej tepamitl tlen okiyaualoaya Jerusalén (Nehemías 2:18, 6:15, 16). Pero Nehemías amo san otlachixtoka ijkuak oksekimej otekipanojtokaj. Ye noijki otlapaleui ma kichijchiuakan tepamitl (Nehemías 5:16). Axkan miakej tlayekankej kichiuaj ken Nehemías ijkuak tlapaleuiaj ma mochijchiuakan kalmej kanin timonechikoaj, ijkuak kinchipauaj noso kinyektlaliaj. Uan ken kintlasojtlaj inmikniuan, kinyolchikauaj akinmej kipiaj ouijkayotl ijkuak kintlajpalotiuij noso ijkuak inmiuan tetlapouiaj (xiktlajtolti Isaías 35:3, 4). *

“AMO XIKKAUA MA UETSIKAN MOMAUAN”

17, 18. ¿Tlen moneki tikilnamikiskej ijkuak tikpiaj ouijkayotl noso timotekipachoaj?

17 Ijkuak titekitij iuan tokniuan, nin kichiua san sekan ma tiyetokan uan nochipa ma timouikakan. Noijki kichiua okachi ma titlaneltokakan itech tlen Jehová kichiuas ika iTekiuajkayo. Ijkuak tikinchikauiliaj inmauan oksekimej, tikinpaleuiaj ma tlaxikokan uan ma kichiakan panos tlen kuali. Noijki non kichikaua tomauan uan techpaleuia ma tikilnamiktokan nochi tlen kualtsin panos.

18 Ijkuak timokuayejyekoaj ken yiuejkika Jehová okinpaleui uan okinmalui itekipanojkauan tlen okatkaj yolmelajkej, okachi itech titlaneltokaj. Ik non, ijkuak tikpiaj ouijkayotl, amo ma uetsikan tomauan. Ma tikilnamikikan tla tikiluiaj Jehová ma techpaleui, ima tlen chikauak techyolchikauas uan techkauilis ma tikinselikan tlateochiualismej tlen kintemakas Tekiuajkayotl (Salmo 73:23, 24).

^ párr. 2 Isaías 41:10 kijtoa: “Amo ximomojti, pampa ne mouan nika. Amo ximotekipacho, pampa ne nimoDios. Ne nimitsyolchikauas, kema, ne nimitspaleuis, ne melauak nimitspias ika noyekma ika melajkayotl”. Uan 41:13 kijtoa: “Pampa ne, Jehová nimoDios, nikkitskijtok moyekma, Akin mitsiluia: ‘Amo ximomojti. Ne nimitspaleuis’”.

^ párr. 5 Sofonías 3:16, 17 kijtoa: “Itech non tonal kiluiskej Jerusalén: ‘Amo ximomojti, oh Sión. Amo xikkaua ma uetsikan momauan. Jehová moDios mouan kajki. Ken ikaj akin chikauak, mitsmakixtis. Ye yolpakis motech uan tsajtsis ika pakilistli. Ichtaka kinextis itlasojtlalis. Ye motech yolpakis uan tsajtsis ika pakilistli’”.

^ párr. 9 Nehemías 1:10 kijtoa: “Yejuan motekipanojkauan uan moaltepe, akinmej otikinmakixti ika ueyi mochikaualis uan ika moma tlen chikauak”. Uan 2:20 kijtoa: “Pero ne onikinnankili: ‘ToTajtsin Dios tlen kajki iluikak ye Akin kichiuas kuali ma kisa, uan tejuan tiitekipanojkauan timoketsaskej uan tikchijchiuaskej tlen moneki; pero namejuan amo itlaj nankipiaj nion nanpouij itech Jerusalén’”. Uan 6:9 kijtoa: “Pampa nochtin yejuan okinekiayaj techmomojtiskej, okijtoayaj: ‘Inmauan sotlauaskej itech tekitl uan ayakmo kichijchiuaskej’. Axkan, nimitstlatlaujtia, xikinchikaua nomauan”.

^ párr. 10 Zacarías 8:9 kijtoa: “Nin tlen kijtoa Jehová akin kinyekana miakej soldados: ‘Namomauan ma yetokan chikauakej, namejuan akinmej axkan nankikakij tlajtolmej tlen kisaj itech inkamak teotlajtojkej, nonmej tlajtolmej tlen omoijtojkej itech tonal ijkuak okipeualtijkej ikal Jehová akin kinyekana miakej soldados, pampa mochijchiuas teokali’”. Uan 8:13 kijtoa: “Uan ijkon ken namejuan onanmochijkej ken se tlauijuikaltilistli itech altepemej, oh ikal Judá uan ikal Israel, ijkon namechmakixtis, uan nanyetoskej se tlateochiualistli. ¡Amo ximomojtikan! Namomauan ma yetokan chikauakej”.

^ párr. 16 Isaías 35:3, 4 kijtoa: “Xikinchikauakan inmauan akinmej sotlauaj, uan xikinmelauakan itlankuauan tlen uiuiyokaj. Xikinmiluikan akinmej motekipachoaj: ‘Ximoyolchikauakan. Amo ximomojtikan. ¡Xikitakan! NamoTajtsin Dios uits uan momakuepas, kiualikas se tlaxtlauili. Ye uits uan namechmakixtis’”.