Xikita nochi

Tlen kiualika

Ijkuak kanaj techkokoa amo san tikoniskej seki pajtli para kuali timomachiliskej, moneki okachi timopajtiskej.

OUIJKAYOTL

¿Ken tikmatiskej tleka titlajyouiaj?

¿Ken tikmatiskej tleka titlajyouiaj?

¿Tikneltoka se tonal tlamis nochi tlen techtlajyouiltia? Tla tiknekij kuali tiyetoskej moneki tikmatiskej tlen kichiua ma titlajyouikan.

Ma tikitakan tlen okipanok se tlakatl itoka Tom. Ye omokokoaya uan satepan oixpoliuik. ¿Tleka oixpoliuik? Ijkuak yiixpoliuiskia Tom, okiuikakej hospital uan tepajti okijkuilo: “Ijkuak opejki mokokoa amo ok kanaj okiuikakej uan ijkon kimatiskiaj tlen okipiaya”. Nesi san okimakakej seki pajtli uan ijkon kuali momachiliskia.

¿Ijkon panotok? Tekiuajkej kintlaliaj tlanauatilmej, cámaras uan okachi kintlaliaj policías. Ijkon mokuayejyekoaj ayakmo tlachtekiskej nion temiktiskej. Xamo nin tlamantli san tepitsin tlapaleuia pero amo kipojpoloa tlen amo kuali. Porque oksekimej amo kuali kipiaj inyelis, tlatlamantli tlaneltokaj uan san kinekij kichiuaskej tlen amo kuali.

Se tlakatl tlen itoka Daniel uan chanti Sudamérica kanin amo onka tekitl, okijto: “Achto san kualtsin otichantiayaj. Amikaj otechtlachtekiaya pero axkan timomojtiaj ikaj techtlachtekis. Itech nin altepetl sapanoa oui porque miakej tlaixnekij uan ayakmo kitlakaitaj tlen toaxka”.

Se tlakatl oksekan ochantito porque ompa Oriente Medio omokualaniayaj uan ye satepan opejki momachtia Biblia. Okijto: “Kanin onichantiaya, kalchanejkej, akinmej pouij itech política uan teopixkej okinmiluiayaj telpokamej ma uian guerra ma tlatlanitij. Akinmej otechkokoliayaj noijki ijkon okichiuayaj. Ik non, onikitak tekiuajkej amo uelis techpaleuiskej”.

Ma tikitakan tlen kijtoa Biblia:

  • “Tlen mokuayejyekoa uan kineki iyolo tlakatl nochipa amo kuali” (Génesis 8:21).

  • “Toyolo okachi tekajkayaua amo ken okseki tlamantli uan techouijtilia. ¿Akin uelis kixmatis?” (Jeremías 17:9).

  • “Porke ijtik iyolo n tlakatl kisa tlan amo kuali kiyejyekolia, ijkuak temiktia, noso momekatia, noso tlajtlakolchijtinemi ika ikuerpo, tlachteki, kisentlalia tlan amo milák, noso tepojpoa” (Mateo 15:19).

Tejuan amo uelis toselti tikkauaskej tlen amo kuali. Noijki axkan okachi momiaktilijtok tlen amo kuali ijkon ken otikijtojkej itech okse tlamachtil (2 Timoteo 3:1-5). Ijkon panoa maski miakej sapanoa momachtiaj uan onka miak tlamantli yankuik. Pero tla onka miak tlamantli tlen tlapaleuia, ¿tleka amo kuali tikatej? ¿Kox uelis itlaj tikchiuaskej? ¿Tlen tikchijtokej?

¿TLEN TIKCHIJTOKEJ?

Maski mochiuaskia se milagro uan pojpoliuiskia tlen amo kuali kichiuaj, amo kuali tiyetoskej. ¿Tleka? Porque tejuan amo ueli tikchiuaj miak tlamantli.

Biblia kijtoa: “Tlakatl amo kinamiki monauatis nion kinamiki kiyekanas kanin tlaksas” (Jeremías 10:23). Amo otechchijchijkej toselti ma timonauatikan. Ijkon ken tejuan amo uelis tiyoltoskej ijtik atl nion amo uelis tiyoltoskej itech semanauak.

Amo uelis tiyoltoskej ijtik atl nion amo uelis tiyoltoskej itech semanauak.

Axkan ma timokuayejyekokan, ¿kox kinpaktia oksekimej ma tikinmiluikan ken moneki kipiaskej innemilis noso tleka moneki kintlakamatiskej seki tlanauatilmej? ¿Kox kinpaktia ma tikinmiluikan tlajtlakoli kinmayauij konemej, akinmej kinmiktiaj porque itlaj okichijkej noso ken moneki kinmachtiskej konemej? Miakej sapanoa mokualaniaj ika nin tlamantli. Maski amo techpaktia, melauak tlen kijtoa Biblia. Amo uelis san toselti timonauatiskej. Pero ¿akin uelis techpaleuis?

San ye toTajtsin Dios uelis techpaleuis. Porque ye otechchijchi. Noijki ye amo keman techilkaua ken sekimej mokuayejyekoaj. Nochi tlen kijtoa iTlajtol toTajtsin Dios kiteititia tiktekipachoaj. Tla tikajsikamatiskej tlen kijtoa Biblia, tikmatiskej tleka amo ueli toselti timonauatiaj uan tikajsikamatiskej tleka titlajyouiaj. Se tlakatl tlen oneski Alemania, okijto: “Tekiuajkej uan oksekimej amitlaj kajsikamatij maski yopanok miak tlamantli, ik non, amo ueli kipatlaj inyelis”.

TECHPALEUIA TLEN KIJTOA BIBLIA

Jesús iKone toTajtsin Dios, okijto “akin de milajka kajsikamati tlan Dios kimonekiltia, kinextia itech tlan kichiwa” (Lucas 7:35). Ma tikitakan tleka ijkon tikijtoaj. Salmo 146:3 kijtoa: “Amo xikinneltokilikan akinmej tlanauatiaj nion ikone se tlaltikpaktlakatl”. Nin texto techmachtia amo ma tikinneltokilikan akinmej kijtoaj tlayektlaliskej uan kijtoaj ayakmo titlajyouiskej. Se tlakatl tlen itoka Kenneth tlen chanti Norteamérica uan ompa sapanoa kichiuaj tlen amo kuali, okijto: “Nochtin tekiuajkej kijtoaj tlayektlaliskej pero amo keman ijkon kichiuaj. Ijkuak tikitaj amitlaj ueli kichiuaj, tikitaj melauak tlen kijtoa Biblia”.

Daniel akin itech yotimotlapouijkej, okijto: “Axkan okachi tikitaj nion se tlakatl uelis kuali tlanauatis. Amo kuali tiyetoskej maski tikpiaskej tomin itech banco noso sapanoa titekipanoskej uan satepan san tikselijtoskej tomin. Nikinmixmati miakej ijkon okichijkej uan sapanoa tlajyouiaj”.

Biblia kijtoa amo ma tikinneltokilikan oksekimej tlen techiluiaj. Noijki Biblia kijtoa satepan kuali tiyetoskej uan nin satepan timomachtiskej.