Xikita nochi

Tlen kiualika

Sapanoua oui kajsikamatiskej ken chijchitok levadura. Inúcleo non célula kipia ADN uan kuali chijchitok. Yetoskia ken kipia máquinas tlen sapanoua tsikitsitsintin tlen kinpejpena, kintitlani uan kinyektlaliaj moléculas. Nochi non kichiua ma yolto célula.

¿Tlen techmachtia nochi tlen yoltok?

¿Tlen techmachtia nochi tlen yoltok?

Sapanoua kualtsin tlaltikpak porque nochi tlen yoltok, moskaltia, molinia uan momiaktilia . Axkan okachi kuali tikixmatij nochi tlen yoltok. Non techpaleuia ma tikajsikamatikan ikaj otlachijchi. Ma tikitakan tleka ijkon tikijtouaj.

¿Nochi tlen onka kiteititia ikaj otlachijchi? Células tlen tikpiaj itech totlalnakayo yetoskia ken tabiques tsikitsitsintin. Kichiuaj miak tekitl tlen sapanoua oui ijkon kipaleuia tlen yoltok uan kichiua ma momiaktili. Ijkon kajki nochi tlen yoltok. Ma timokuayejyekokan ken chijchitok levadura tlen ika kichijchiuaj pan. Levadura san se célula. Células tlen tikpiaj kichiuaj miak tlamantli pero levadura mota amo miak tlamantli kichiua pero sapanoua oui kajsikamatiskej. Inúcleo levadura kipia ADN (ácido desoxirribonucleico) uan amo san xitintokej. Yetoskia ken kipia “máquinas” tlen sapanoua tsikitsitsintin tlen kinpejpena, kintitlani uan kinyektlaliaj moléculas, non kichiua ma yolto célula. Ijkuak ijkon panoua, levadura mota ayakmo itlaj kichiua pero ok yoltok. Ijkuak peuaj kichiuaj pan, nonmej células oksepa peuaj tekipanouaj.

Ixtlamatkej yiuejkika momachtijtokej para kajsikamatiskej ken chijchitok levadura porque kinekij kajsikamatiskej tlen kichiuaj células tlen tejuan tikpiaj pero ok moneki momachtiskej miak para kajsikamatiskej. Se tlakatl tlen motokayotia Ross King tlen tlamachtia Inteligencia Artificial itech Universidad Tecnológica Chalmers tlen kajki Suecia, okijto: “Amo katej miakej biólogos para momachtiskej uan kajsikamatiskej ken mochiua levadura maski mota amo oui”.

Yotikitakej oui chijchitok levadura. ¿Tikneltoka iselti omochijchi noso tikijtoskia ikaj okichijchi?

San ikaj akin yoltok uelis kichiuas itlaj ma yolto. ADN chijchitok ika seki moléculas tlen intoka nucleótidos. Sejse celúlas tlen tejuan tikpiaj, kinpiaj 3,200 millones nucleótidos. Nonmej chijchitokej ken moneki para celúlas kinchijchiuaskej enzimas uan proteínas.

Amo uelis mochiuas se cadena ika nucleotidos, maski nin cadena amo oui. Tla kichiuaskiaj se cadena ken moneki yetoskia se probabilidad de 1 itech 10150 (kijtosneki 1 ika 150 ceros). Non xamo kijtosneki amo uelis panoskia.

Ixtlamatkej amo keman ueli kichiuaj itlaj ma yolto ika itlaj tlen amo yoltok.

Tejuan kualtsin tichijchitokej. Amo onka se yolkatl nion se tlamantli tlen uelis kichiuas ken tejuan tikchiuaj, san tejuan ueli timouikaj iuan oksekimej uan ueli tiyolpakij. Ueli tikyekouaj tlen tikkuaj, titlajnekuij, itlaj tikkakij, tikitaj colores uan tikitaj kanin tlakualtsin. Noijki timokuayejyekouaj tlen tikchiuaskej satepan para kuali tiyetoskej. Tlen tikchiuaj techpaleuia ma tiyolpakikan.

¿Tlen timokuayejyekoua? ¿Tikneltoka tiuitsej itech se yolkatl, yolik otimopatlatiajkej uan tiyoltokej san para timomiaktiliskej? Noso ¿otechchijchi ikaj akin sapanoua techtlasojtla?