Xikita nochi

Tlen kiualika

Ma timochijchikajtokan uan Jehová techteochiuas

Ma timochijchikajtokan uan Jehová techteochiuas

“Otimoteui iuan toTajtsin Dios noijki iuan tlakamej uan otikintlanili” (GÉNESIS 32:28).

TLAKUIKALMEJ: 23 UAN 38

1, 2. ¿Tleka moneki timochijchikauaskej tiitekipanojkauan Jehová?

TINOCHTIN tiitekipanojkauan toTajtsin Dios timochijchikauaj pampa tiyetoskej tiyolmelajkej, ijkon ken okichi Abel uan ijkon ken miakej kichijtokej axkan. Tlatitlanil Pablo okinmilui tokniuan hebreos okixikojkej miak ouijkayotl uan omochijchikajkej pampa Jehová kinseliskiaj uan kinteochiuaskiaj (Hebreos 10:32-34, TNM). Pablo okijto akinmej kichiuaj ken Cristo mochijchikauaj ken akinmej yiuejkika omotlaloayaj, boxeadores uan akinmej omoteuiayaj itech altepetl Grecia (Hebreos 12:1, 4). Itech ninmej tonalmej, akinmej tikchiuaj ken Cristo timotlaloaj itech ojtli tlen kichiuas ma tiyoltokan nochipa. Pero katej miakej akinmej techkokoliaj uan amo kinekij ma tiyolpakikan uan amo kinekij ma tikselikan tlen Jehová techmakas satepan.

2 Axkan timoteuijtokej iuan Satanás uan nochi tlen kiyekantok, non melauak oui (Efesios 6:12). Miak ipati amo ma techkajkayaua nochi tlen kiyekantok Satanás ika tlen tlamachtia. Noijki amo ma tikchiuakan tlen amo kuali ken auilnemilistli, amo ma titlachichinakan, amo ma titlauanakan nion ma tikintekitiltikan drogas. Noijki moneki ma timochijchikauakan pampa tinochtin titlajtlakolejkej uan pampa amo tisotlauaskej (2 Corintios 10:3-6; Colosenses 3:5-9).

3. ¿Ken techpaleuia Jehová pampa amo ma techtlanilikan akinmej techkokoliaj?

3 ¿Uelis tiktlaniliskej nochi nin? Kema, pero yetos oui. Pablo okijto ye okatka ken se boxeador: “Nion sanenka nimotekilmaka kemi niktekilmakatoskia n ejekatl” (1 Corintios 9:26). Moneki ma timochijchikauaskej pampa amo ma techtlanilikan akinmej techkokoliaj, uan Jehová techpaleuia uan techyektlalia pampa tikintlaliniskej. ¿Ken techpaleuia? Ika Biblia, amatlajkuilolmej tlen ye techmaka, tonechikoluan uan ika uejueyij nechikolmej. ¿Tiktekitiltiaj nochi tlen Jehová techmaka pampa techmachtis? Tla amo tiktekitiltiaj, kijtosneki amo timochijchikauaj uan ijkon uelis techtlaniliskej akinmej techkokoliaj. Tiyetoskej ken se boxeador tlen san kiuiteki ejekatl.

4. ¿Ken uelis tiktlaniliskej tlen amo kuali?

4 Moneki nochipa ma timomaluikan. ¿Tleka? Uelis akinmej techkokoliaj techyejyekoskej ijkuak amo tikchiaj noso ijkuak tisotlauaj. Biblia technejmachtia uan techyolchikaua ika ninmej tlajtolmej: “Amo xikmokawili mamitstlani tlan amokuali, yej ika tlan kuali xiktlanili tlan amokuali” (Romanos 12:21). Nin kijtosneki, tla timochijchikauaj, amo tikchiuaskej tlen amo kuali. Pero tla peua timosotlauaj uan ayakmo timochijchikauaj, uelis Satanás, nochi tlen kiyekana uan tlajtlakoli uelis techtlaniliskej. Ik non, amo keman ma timosotlauakan. Ma timochijchikauakan uan amo keman ma uetsikan tomauan (1 Pedro 5:9).

5. (1) ¿Tlen moneki tikilnamikiskej tla tiknekij Jehová ma techteochiua? (2) ¿Itech akinmej timomachtiskej?

5 Tla tiknekij tiktlaniliskej tlen amo kuali, moneki ma tikilnamikikan tleka timochijchikauaj. Tikchiuaj pampa Jehová ma techseli. Hebreos 11:6 kijtoa: “Akin mijkuania inawak Dios, moneki makineltoka Ye onka, iwa Ye kinmakas intlatliokolil akimeh kitemoah”. Tla tiknekij Jehová ma techteochiua, moneki ma timochijchikauakan (Hechos 15:17). Biblia kijtoa miakej tlakamej uan siuamej omochijchikajkej ika nochi inyolo. Sekimej ken Jacob, Raquel, José uan Pablo. Nochtin yejuan otlajyouijkej noso omoyolkokojkej. Pero ken omochijchikajkej, toTajtsin Dios okinteochi. Tlen okinpanok, techmachtia Jehová techteochiuas tla timochijchikauaj. Ma tikitakan ken uelis tikchiuaskej ken yejuan.

JEHOVÁ TECHTEOCHIUAS TLA TITLAXIKOAJ

6. ¿Tleka Jacob amo omosotla ijkuak omoteui iuan se ángel uan ken okiteochi Jehová? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil).

6 Jacob okatka se tlakatl yolmelajki uan amo keman omosotla. ¿Tleka? Ye okitlasojtlaya Jehová uan okipatioitaya iuan mouikas. Okineltokaya Jehová kinteochiuaskia ixuiuan (Génesis 28:3, 4). Ijkuak Jacob okipiaya kanaj 100 xiuitl, omoteui iuan se ángel pampa Jehová kiteochiuaskia (xiktlajtolti Génesis 32:24-28). * ¿Tleka ueli omoteui iuan se ángel? Amo pampa okatka chikauak. Ye melauak okinekiaya Jehová ma kiteochiua. Uan Jehová okiteochi pampa omochijchika. Ik non, okitokayoti Israel, nin tokayotl kijtosneki “Akin moteuia iuan toTajtsin Dios”. Jehová okiseli uan okiteochi Jacob. Tejuan noijki non tiknekij.

7. (1) ¿Tlen tlamantli teyolkoko okipanok Raquel? (2) ¿Tlen okichi Raquel uan ken okiteochi Jehová?

7 Raquel okatka isiua Jacob akin sapanoa okitlasojtlaya. Ye noijki okinekiaya kitas ken Jehová kichiuaskia tlen okilui Jacob. Pero Raquel amo ueli okinpiaya ikoneuan. Ijkuakon, siuamej akinmej amo ueli okinpiayaj inkoneuan sapanoa omoyolkokoayaj. ¿Tlen okichi Raquel? Amo keman okipolo chialistli. Nochipa okitlatlaujtiaya Jehová pampa uelis tlaxikoskia. Jehová okikak uan satepan okiteochi ika ikoneuan. Ik non, se tonal ye okijto sapanoa omochijchika uan noijki okijto: “Ika miak chikaualistli onimoteui [...]. ¡Noijki oniktlanili!” (Génesis 30:8, 20-24).

8. (1) ¿Tlen ouijkayotl okipixki José? (2) ¿Tlen techmachtia tlen okipanok José?

8 Ken Jacob uan Raquel okipiayaj chikauak intlaneltokilis, non okipaleui José, akin okatka inkone, pampa kixikoskia ouijkayotl. Ijkuak José okipiaya 17 xiuitl, inemilis omopatlak. Ikniuan okitlauelitayaj, ik non, okinemakakej ken se tlakeuali. Satepan, José okitsakej miak xiuitl itech altepetl Egipto maski amo itlaj okichi (Génesis 37:23-28; 39:7-9, 20, 21). Pero José amo omosotla, amo okualanki nion omomakuepki. ¿Tleka? Ye okipatioitaya mouikas iuan Jehová (Levítico 19:18; Romanos 12:17-21). Tlen okipanok José techmachtia moneki timochijchikauaskej maski otechpanok miak tlamantli tlen amo kuali ijkuak otikatkaj tikonemej noso ijkuak tikitaj amo ueli tikyektlaliaj ouijkayotl tlen tikpiaj. Pero Jehová melauak techteochiuas tla timochijchikauaj (xiktlajtolti Génesis 39:23). *

9. ¿Ken uelis tikchiuaskej ken Jacob, Raquel uan José?

9 Uelis tejuan noijki tikpiaj miak ouijkayotl. Uelis oksekimej techchiuiliaj tlen amo kuali, techchikoitaj, techpinauiaj noso technexikolitaj. Pero amo ma timosotlauakan. Ma tikilnamikikan tlen okipaleui Jacob, Raquel uan José ma kitekichiuilikan Jehová ika miak pakilistli. Yejuan sapanoa okipatioitayaj mouikaskej iuan Jehová, ik non, ye okinpaleui uan okinteochi. Ninmej itekipanojkauan Jehová omochijchikajkej uan okichiuayaj ijkon ken okijtoayaj ijkuak omotlatlaujtiayaj. Axkan, ken tikatej itlamian tonalmej, miak ipati kuali ma tikilnamiktokan tlen uits satepan. ¿Timochijchikauaskej pampa tikseliskej itlateochiualis Jehová?

MA TIMOCHIJCHIKAUAKAN UAN JEHOVÁ TECHTEOCHIUAS

10, 11. (1) ¿Tleka moneki ma timochijchikauakan pampa Jehová ma techteochiua? (2) ¿Tlen techpaleuis kuali ma tikpejpenakan tlen tikchiuaskej?

10 ¿Tleka moneki ma timochijchikauakan pampa Jehová ma techteochiua? Pampa tinochtin titlajtlakolejkej. Se neskayotl, miakej tokniuan mochijchikajtokej amo mokuayejyekoskej tlen amo kuali. Oksekimej mochijchikauaj pampa yolpakiskej ijkuak tetlapouiaj, uan miakej mochijchikauaj pampa mokokoaj noso momachiliaj inselti. Noijki, oksekimej oui kitaj kintlapojpoluiskej akinmej okinyolkokojkej. Maski yitikpiaj miak xiuitl tiktekichiuiliaj Jehová noso amo, tinochtin moneki ma timochijchikauakan tiktekichiuiliskej Jehová maski tinochtin tikpiaj ouijkayotl. Ma tikilnamikikan ye kinteochiua akinmej yolmelajkej.

¿Timochijchikajtokej pampa Jehová ma techteochiua? (Xikinmita párrafos 10 uan 11).

11 Ualeua oui tikchiuaskej ken Cristo uan kuali tikpejpenaskej tlen tikchiuaskej, okachi tla timochijchikajtokej amo timokuayejyekoskej itech tlen amo kuali (Jeremías 17:9). Tla ijkon techpanoa, ma tikiluikan Jehová ma techmaka iespíritu santo. Tlatlaujtilistli uan espíritu santo techpaleuis ma tikchiuakan tlen kuali uan ijkon toTajtsin Dios techteochiuas. Ma tikchiuakan ijkon ken tikijtoaj ijkuak timotlatlaujtiaj. Ma timochijchikauakan mojmostla ma tiktlajtoltikan Biblia, ma timomachtikan toselti uan noijki iuan tokalchanejkauan (xiktlajtolti Salmo 119:32). *

12, 13. ¿Tlen okinpaleui ome tokniuan amo ma kichiuakan tlen amo kuali?

12 Miakej tokniuan ayakmo mokuayejyekoaj itech tlen amo kuali pampa omopaleuijkej ika Biblia, iespíritu santo Jehová uan toamatlajkuiloluan. Se telpochtli okitlajtolti tlamachtil tlen itoka: “¿Cómo puede usted resistirse a los malos deseos?” itech revista ¡Despertad! 8 de diciembre 2003. ¿Ken okipaleui? Ye kijtoa: “Nimochijchikajtok amo nimokuayejyekos tlen amo kuali. Ijkuak oniktlajtolti ken ‘sapanoa miakej mochijchikauaj amo mokuayejyekoskej tlen amo kuali’, onikitak amo nika noselti, nipoui iuan nochtin tokniuan”. Nin tokni noijki omopaleui ika tlamachtil “¿Aprueba Dios los estilos de vida alternativos?” itech revista ¡Despertad! 8 de octubre 2003. Itech nin tlamachtil okitak sekimej tokniuan nochipa mochijchikauaj pampa kimachiliaj intech ‘tsopontok kemi itla witstli’ (2 Corintios 12:7). Pero noijki okitak ninmej tokniuan mochijchikauaj kipiaskej chipauak innemilis uan kichiaj ika pakilistli tlen uits satepan. Nin telpochtli satepan okijto: “Ik non, mojmostla niyolmelajki. Sapanoa niktlasojkamatilia Jehová pampa techpaleuia ika ialtepe mojmostla ma timomakixtikan itech tlen amo kuali”.

13 Noijki ma tikitakan tlen okipanok se tokni siuatl tlen chanti itech ueyi altepetl Estados Unidos. Ye okijkuilo: “Nikneki namechtlasojkamatilis pampa nochipa nantechmakaj tlamachtilmej tlen moneki uan ijkuak okachi moneki. Miak uelta nikmachilia seki tlamachtilmej ne onechijkuililijkej. Yimiak xiuitl nimochijchikajtok amo nikchiuas itlaj tlen Jehová kikokolia. Ualeua nisotlaua uan ayakmo nikneki nimochijchikauas. Nikmati Jehová teiknomati uan tetlapojpoluia. Pero ken nikneki nikchiuas nin tlamantli tlen amo kuali uan amo nikkokolia, nikmachilia amo notech poui ma nechpaleuikan. Uan nochi nin kipatla nonemilis”. Ijkuakon, okitlajtolti tlamachtil “¿Está su corazón dispuesto a conocer a Jehová?”, itech revista La Atalaya (ika náhuatl del centro Akin Tetlapouijtok) 15 de marzo 2013. ¿Ken omomachili satepan? Ye okijto: “Onikajsikamatki Jehová melauak kineki nechpaleuis”.

14. (1) ¿Tlen kuali okimatiaya Pablo? (2) ¿Ken uelis tiktlaniliskej tlen amo kuali?

14 (Xiktlajtolti Romanos 7:21-25). Pablo kuali okimatiaya oui timochijchikauaskej amo timokuayejyekoskej itech tlen amo kuali nion tikchiuaskej. Pero noijki okimatiaya uelis kitlaniliskia tlen amo kuali tla kitlatlaujtiskia Jehová, itech tlaneltokaskia uan noijki itech imikilis Jesús. ¿Uan tejuan noijki uelis tiktlaniliskej tlen amo kuali? Kema, tla tikchiuaj ken Pablo: ma titlaneltokakan itech Jehová ika nochi toyolo uan amo san totech uan noijki ma titlaneltokakan itech imikilis Jesús.

15. ¿Ken techpaleuia Jehová pampa ma tiyetokan tiyolmelajkej uan ma titlaxikokan?

15 Ualeua Jehová uelis kitekauilis ma tikteititikan kox sapanoa techtekipachoa itlaj tlamantli. Se neskayotl, ¿tlen tikchiuaskej tla se tokalchanejka sapanoa mokokoa noso kichiuiliaj itlaj tlen amo kuali? ¿Uan tlen tikchiuaskej tla tejuan ijkon techpanos? Tla titlaneltokaj itech Jehová ika nochi toyolo, tiktlatlaujtiskej ma techyolchikaua uan ijkon ma tiyetokan tiyolmelajkej, ma tiyolpakikan uan kuali iuan ma timouikakan (Filipenses 4:13, TNM). Inneskayo miakej tokniuan tlen yiuejkika okatkaj uan noijki tlen axkan katej techititiaj tla tiktlatlaujtiaj Jehová, ye techyolchikauas pampa ma titlaxikokan.

MA TIMOCHIJCHIKAJTOKAN UAN JEHOVÁ TECHTEOCHIUAS

16, 17. ¿Tlen moneki ma tikchiuakan?

16 Satanás kipaktiskia ma timoyolkokokan, ma timosotlauakan uan ma uetsikan tomauan. Ik non, moneki ma tikchiuakan tlen kuali (1 Tesalonicenses 5:21). Uelis tiktlaniliskej Satanás, tlen kiyekana uan nochi tlen amo kuali. Tiktlaniliskej tla ika nochi toyolo tikneltokaj Jehová techyolchikauas uan techpaleuis (2 Corintios 4:7-9; Gálatas 6:9).

17 Ik non, ma timochijchikauakan uan amo ma tisotlauakan. Jehová melauak techmakas ‘se tlateochiualistli hasta ijkuak ayakmo itlaj techpolos’ (Malaquías 3:10).

^ párr. 6 Génesis 32:24-28 kijtoa: “Saiktlami Jacob iselti omoka. Ijkuakon se tlakatl opejki iuan moteuia hasta ijkuak otlaneski. Ijkuak okitak amo okitlaniliaya, okitelko tlakoyo kanin imets omokitskijtoka; uan omitl okiski ijkuak iuan omoteuijtoka. Satepan ye okijto: ‘Xinechkaua ma nio, yitlanestiuits’. Uan ye okijto: ‘Amo nimitskajkauas xio hasta xinechteochiua’. Ik non, ye okilui: ‘¿Tlen motoka?’, ye okinankili: ‘Jacob’. Ijkuakon ye okijto: ‘Motoka ayakmo yetos Jacob, axkan motoka yetos Israel, pampa otimoteui iuan toTajtsin Dios noijki iuan tlakamej uan otikintlanili’”.

^ párr. 8 Génesis 39:23 kijtoa: “Tlayekanki itech telpiloyan amo itlaj tekitl okiyekanaya tlen okimakak José, pampa Jehová okatka iuan José uan okipaleuiaya kuali ma kisa tlen okichiuaya”.

^ párr. 11 Salmo 119:32 kijtoa: “Ika nochi nochikaualis nias itech iojui motlanauatiluan, pampa tikchiua ma yeto tlakualkan itech noyolo”.