Xikita nochi

Amo onechpaktiaya ken omotlakentiayaj uan omoyektlaliayaj oksekimej

Amo onechpaktiaya ken omotlakentiayaj uan omoyektlaliayaj oksekimej

Amo onechpaktiaya ken omotlakentiayaj uan omoyektlaliayaj oksekimej

TECHTLAPOUIA EILEEN BRUMBAUGH

ONIMOSKALTI itech se religión tlen itoka Antigua Orden de Hermanos Bautistas Alemanes noso dunkers, yejuan okichiuayaj ijkon ken amish uan menonitas. Nin religión opejki itech xiuitl 1708 ompa altepetl Germania ijkuak miakej omokuayejyekouayaj omonekiaya kimatiskej tlen kijtoua Dios (pietismo). Amochtli The Encyclopedia of Religion kijtoua: “Yejuan omokuayejyekouayaj nochtin omonekiaya kimatiskej tlen otlamachti Cristo”. Ik non, opejki tetlapouiaj itech miakej altepemej.

Itech xiuitl 1719, Alexander Mack uan akinmej iuan oyayaj oajsitoj altepetl Pensilvania tlen kajki Estados Unidos uan opejki tlamachtiaj tlen okineltokayaj itech inreligión. Miakej opejki momachtiaj, ik non, opejkej moxexelouaj pero tlatlamantli otlamachtiayaj. Kanin ne onimonechikouaya otikatkaj kanaj cincuenta, otikpatioitayaj tiktlajtoltiskej Biblia uan otikchiuayaj nochi tlen otechiluiayaj akinmej otechyekanayaj.

Nofamilia yokipiaya miak xiuitl okineltokaya tlen otlamachtiaya nin religión uan ne onimoapolakti ijkuak onikpiaya 13 xiuitl. Otechmachtiayaj amo kuali matikintekitiltikan carros, tractores, teléfonos, radios uan okseki tlamantli. Tlakamej amo okimotekiliayaj intentsojmio. Siuamej amo sapanoua omoyejyektlaliayaj, noijki amo okimotekiliayaj intsonkal uan omokuatlakentiayaj. Para amo tikchiuaskiaj ken akinmej chantij nikan tlaltikpak amo otimotlakentiayaj ken yejuan, amo otikmotlaliliayaj maquillaje nion tlamantli patio porque otimokuayejyekouayaj akinmej ijkon okichiuayaj omoueyinekiayaj.

Otimomachtiayaj uan otikpatioitayaj tlen kijtoua Biblia. Ik non, nochi kualkan ne uan nofamilia achto titlakuaskiaj otiktlajtoltiayaj Biblia uan otikkakiayaj tlen notajtsin okijtouaya. Satepan otimotlankuaketsayaj ijkuak ye omotlatlaujtiaya. Saiktlami nonantsin okijtouaya padrenuestro. Onechpaktiaya ijkuak ijkon otikchiuayaj porque otimokuayejyekouayaj tlen kijtoua Biblia.

Otichantiayaj altepetsintli Delphi tlen kajki altepetl Indiana, ompa otiktokayaj seki tlamantli tlen satepan otikuikayaj ipan se carreta tlen okitilanaya se caballo uan otiknemakayaj tekalijtik uan itech ojtli kanin miakej opanouayaj. Sapanoua otitekipanouayaj porque otimokuayejyekouayaj ijkon otiktekichiuiliayaj toTajtsin Dios, domingo amo omonekiaya “titekipanoskej”, pero ualeua otikitayaj oui ijkon tikchiuaskej porque otikpiayaj miak tekitl.

Onimonamikti uan onikinpixki nokoneuan

Itech xiuitl 1963, ijkuak onikpiaya 17 xiuitl onimonamikti iuan James, ye uan ifamilia touan omonechikouayaj. Otiknekiayaj tiktekichiuiliskej Dios uan otikneltokayaj san itech toreligión okichiuayaj tlen kuali.

Itech xiuitl 1975, yotikinpiayaj chikuase tokoneuan uan saiktlami tokone oneski itech xiuitl 1983. Onikpixki san se notakotsin tlen itoka Rebecca. Maski sapanoua otitekipanouayaj, amo miak tlamantli otikmokouiayaj porque amo otiknekiayaj tikpiaskej miak tlamantli. Otimochijchikajkej tikinmachtiskej tokoneuan tlen otlamachtiaya Biblia ijkon ken otechmachtijkej totatajuan uan akinmej touan omonechikouayaj.

Itech toreligión otechmachtiayaj amo omonekiaya timotlakentiskej ken oksekimej. Amo otikmatiayaj ken okipiayaj inyolo oksekimej, pero otikneltokayaj uelis tikmatiskia kox okatkaj yolkualmej noso amo ijkuak otikitayaj ken omotlakentiayaj. Amo kuali otikitayaj ijkuak ikaj sapanoua okiyektlaliaya itsonkal noso itlaken. Maski Biblia amo ijkon okijtouaya, tejuan sapanoua otechtekipachouaya ken otimotlakentiayaj.

Okitsakej se tofamiliar

Ikni nonamik tlen itoka Jesse, noijki touan omonechikouaya uan itlamian xiuitl 1960 okitsakej porque amo okinekiaya tlapaleuis ijkuak omochiuaya guerra. Ijkuak otsaktoka okinmixmatki iTlaixpantijkauan Jehová, yejuan noijki okineltokayaj amo omonekiaya yaskej guerra porque amo ijkon otlamachtiaya Biblia (Isaías 2:4; Mateo 26:52). Omotlapouiayaj itech tlen kijtoua Biblia uan ompa okitak yejuan okichiuayaj tlen otlamachtiayaj. Satepan ye omoapolakti uan omochi iTlaixpantijka Jehová pero tejuan amo otechpakti tlen okichi.

Jesse okitlapouiaya nonamik tlen omomachtiaya itech Biblia uan noijki okinmakaya revistas Akin Tetlapouijtok uan ¡Ma titlachixtokan! James okintlajtoltiaya ninmej revistas, ik non, okinekiaya okachi kimatis tlen tlamachtia Biblia. Maski James okinekiaya kitekichiuilis toTajtsin Dios, okimachiliaya amo kuali iuan omouikaya, ik non, okipatioitaya kintlajtoltis ninmej revistas.

Akinmej otechyekanayaj otechiluijkej matikintlajtoltikan revistas tlen okinchijchiuayaj okseki religiones ken Antigua Orden, amish uan menonitas, maski amo otlaneltokayaj ijkon ken tejuan. Notajtsin amo okipaktiaya tlen okichiuayaj iTlaixpantijkauan Jehová uan otechiluiaya amo matikintlajtoltikan revistas Akin Tetlapouijtok uan ¡Ma titlachixtokan!, ik non, amo onechpaktiaya ijkuak onikitaya James okintlajtoltiaya ninmej revistas porque onimokuayejyekouaya amo melauak tlen ompa okijtouaya.

Pero James yokipiaya seki xiuitl omotlajtlaniaya tleka otikchiuaya seki tlamantli tla amo ijkon okijtouaya Biblia, ken ijkuak otechiluiayaj amo omonekiaya titekipanoskiaj tonal Domingo. Antigua Orden uan akinmej otechyekanayaj amo san se tlamantli otlamachtiayaj ijkuak otechiluiayaj tlen uelis tikchiuaskiaj tonal domingo, porque amo okisaya itech Biblia tlen otlamachtiayaj. Ik non, opejki nimotlajtlania kox melauak tlen otechiluiayaj.

Miak xiuitl otikneltokakej otikatkaj itech religión tlen melauak uan otikmatiayaj tlen kichiuaskiaj tla ayakmo inmiuan timonechikoskiaj, ik non, otimomojtiayaj tikkauaskej non religión. Pero amo kuali otimomachiliayaj porque otikmatiayaj amo otlamachtiayaj tlen kijtoua Biblia, ik non, itech xiuitl 1983 otikijkuilojkej se carta kanin otikijtojkej tleka ayakmo otiknekiayaj inmiuan timonechikoskiaj uan otikinmiluijkej teixpan makitlajtoltikan. Satepan okijtojkej ayakmo uelis inmiuan timonechikoskiaj.

Opejki tiktemouaj tlen melauak

Satepan opejki tiktemouaj religión tlen tlamachtia tlen melauak pero otiknekiayaj tikitaskej makichiuakan ijkon ken otlamachtiayaj. Otikijtojkej amo timonechikoskiaj iuan akinmej otlapaleuiayaj ijkuak omochiuayaj guerras. Otiknekiayaj tikajsiskej se religión kanin matlamachtikan amo omonekiaya tikpiaskej miak tlamantli uan amo sapanoua matimoyejyektlalikan, porque ijkon kiteititiskiaj amo okichiuayaj ken oksekimej. Ik non, itech xiuitl 1983 hasta 1985, otiajkej itech okseki altepemej para tikitaskiaj tlen otlamachtiayaj okseki religiones ken menonitas uan cuáqueros.

Ijkuakon otikatkaj altepetsintli Camden tlen noijki kajki Indiana uan opejki techtlajpalouaj iTlaixpantijkauan Jehová. Otikinkakiayaj pero otikinmiluiayaj matechtlajtoltilikan textos itech Biblia tlen itoka King James Version (Versión del Rey Jacobo). Onikintlakaitaya porque amo omokajkalakiayaj itech guerras, pero yejuan amo omotlakentiayaj ijkon ken ne oniknekiaya, ik non, amo onikneltokaya yejuan melauak okichiuayaj tlen kijtoua Biblia. Onimokuayejyekouaya omoueyinekiayaj akinmej kuali omotlakentiayaj uan otlaixnekiayaj akinmej okipiayaj miak tlamantli.

Sapanoua onikualanki ijkuak James uan sekimej nokoneuan opejki monechikouaj iuan iTlaixpantijkauan Jehová. Ye onechiluiaya iuan manimonechiko pero ne amo oniknekiaya. Se tonal onechilui: “Amo mitspaktia nochi tlen tlamachtiaj pero nouan xiuiki para tikitas ken mouikaj”, ijkon onechilui porque okipaktiaya ken omouikayaj.

Onikijto inmiuan nimonechikoskia pero niyetoskia niixtlamatki. Ijkuak oniajsito kanin omonechikouayaj, onikuikaya novestido tlen nochipa oniktekitiltiaya uan onimokuatlakenti ika nocofia (gorro), sekimej nokoneuan amo okinuikayaj inkakuan uan intlaken amo okatka patio. ITlaixpantijkauan Jehová otechtlajpalojkej uan kuali otechselijkej, ik non, ne onimokuayejyeko: “Tejuan amo timota ken yejuan pero kuali otechselijkej”.

Maski onechpakti ken omotlasojtlayaj, onikijto san nikitaskia tlen okichiuayaj, ik non, amo onimoketsaya ijkuak yejuan ijkon okichiuayaj nion inmiuan onitlakuikaya. Ijkuak otlamiayaj nechikolmej onikintlajtlaniaya tleka okichiuayaj seki tlamantli uan noijki onikintlajtlaniaya tlen okijtosnekiayaj seki textos tlen katej itech Biblia. Maski ne amo kuali onikintlapouiaya, yejuan kuali onechnankiliayaj uan notech omotekipachouayaj. Onechtlajtlachialti nochtin san se tlamantli onechnankiliayaj ijkuak itlaj onikintlajtaniaya, miakej onechijkuililiayaj intlanankilis, ijkon uelis nikitaskia satepan.

Itech xiuitl1985, ijkuak sapanoua otonaya otiajkej itech se ueyi nechikol tlen okipixkej iTlaixpantijkauan Jehová itech altepetl Memphis tlen kajki Tennessee. Otikuikayaj totlaken tlen amo patio uan James ok okipiaya itentsojmio. Ijkuak otimoseuiayaj miakej oualayaj para touan motlapouiskej, otiyolpakej porque kuali otechselijkej uan otikitakej totech omotekipachouayaj. Noijki otechtlajtlachialti porque san kanin otimonechikouayaj, nochtin san se tlamantli otlamachtiayaj.

James okipakti porque iTlaixpantijkauan Jehová itech omotekipachouayaj, ik non, opejki inmiuan momachtia uan kuali omomachtiaya para kitaskia kox melauak tlen okiluiayaj (Hechos 17:11; 1 Tesalonicenses 5:21). Ye okitak yejuan otlamachtiayaj tlen melauak. Ne amo kuali onimomachiliaya porque oniknekiaya nikchiuas tlen kuali pero amo oniknekiaya nikkauas seki tlamantli tlen ne kuali onikitaya. Opejki inmiuan onimotlaliaya ijkuak omomachtiayaj, onikinpiaya ome Biblias King James Version uan Traducción del Nuevo Mundo uan ijkuak okitemouayaj se texto, ne oniktlajtoltiaya itech ome Biblias para amo nechkajkayauaskia.

Opejki nitlaneltoka

Ijkuak opejki nimomachtia iuan iTlaixpantijkauan Jehová, onikitak toTajtsin Dios amo se trinidad uan tejuan tialmas uan ijkuak tiixpoliuij amo mokaua itlaj tlen nochipa yoltok (Génesis 2:7; Deuteronomio 6:4; Ezequiel 18:4; 1 Corintios 8:5, 6). Noijki onimomachti infierno kijtosneki kanin kintokaj akinmej ixpoliui uan amo kanin tetlajyouiltiaj (Job 14:13; Salmo 16:10; Eclesiastés 9:5, 10; Hechos 2:31). Onechtlajtlachialti ijkuak onikmatki tlen kijtosneki infierno, porque kanin achto onimonechikouaya amo okimatiayaj tlen kijtosneki.

Ok onimotlajtlaniaya kox iTlaixpantijkauan Jehová otlamachtiayaj tlen melauak, porque amo omotlakentiayaj ken ne uan onimokuayejyekouaya okichiuayaj ken oksekimej. Amo onikmatiaya tlen nimokuayejyekos porque noijki onikitaya yejuan otetlapouiayaj kuali tlajtolmej itech itekiuajkayo toTajtsin Dios, ijkon ken otlanauati Jesús (Mateo 24:14; 28:19, 20).

Opejki okachi nimomachtia porque onikitak iTlaixpantijkauan Jehová melauak otechtlasojtlayaj. Nochtin akinmej inmiuan otimonechikouayaj otechpaleuiayaj. Opejki okachi kuali tikinmixmatij porque ualeua oyayaj tokalijtik uan otechiluiayaj matikinnemakiltikan leche uan teksistli. Maski se iTlaixpantijka Jehová yotechmachtijtoka, ijkuak opanouayaj ik tokalijtik otechtlajpalouayaj. Tlen yejuan okichijkej otechpaleui porque okachi otikinmixmatkej uan otikitakej melauak otechtlasojtlayaj uan okinekiayaj kuali matiyetokan.

Oksekimej tokniuan noijki kuali otechselijkej. Pero ok onimotlajtlaniaya ken omonekiaya timotlakentiskej, ik non, onechtlajpaloko se tokni tlen itoka Kay Briggs, ye oksekan omonechikouaya. Kuali iuan onimomachiliaya uan onechpaktiaya iuan nimotlapouis porque amo okipaktiaya kimotlalilis maquillaje uan amo sapanoua omoyejyektlaliaya. Se tonal noijki onechtlajpaloko tokni Lewis Flora, itech religión tlen achto okipiaya noijki okimachtijkej amo sapanoua omonekiaya moyejyektlaliskia ijkuak motlakentiskia, ik non, okajsikamatiaya ken onimomachiliaya. Para nechyolseuiskia, onechtitlanili se carta tlen okipiaya majtlaktli páginas. Onichokak ijkuak onikitak notech omotekipachouaya uan miak uelta yoniktlajtolti non carta.

Onikilui se tlayekanki itech circuito tlen itoka O’Dell, manechilui tlen kijtosneki Isaías 3:18-23 uan 1 Pedro 3:3, 4 uan noijki oniktlajtlani: “ ¿Amo kiteititiaj ninmej textos amo moneki sapanoua timoyejyektlaliskej ijkuak timotlakentiaj para tikyolpaktiskej toTajtsin Dios? ”. Pero ye onechtlajtlani: “ ¿Tlajtlakoli tla tiktekitiltiaj cofia? ¿Tlajtlakoli tikijilpiskej totsonkal? ”. Kanin achto onimonechikouaya otikijilpiaya intsonkal takotsitsintin uan siuamej omokuatlakentiayaj ika incofia, onikajsikamatki amo kuali tlen onimokuayejyekouaya uan noijki onimotlajtlachialti porque tlayekanki itech circuito onechyekilui tlen oniknekiaya nikmatis.

Opejki nikneltoka tlen onechmachtiaya pero amo kuali onikitaya siuamej makimotekilikan intsonkal. Ik non, tlayekankej kuali nouan omotlapouijkej uan onechiluijkej sekimej siuamej san niman moskaltia intsonkal pero sekimej amo. ¿Kijtosneki siuamej tlen san niman moskaltia intsonkal okachi inpati uan oksekimej amo? Onechpaleuijkej manikajsikamati san tejuan moneki tikpejpenaskej uan timokuayejyekoskej ken timoyektlaliskej uan onechmakakej seki amatlajkuilolmej para manikintlajtolti nokalijtik.

Opejki tikchiuaj tlen otimomachtiayaj

Otikinmajsikej akinmej okichiuayaj ijkon ken okijto Jesús: “Tla nomejwah nonmosepantlasojtlah, nochteh n tlaltikpaktlakah nomechitaskeh” (Juan 13:35). Opejki tikneltokaj iTlaixpantijkauan Jehová melauak motlasojtlaj. Tokoneuan Nathan uan Rebecca amo san niman otlaneltokakej porque achto otikinmachtijkej ijkon ken okijtouaya religión kanin otikatkaj uan noijki omoapolaktijkej. Pero ijkuak otikinyekiluijkej tlen tlamachtia Biblia uan okitakej ken motlasojtlaj iTlaixpantijkauan Jehová, opejki tlaneltokaj.

Ijkon okipanok Rebecca, ye okinekiaya kuali mouikas iuan toTajtsin Dios. Ik non, ijkuak omomachti ye amo kijtoua tlen kinpanoskia uan tlen kichiuaskia oksekimej, amo oui okichiuili kitlatlaujtis. Noijki opejki okachi kuali iuan mouika porque okimatki ye melauak kajki uan amo ken se trinidad (Efesios 5:1). Oyolpakik porque ayakmo omonekiaya kitlapouis toTajtsin Dios ika tlajtolmej tlen yiuejkika okintekitiltiaya iBiblia. Opejki mouika iuan akin otechchijchi porque yokimatiaya ken omonekiaya kitlatlaujtis uan omomachti toTajtsin Dios kineki kikopas nin tlaltikpak se xochitlali para ompa nochipa mayoltokan akinmej yolkualmej (Salmo 37:29; Apocalipsis 21:3, 4).

Opejki okachi titlapaleuiaj

James, Nathan, Rebecca, George, Daniel, John uan ne, otimoapolaktijkej ken iTlaixpantijkauan Jehová itech xiuitl 1987, satepan itech xiuitl 1989 omoapolakti Harley uan saiktlami itech xiuitl 1994 omoapolakti Simon. Axkan tinochtin titetlapouiaj kuali tlajtolmej itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios ijkon ken otlanauati Jesús.

Makuili nokoneuan tlakamej, Nathan, George, Daniel, John, Harley uan noijki Rebecca yotlapaleuijkej itech Betel tlen kajki Estados Unidos. George yikipia 14 xiuitl ompa tlapaleuijtok uan Simon otlanki omomachti itech xiuitl 2001. Axkan noijki ompa tlapaleuia. Nochtin tokoneuan tlapaleuia ken tlayekankej uan siervos ministeriales kanin monechikouaj iTlaixpantijkauan Jehová. Nonamik noijki tlayekanki itech se tlanechikol tlen itoka Thayer tlen kajki Misuri uan ne niyolpaki nitetlapouia.

Axkan tikinpiaj eyi toxuiuan tlen intoka Jessica, Latisha uan Caleb. Tiyolpakij porque intatajuan kinmachtiaj makitlasojtlakan toTajtsin Dios. Nofamilia uan ne tiyolpakij porque Jehová okichi matikixmatikan uan otechpaleui matikitakan akinmej melauak kichiuaj tlen kipaktia uan motlasojtlaj.

Tikinmajsikamatij akinmej kinekij kiyolpaktiskej toTajtsin Dios pero kitaj oui ijkon kichiuaskej porque amo ijkon okinmachtijkej. Tiknekij mayolpakikan ijkon ken tejuan tiyolpakij ijkuak titetlapouiaj. Axkan tipanouaj tekalijtik pero amo para tiknemakaskej tlen tiktokaj, axkan tipanouaj para tikintlapouiskej kuali tlajtolmej uan tikinmiluiskej tlen kichiuas toTajtsin Dios. Nikneki nichokas uan nimotlasojkamati ijkuak nikilnamiki ken tokniuan okiteititijkej nechtlasojtla.

[Foto]

Ijkuak onikpiaya kanaj chikueyi xiuitl uan satepan ijkuak onimoskalti

[Foto]

James, George, Harley uan Simon ika intlaken tlen nochipa otiktekitiltiayaj

[Foto]

Itech se periódico okiski se nofoto kanin mota ken otikuikayaj tlen otiktokayaj para tiknemakaskej

[Foto]

Journal and Courier (Lafayette, Indiana)

[Foto]

Ijkin mota nofamilia axkan