Xikita nochi

Tlen kiualika

INEMILIS

Nipaki niktekichiuilia Jehová

Nipaki niktekichiuilia Jehová

1951 oniajsito ompa Quebec tlen kajki Canadá itech se altepetsintli itoka Rouyn. Oniajsito kalijtik kanin onechiluijkej uan onikuitek puerta. Onechtlatlapoli se tokni itoka Marcel Filteau. a Non tokni omomachtito Galaad, okipiaya 23 xiuitl uan okatka uejkapan. Ne onikpiaya 16 xiuitl uan amo onikatka niuejkapan. Onikititi nocarta tlen okijtouaya onitlapaleuito ken precursor. Ye okitlajtolti, onechitak uan onechtlajtlani kox nomama okimatiaya ne ompa onikatka.

IJKIN ONICHANTIAYA IUAN NOFAMILIA

Onineski 1934. Nopapanuan ochantiayaj Suiza pero satepan otichantitoj ompa Ontario tlen kajki Canadá itech se altepetsintli tlen okinpiaya minas uan itoka Timmins. Kanaj 1939 nomama opejki kinselia revistas Akin Tetlapouijtok uan opejki monechikoua inuan iTlaixpantijkauan Jehová. Ne noijki onechuikaya inuan chikuase nokniuan. Amo ouejka uan omoapolakti.

Nomama omochi iTlaixpantijka Jehová maski nopapa amo okipakti tlen okijto kichiuas. Nomama okitekichiuili Jehová hasta kanaj 1940 ijkuak ayakmo okinkauilijkej tokniuan matetlapouikan ompa Canadá. Ye nochipa okitlakaitak nopapa maski ye okiuijuikaltiaya. Ijkuak onikitak tlen okichi nomama onechpaleui manimochiua niiTlaixpantijka Jehová uan noijki okinpaleui nokniuan. Otiyolpakej ijkuak nopapa okipatlak ken omokuayejyekouaya uan opejki okachi techtlasojtla.

OPEJKI OKACHI NIKTEKICHIUILIA JEHOVÁ

Kanaj itlajkotia 1950 onia Nueva York porque omochi se ueyi nechikol tlen omotokayoti “Aumento de la Teocracia”. Ompa onikinmixmatki miakej tokniuan tlen nouian oualayaj. Onechyolchika tlen okijtojkej akinmej omomachtitoj Galaad. Non onechpaleui manikneki okachi niktekichiuilis Jehová. Achto yoniknekiaya okachi nitetlapouis pero okachi onimoyolchika ijkuak ijkon onikkak. Ijkuak oniajsito nokalijtik san niman oniktemiti amatl uan oniktitlanki para nitlapaleuis ken precursor regular. Tokniuan tlen tlapaleuiaj Betel ompa Canadá okijtojkej xamo omonekiaya achto nimoapolaktis. Ikinon onimoapolakti 1 de octubre 1950. Opanok se metstli uan onimochi precursor regular uan onechtitlankej manitlapaleuiti itech se altepetsintli itoka Kapuskasing.

Ijkuak otitlapaleuijkej ompa Quebec.

1951 tokniuan tlen otlapaleuiayaj Betel okinyolejkej akinmej otlapouayaj francés matlapaleuitij itech se altepetsintli tlen kajki Quebec. Ompa otlapouayaj non tlajtoli uan amo miakej tokniuan okatkaj. Ne onitlapouaya francés uan inglés ikinon onikijto nitlapaleuiti uan onechtitlankej Rouyn. Amikaj onikixmatiaya uan san onechiluijkej kanin niajsiti ijkon ken achto onamechilui. Pero oniajsito kanin onechiluijkej. Opejki kuali nimouika iuan Marcel uan naui xiuitl oniktekichiuili Jehová ompa Quebec. Satepan ompa onechyolejkej manitlapaleui ken precursor especial.

ONIMOMACHTITO GALAAD UAN OMOCHI TLEN ONIKNEKIAYA

Sapanoua oniyolpakik porque ijkuak onikatka ompa Quebec, onechyolejkej maniuia itech tlamachtil 26 tlen itoka Galaad uan omochi ompa South Lansing tlen kajki Nueva York. Otlanki onimomachti 12 de febrero 1956 uan onechtitlankej manitlapaleuiti ompa África Occidental itech se altepetl tlen itoka Ghana. b Pero achto omonekiaya nikinkixtis noamauan para niaskia non altepetl ikinon oksepa onia Canadá. Onimokuayejyeko san omonekiaya nimochias kanaj keski tonal uan nechinmakaskiaj noamauan.

Pero onimoka chikome metstli ompa Toronto porque amo onechinmakayaj noamauan. Ijkuak ompa onikatka onimokaloti inuan tokniuan tlen inmiapellido Cripps. Yejuan okipiayaj se inmichpoch tlen itoka Sheila uan opejki timotlasojtlaj. Onechinmakakej noamauan ijkuak yonikiluiskia nouan mamonamikti. San sekan otimotlatlaujtijkej uan otikijtojkej ne niaskia nitlapaleuiti pero ok timotlajkuililiskiaj uan tikitaskiaj kox satepan timonamiktiskiaj. Otikitakej oui ijkon tikchiuaskej pero satepan otikitakej kuali tlen otikijtojkej.

Oniuejka se metstli para niajsiti kanin onechtitlankej. Onia itech tren, itech se barco tlen kiuika miak tlamantli uan itech avión. Ijkon oniajsito Accra kanin kiualnauatiaj Ghana. Ompa onechiluijkej manitlapaleui ken tlayekanki itech distrito uan omonekiaya nikintlajpaloti tokniuan tlen chantij Ghana, Costa de Marfil uan Togolandia tlen axkan moixmati ken Togo. Tokniuan tlen tlapaleuiaj Betel onechmakakej se carro para uelis nikintlajpaloti tokniuan. Oniyolpakiaya maski ualeua san noselti oniaya.

Itlamian semana onikinpaleuiaya tokniuan ijkuak omochiuayaj uejueyij nechikolmej. Amo otikinpiayaj kalmej kanin tikinchiuaskej uejueyij nechikolmej ikinon tokniuan okalchiuayaj ika bambú uan okikuatsakuayaj ika soyatl uan ijkon amo titonaltlatlaskiaj. Tokniuan okinpiayaj yolkatsitsintin para kinmiktiskiaj non tonal uan kintlamakaskiaj tokniuan porque amo okatkaj refrigeradores kanin kitlatiskiaj tlakuali.

Ualeua opanouaya itlaj teuetskiti ijkuak omochiuayaj uejueyij nechikolmej. Nikilnamiki se tonal ijkuak otlamachtijtoka tokni Herb Jennings c tlen otlapaleuiaya ken misionero, okalakito se toro tlen okatka kanin otlakualchiuayaj. Non toro opanok ik kanin otlamachtijtoka tokni uan kanin okatkaj tokniuan. Toro amo okimatiaya kanin yas uan tokni ayakmo itlaj okijto. Satepan naui tokniuan chijchikauakej okikitskijkej toro uan tokniuan tlen ompa okatkaj omomatlaxkalojkej.

Tlajko semana onikinmititiaya se película tlen itoka La Sociedad del Nuevo Mundo en acción akinmej ochantiayaj itech altepetsitsintin tlen ik ompa okatkaj. Oniktlaliaya mamota itech se tsotsoli istak uan onikilpiaya itech ome postes noso itech ome kouitl. Sapanoua okinpaktiaya porque miakej ayamo keman okitayaj se película. Non película okinpaleui makitakan timiakej tikatej ipan nochi tlaltikpak uan timouikaj ken se familia.

1959 ijkuak otimonamiktijkej ompa Ghana.

1958 ijkuak yonitlapaleuijtoka ome xiuitl ompa África onia se ueyi nechikol tlen omochi ompa Nueva York. Oniyolpakik porque ompa onikitak Sheila. Ye otlapaleuijtoka ken precursora especial ompa Quebec uan noijki oyajki ueyi nechikol. Tejuan ok otimotlajkuililiayaj ikinon ijkuak onikitak onikilui nouan mamonamikti uan ye onechilui nouan monamiktiskia. Oniktlajkuilili tokni Knorr d uan onikilui kox Sheila uelis momachtiti Galaad uan satepan makititlanikan África uan ye okijto kititlaniskiaj. Ijkuak Sheila oajsito Ghana, otimonamiktijkej 3 de octubre 1959 ompa altepetl Accra. Otikitakej Jehová otechteochijtoka porque okachi otiktekichiuiliayaj.

ONITLAPALEUI IUAN NOSIUA OMPA CAMERÚN

Betel tlen kajki Camerún.

1961 otechtitlankej matitlapaleuitij ompa Camerún uan onechiluijkej manikinpaleui tokniuan mamochiua Betel. Onikpiaya miak tekitl uan noijki onechiluijkej manikinpaleui tokniuan tlen otlayekanayaj Betel ikinon omonekiaya nimomachtis miak tlamantli. 1965 otechiluijkej Sheila kipiaskia se konetsintli uan amo otikmatiayaj tlen tikchiuaskej. Pero satepan otipakej porque tikpiaskiaj tokonetsin uan opejki timoyektlaliaj para timokopaskej Canadá pero ijkuakon opanok itlaj amo kuali.

Sheila okipolo tokonetsin. Tepajti otechilui tokonetsin okatka se chokotsin. Ayamo tikilkauaj tlen otechpanok maski yopanok kanaj 50 xiuitl. Sapanoua otimoyolkokouayaj pero otimokajkej kanin otitlapaleuiayaj porque otechpaktiaya tlen otikchiuayaj.

1965 nika iuan Sheila ompa Camerún.

Tokniuan tlen ochantiayaj Camerún okintlajyouiltiayaj porque amo omokajkalakiayaj itech política. Pero okachi okintlajyouiltiayaj ijkuak okinpatlayaj tekiuajkej. 13 de mayo 1970 tekiua ayakmo okinkauili tokniuan makiueyichiuakan Jehová ken achto okichiuayaj. Okimoaxkati Betel kanin yikin okipiaya makuili metstli opejki titekipanouaj. Opanok san se semana uan nochtin tlen otitlapaleuiayaj ken misioneros otechkixtijkej itech non altepetl. Sapanoua otikintlasojtlayaj tokniuan ikinon otimoyolkokojkej porque otikinkajkej uan amo otikmatiayaj tlen kinpanoskia.

Otikatkaj tlajko xiuitl ompa Betel tlen kajki Francia uan desde ompa onikinpaleuiaya tokniuan tlen ochantiayaj Camerún. Diciembre otechtitlankej matitlapaleuitij Betel tlen kajki Nigeria. Ompa tokniuan okitayaj ken motetlapouis altepetl Camerún. Tokniuan tlen ompa ochantiayaj kuali otechselijkej uan sapanoua otiyolpakej ijkuak ompa otitlapaleuijkej.

OTIKCHIJKEJ ITLAJ TLEN OTIKITAYAJ OUI

1973 otikijtojkej tikchiuaskej se tlamantli tlen otikitayaj oui porque Sheila omokokouaya. Ijkuak otikatkaj itech se ueyi nechikol ompa Nueva York, onechilui: “Ayakmo ueli itlaj nikchiua porque nochipa nimokokoua”. 14 xiuitl otitlapaleuijkej ompa África. Onikpatioitaya tlen okichiuaya pero omonekiaya tikpatlaskej seki tlamantli. Otimotlapouijkej, otiktlatlaujtijkej Jehová uan otikijtojkej timokopaskiaj Canadá kanin uelis kipajtiskiaj nosiua. Sapanoua otimoyolkokojkej ijkuak otiajkej porque ayakmo okachi tiktekichiuiliskiaj Jehová ijkon ken otikchiuayaj.

Ijkuak otiajsitoj Canadá opejki nitekipanoua ik norte ompa Toronto iuan se noyolikni tlen okinnemakaya carros. Otiktemojkej kanin tichantiskej, otikojkej seki tlamantli uan ompa otichantitoj. Amo otikmotlaneuijkej tomin ijkuak ijkon otikchijkej. Otimochijchikajkej amo miak tlamantli tikpiaskej porque otiknekiayaj oksepa okachi tiktekichiuiliskej Jehová. Amo otimokuayejyekouayaj san niman oksepa ijkon tikchiuaskiaj.

Sábados opejki nitlapaleuia kanin okichijchijtokaj se kali kanin mochiuaskiaj uejueyij nechikolmej ompa Norval tlen kajki Ontario. Satepan onechiluijkej manitlapaleui ken tlayekanki itech non kali tlen okichijchijtokaj porque nikitaskia tekitl tlen ompa mochiuaskia. Sheila yopajtitoka ikinon otikijtojkej uelis tikchiuaskiaj non tekitl. Ikinon junio 1974 otichantitoj itech se cuarto tlen okipiaya non kali. Sapanoua otiyolpakiayaj porque opejki oksepa okachi tiktekichiuiliaj Jehová.

Sheila okachi opajtitoka. Satepan opanok ome xiuitl uan onechyolejkej manitlapaleui ken tlayekanki itech circuito. Opejki tikintlajpalouaj tokniuan tlen ochantiayaj Manitoba tlen kajki Canadá kanin sapanoua seua. Pero otiyolpakiayaj porque tokniuan sapanoua otechtlasojtlayaj. Otikitakej sapanoua ipati matiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo maski san kanin tiyetoskej.

ONIMOMACHTI ITLAJ MIAK IPATI

Yonitlapaleuijtoka miak xiuitl ken tlayekanki itech circuito pero 1978 otechyolejkej matitlapaleuitij Betel tlen kajki Canadá. Satepan onimomachti itlaj miak ipati pero noijki onimoyolkoko. Onechiluijkej manitlamachti se hora uan tlajko ika francés itech se nechikol tlen omochi ompa Montreal. Pero tlen onitlamachti amo okachi okinpaleui tokniuan ikinon se tokni tlen tlapaleuia kanin moyekana tetlapouilistli nouan omotlapoui. Ijkuakon amo onikitaya amo kuali onitlamachtiaya. Pero onechyolkoko tlen onechilui uan amo onikchi tlen okijto. Onikmachiliaya tlatlamantli otimokuayejyekouayaj, onikualaniaya porque amo okipakti ken onitlamachti uan amo onechilui tlen kuali onikchi. Onimotlapololti porque amo onikkak tlen omonekiaya nikchiuas uan san onikitak akin onechilui uan ken onechilui.

Onimomachti itlaj miak ipati ijkuak onitlamachti ika francés.

Opanok seki tonal uan se tokni tlen noijki otlayekanaya inuan tokniuan tlen okiyekanayaj Betel nouan omotlapoui. Onikijto amo onikchi tlen onechiluijkej uan onikilui manechtlapojpolui. Satepan onikitato tokni tlen onechiluijka tlen omonekiaya nikchiuas uan noijki onikilui manechtlapojpolui uan ye onechtlapojpolui. Tlen onechpanok onechmachti moneki niyetos niyolyamanki uan amo keman nikilkauas (Prov. 16:18). Miak uelta yonikilui Jehová manechtlapojpolui uan nikneki nochipa nikinkakis oksekimej ijkuak nechiluiskej tlen moneki nikchiuas.

Yikipia 40 xiuitl nitlapaleuijtok Betel tlen kajki Canadá uan desde 1985 noijki nikinpaleuia tokniuan tlen kiyekanaj Betel. Febrero 2021 nosiua Sheila oixpoliuik uan ne sapanoua nikilnamiki. Axkan ne noijki okachi yinimokokoua. Pero niyolpaki niktekichiuilia Jehová porque nikpia miak tekitl uan amo nikita ken panouaj tonalmej (Ecl. 5:​20, nota). Yonechpanok miak tlamantli pero okachi niyolpaki porque niktekichiuilia Jehová. Sapanoua nikpatioita yoniktekichiuili Jehová 70 xiuitl. Nikiluia Jehová makinpaleui telpochmej uan ichpochmej makitekichiuilikan porque ijkon kuali yetoskej uan yolpakiskej.

a Xikita revista Akin Tetlapouijtok 1 de febrero 2000, ompa kipia tlen okichi Marcel Filteau kanin kijtoua “Jehová es mi refugio y fuerza”.

b Hasta 1957 okatka se altepetsintli ompa África tlen okatka inmiaxka británicos uan okitokayotijkej Costa de Oro.

c Xikita revista Akin Tetlapouijtok 1 de diciembre 2000 ompa kipia tlen okichi Herbert Jennings kanin kijtoua “No saben lo que será su vida mañana”.

d Ijkuakon Nathan Knorr okiyekanaya ialtepe Jehová.