Xikita nochi

Tlen kiualika

ToTajtsin Dios kipia miak chikaualistli uan teiknomati

ToTajtsin Dios kipia miak chikaualistli uan teiknomati

Jehová “kuali kimati ken otechchijchi uan kilnamiki tejuan titlali” (SAL. 103:14).

TLAKUIKALMEJ: 30 UAN 10

1. ¿Ken techita Jehová?

MIAKEJ sapanoa moueyinekij porque tlanauatiaj noso kintlajyouiltiaj oksekimej (Mat. 20:25; Ecl. 8:9). ¡Pero Jehová amo ijkon kichiua! Maski sapanoa kipia miak chikaualistli techiknomati uan kimati titlajtlakolejkej. Jehová kuali iyelis uan kitekipachoa tlen tikmachiliaj uan tlen techpoloa. Kilnamiktok titlajtlakolejkej uan kimati tlen uelis tikchiuaskej (Sal. 103:13, 14).

2. ¿Tlen timomachtiskej?

2 Biblia techiluia Jehová okinmiknomatki itekipanojkauan. Ma tikitakan akinmej okinpaleui. Se, ijkuak okipaleui chokotsin Samuel ma kilui tlen kipanoskia teopixki Elí. Ome, amo san niman okualanki ijkuak Moisés amo okinekiaya kinkixtiti israelitas Egipto. Eyi, ijkuak okinkixti israelitas Egipto. Ma tikitakan tlen techmachtia itech Jehová ijkuak timomachtijtiaskej uan ken tikchiuaskej ken ye.

JEHOVÁ OKIKNOMATKI SE CHOKOTSIN

3. (1) ¿Tlen okipanok Samuel se yoak? (Xikita dibujo kanin peua tlamachtil). (2) ¿Tlen uelis timotlajtlaniskej?

3 Samuel opejki tekipanoa itech tabernáculo ijkuak okatka chokotsin (1 Sam. 3:1). Se yoak itlaj opanok ijkuak yokochtoka (xiktlajtolti 1 Samuel 3:2-10). * Okikak ikaj okiualnotski uan omokuayejyeko okinotsaya teopixki Elí. Ye otetlakamatiaya, ik non, san niman okitato Elí uan okilui tleka okinotski. Pero Elí okilui amo ye okinotski. Satepan oksepa okikak okiualnotskej. Ijkuak oksepa okiualnotskej, Elí okimatki ye toTajtsin Dios okinotsaya. Elí okilui Samuel ken kinankiliskia toTajtsin Dios uan okichi ken okilui. ¿Tleka Jehová amo san niman okilui Samuel ye okinotsaya? Biblia amo kijtoa. Xamo amo okilui porque okiknomatki. ¿Tleka ijkon tikijtoaj?

4, 5. (1) ¿Tlen okichi Samuel ijkuak Jehová okinauati ma kiluiti Elí tlen kipanoskia? (2) ¿Tlen techmachtia tlen okichi Jehová?

4 (Xiktlajtolti 1 Samuel 3:11-18). Jehová otlanauati konemej ma kintlakaitakan akinmej otlayekanayaj uan noijki tlen yokipiayaj miak xiuitl (Éx. 22:28; Lev. 19:32). Ik non, xamo Samuel okitak oui kiluiti Elí tlen kichiuiliskia toTajtsin Dios. Biblia kijtoa Samuel omomojtiaya, ik non, amo okinekiaya kiluiti Elí tlen kipanoskia. Pero toTajtsin Dios okilui Elí ye okinotski Samuel. Ik non, Elí okilui Samuel nochi ma kilui tlen okijto toTajtsin Dios. Samuel okitlakamatki Elí uan nochi okilui.

5 Elí amo okitlajtlachialti nochi tlen okilui Samuel porque achto ijkon yokiluijkaj (1 Sam. 2:27-36). Tlen okichi Jehová techititia ye ixtlamatki uan teiknomati.

6. ¿Tlen techmachtia Jehová ijkuak okipaleui Samuel?

6 Tlen okipanok Samuel techmachtia Jehová kajsikamati ouijkayotl tlen kixnamikij telpokamej uan kajsikamati ken momachiliaj. ¿Amo okachi titlajtoa uan tikita oui tikintlapouis akinmej yikipiaj miak xiuitl noso akinmej inmiuan timomachtia? Jehová kineki mitspaleuis, ik non, xikilui ken timomachilia (Sal. 62:8). Xikintemo okseki neskayomej itech Biblia tlen tlajtoaj itech chokotsitsintin ken Samuel uan ximotlapoui iuan tokniuan tlen yikipiaj miak xiuitl uan tlen ok chokotsitsintin uan xikintlajtlani ken okixnamikej ouijkayotl. Xamo mitsiluiskej ken okinpaleui Jehová.

JEHOVÁ OKIKNOMATKI MOISÉS

7, 8. ¿Ken okiteititi Jehová okiknomatiaya Moisés?

7 Ijkuak Moisés okipiaya ochenta xiuitl, Jehová okinauati ma kinkixtiti israelitas itech Egipto (Éx. 3:10). Xamo Moisés omotlajtlachialti ijkuak ijkon okilui Jehová porque ye san otlajpiaya ompa Madían kanaj cuarenta xiuitl. Ik non, okilui Jehová: “¿Akin ne para nikitati Faraón uan para nikinkixtiti israelitas itech Egipto?”. Uan satepan toTajtsin Dios okilui Moisés: “Porque mouan niyetos” (Éx. 3:11, 12). Jehová okilui Moisés tlayekankej kitlakamatiskiaj. Pero Moisés okijto: “Ma tikijtokan amo nechneltokiliskej uan amo kinekiskej nechkakiskej” (Éx. 3:18; 4:1). Moisés okitlajtolnamik Jehová. Pero Jehová amo san niman okualanki uan okimakak chikaualistli ma kinchiua milagros. Biblia kijtoa Moisés ye achto okimakakej chikaualistli para kinchiuaskia milagros (Éx. 4:2-9, 21).

8 Pero Moisés okijto amo uelis kichiuaskia tlen okinauati Jehová porque amo okachi otlajtoaya. Jehová okilui: “Ne mouan niyetos ijkuak titlajtos uan nimitsmachtijtias tlen moneki tikijtos”. ¿Okiyolchika tlen okilui Jehová? Nesi amo porque okitlatlaujti Jehová okse ma kititlani. Ik non, Jehová okualanki. Pero Jehová okiknomatki uan okilui Aarón ye ipatka tlajtoskia (Éx. 4:10-16).

9. ¿Ken okipaleui Moisés ijkuak okiknomatkej?

9 ¿Tlen techmachtia tlen okichi Jehová? Jehová kipia miak chikaualistli uan uelis kitekitiltiskia para kimomojtiskia Moisés uan kichiualtiskia ma kitlakamati. Pero okiknomatki uan okilui nochipa kipaleuiskia porque okatka yolyamanki. ¿Okipaleui tlen okilui Jehová? Kema. Moisés kuali okinyekanki israelitas uan okinmiknomatki ijkon ken Jehová okiknomatki ye (Núm. 12:3).

¿Tikinmiknomatij tokniuan ken Jehová? (Xikita párrafo 10).

10. ¿Ken techpaleuia tla titeiknomatij?

10 Tlen okipanok Moisés techmachtia miak tlamantli. Jehová kinkauilia ma tlayekanakan akinmej yomonamiktijkej, tetajmej uan tlayekankej. Pero miak ipati ma kinmiknomatikan oksekimej uan amo san niman ma kualanikan (Col. 3:19-21; 1 Ped. 5:1-3). Tla tikchiuaskej ken Jehová uan Jesús, oksekimej kinekiskej touan motlapouiskej uan ijkon tikinyolchikauaskej (Mat. 11:28, 29). Tla ijkon tikchiuaskej, oksekimej noijki kinpaleuis ijkon ma kichiuakan (Heb. 13:7).

JEHOVÁ TECHMAKIXTIS UAN TECHIKNOMATIS

11, 12. ¿Tlen okichi Jehová ijkuak okinkixti israelitas Egipto?

11 Itech 1513 achto itech xiuitl se, kanaj tres millones israelitas okiskej Egipto. Sekimej okinuikakej inkoneuan, inkojkoluan uan noijki akinmej omokokoayaj. Omonekiaya kinmiknomatiskia uan kinmajsikamatiskia akin kinyekanaskia. Ik non, Jehová okitekitilti Moisés uan ijkon israelitas amo omomojtijkej ijkuak okiskej Egipto (Sal. 78:52, 53).

12 ¿Tlen okichi Jehová uan ijkon kuali omomachilijkej israelitas? Jehová okinyektenpanki ijkuak okiskej Egipto (Éx. 13:18). Ijkuak ijkon okiskej okachi okimatkej ye Jehová okinyekantoka. Noijki Jehová okinmekauili ika mixtli uan yoak noijki okintlauiliaya (Sal. 78:14). Yetoskia ken okinmilui: “Amo ximomojtikan. Ne namechyekanas uan namechmaluis”. Omonekiaya tlaneltokaskej itech Jehová porque satepan itlaj kixnamikiskiaj.

¿Ken okinmiknomatki Jehová israelitas itech mar Rojo? (Xikita párrafo 13).

13, 14. (1) ¿Tlen okichi Jehová itech mar Rojo? (2) ¿Ken okinmititi Jehová egipcios ye kipia chikaualistli?

13 (Xiktlajtolti Éxodo 14:19-22). Ma timokuayejyekokan tikatej iuan israelitas uan otechajsitoj isoldados faraón uan tikatej itempa mar Rojo. Pero toTajtsin Dios itlaj okichi. Mixtli tokuitlapan opanok uan egipcios ayakmo otlachiayaj uan amo okimatiayaj kanin ik yaskej porque otlatlayoak. Pero kanin tikatej toTajtsin Dios techtlauilijtok. Moisés okimela ima ipan mar Rojo, chikauak oejekak uan otlapouik se ojtli. Tokalchanejkauan uan toyolkauan opanokej itlajkotia mar Rojo. Noijki ojtli kuali okatka uan ik ompa otinejnenkej. Nochtin opanokej itlajkotia mar Rojo.

14 (Xiktlajtolti Éxodo 14:23, 26-30). Pero faraón tokuitlapan oualaya. Ijkuakon Moisés oksepa okimela ima ipan mar Rojo. Nochi atl ouetsiko inpan egipcios uan omotsaki ojtli. Faraón uan isoldados omikej (Éx. 15:8-10).

15. ¿Tlen techmachtia tlen okichi Jehová itech mar Rojo?

15 Nin techititia Jehová nochi kuali kichiua uan nin techpaleuia kuali ma tiyetokan (1 Cor. 14:33). Noijki techmachtia kualtsin techmaluia. Jehová techmaluia uan amo kinkauilia itlaj ma techchiuilikan akinmej techkokoliaj. Nin techyolseuia porque yitlamis nochi tlen amo kuali (Prov. 1:33).

16. ¿Ken techpaleuis tla timokuayejyekoskej ken okinpaleui Jehová israelitas?

16 Jehová techmaluia uan kineki kuali iuan ma timouikakan uan amo kinkauilia itlaj ma techchiuilikan akinmej techkokoliaj. Noijki techmaluis ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli (Apoc. 7:9, 10). Maski titelpokamej noso yitikpiaj miak xiuitl, timokokoaj noso amo, amo timomojtiskej ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli. * Ma tikilnamiktokan tlen okijto Jesucristo: “Ximoyolchikawakah iwa xiajkotlachiakah porke san nima nomechmakixtikih” (Luc. 21:28). Ma titlaneltokakan itech Jehová ijkuak peuas techtlajyouiltiskej akinmej pouij itech Gog ijkon ken okichi faraón (Ezeq. 38:2, 14-16). ¿Tleka amo timomojtiskej? Porque Jehová amo keman kipatla iyelis. Ye techiknomatis uan techmakixtis (Is. 26:3, 20).

17. (1) ¿Ken techpaleuis tla timomachtiskej ken Jehová okinmiknomatki itekipanojkauan? (2) ¿Tlen timomachtiskej itech okse tlamachtil?

17 Axkan otikitakej ken Jehová okimalui ika tlasojtlalistli Samuel, Moisés uan israelitas uan noijki okinmiknomatki uan okinmakixti. Ma timokuayejyekokan itech tlen okinpanok. Noijki ma tikitakan ken techpaleuis tikchiuaskej ken Jehová. Tla ijkon tikchiuaskej, okachi tikpatioitaskej iyelis Jehová, okachi tiktlasojtlaskej uan tikpiaskej okachi chikauak totlaneltokilis. Itech okse tlamachtil timomachtiskej ken tikchiuaskej ken Jehová uan ken tikinmiknomatiskej tokalchanejkauan, tokniuan tlen inmiuan timonechikoaj uan akinmej tikintlapouiaj.

^ párr. 3 Se tlakatl judío ixtlamatki itoka Josefo okijto ijkuakon xamo Samuel okipiaya kanaj 12 xiuitl.

^ párr. 16 Xamo sekimej mokojkoskej ijkuak tlamis Armagedón. Pero ma tikilnamiktokan ijkuak Jesús nikan okatka okinpajti akinmej omokokoayaj (Mat. 9:35). Nin techpaleuia ma timokuayejyekokan ken kinpaleuis akinmej mokojkoskej ijkuak tlamis Armagedón. Pero ninmej amo yejuan tlen kinyolitiskej. ¿Tleka? Porque yejuan kipiaskej yankuik intlalnakayo uan amo mokokoskej.