Xikita nochi

Tlen kiualika

¿Ken okitayaj yiuejkika tlen hora okatkaj?

¿Ken okitayaj yiuejkika tlen hora okatkaj?

¿TLEN tikchiuaj ijkuak tiknekij tikmatiskej tlen hora tikatej? Xamo tikitaj toreloj. ¿Ken tikijtoaj ijkuak ikaj techtlajtlania tlen hora tikatej? Ma tikitakan ken kijtoaj oksekimej porque amo tinochtin san se tlamantli tikijtoaj.

Ma timokuayejyekokan yitlajko tonal uan yopanok se hora uan tlajko. Uelis tikijtoskej la una y media noso poliui tlajko hora para las dos. Oksekimej kijtoaj 13:30.

Ijkuak tiktlajtoltiaj Biblia xamo timotlajtlaniaj: “¿Ken okitayaj tlen hora okatkaj?”. Yejuan noijki tlatlamantli okitayaj. Itech Escrituras Hebreas kijtoa okatka “kualkan”, “tlajko tonal” uan “tiotlak” (Gén. 8:11; 19:27; 43:16; 1 Rey. 18:26). Pero Biblia ualeua techiluia okse tlamantli.

Yiuejkika okintlaliayaj tlakamej ma tlamaluikan se yoak. Ijkuak ayamo onesiaya Jesús, israelitas se yoak okinpapatlayaj eyi uelta akinmej otlamaluiayaj (Sal. 63:6). Pero ijkuak yokatka Jesús, judíos yokitayaj hora ken okitayaj griegos uan romanos porque ijkuakon okinpapatlayaj naui uelta akinmej otlamaluiayaj se yoak.

Noijki miak uelta moijtoa itech Evangelios. Se tonal, “ijkuak ok tleyua” Jesús onejnentiaya ipan atl para kinmajsiti imachtijkauan (Mat. 14:25).

Jesús okintlapoui imachtijkauan ijkuak ok tlayoa: “Yika nomejwah xiijsatokah, porke mach nonkimatih kemania ajsiki n tekowa de non kali, kox tiótlaki, tlajkoyuak noso kualka ijkuak tlakuika n kaxtil” (Mar. 13:35). Sekimej otlamaluiayaj ijkuak okalakiaya tonaltsin uan otlamiayaj kanaj las nueve. Oksekimej otlamaluiayaj kanaj las nueve uan otlamiayaj tlajko yoak. Oksekimej otlamaluiayaj tlajko yoak uan otlamiaya kanaj las tres kualkan ijkuak otlakuikaya kaxtil. Xamo itech non hora okikitskijkej Jesús ijkuak otlakuikak kaxtil (Mar. 14:72). Saiktlami otlamaluiayaj kanaj las tres uan otlamiayaj ijkuak otlanestiualaya.

Yotikitakej yiuejkika okimatiayaj tlen hora okatkaj maski amo okinpiayaj relojes.