Xikita nochi

Tlen kiualika

Okitakej tlen toTajtsin Dios okinmilui

Okitakej tlen toTajtsin Dios okinmilui

“Mach okiselijkeh tlan Dios okinmili kinmakas, pero [...] san wejka okitakeh tlan kinmakaskiah.” (HEBREOS 11:13)

1. ¿Tleka melauak kuali timokuayejyekoskej itech tlen ayamo mochiua? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil.)

TLALTIKPAKTLAKAMEJ uelis timokuayejyekoskej itech itlaj tlen amo keman otikitakej. Uan tiyolpakij pampa Jehová ijkon otechchijchi. ¿Tleka? Pampa ijkon uelis timokuayejyekoskej itech kuali tlamantli tlen tikseliskej. Uan noijki uelis kuali timokuayejyekoskej tlen tikchiuaskej uan uelis tikpejpenaskej tlen kuali. Itech Biblia Jehová techiluia satepan tikpiaskej miak tlamantli kuali. Axkan ayamo mochiua. Pero uelis itech timokuayejyekoskej uan uelis titlaneltokaskej melauak mochiuas (2 Corintios 4:18).

2, 3. 1) ¿Tlen uelis timokuayejyekoskej? 2) ¿Tlen timomachtiskej axkan?

2 Sekimej tlaltikpaktlakamej mokuayejyekoaj itech tlamantli tlen amo keman mochiuas. Se neskayotl, se takotsin uelis mokuayejyekoa patlani ipan se papalotl. Pero nin amo keman uelis mochiuas. Pero noijki uelis timokuayejyekoskej itech tlamantli tlen kema uelis mochiuas. Se neskayotl, inantsin teotlajtojki Samuel okilui Jehová kiuikaskia Samuel itech teokali pampa ma kitekichiuili iuan teopixkej. Ana omokuayejyeko tlen panoskia itech non tonal. Nin se tlamantli tlen ye okijto kichiuas, ik non, ye omokuayejyeko itech itlaj tlen kema uelis mochiuaskia. Nin okichi ma moyolchikaua (1 Samuel 1:22). Noijki tejuan uelis timokuayejyekoskej itech tlen Jehová okijto, pampa nochi melauak mochiuas (2 Pedro 1:19-21).

3 Yiuejkika miakej itekipanojkauan toTajtsin Dios omokuayejyekojkej itech tlen toTajtsin Dios okijto kichiuas. ¿Ken okinpaleui tlen omokuayejyekojkej? ¿Uan ken techpaleuis timokuayejyekoskej itech tlen satepan kichiuas toTajtsin Dios? Non tlen axkan timomachtiskej.

INTLANELTOKILIS OMOCHIKA PAMPA OMOKUAYEJYEKOJKEJ ITECH TLEN SATEPAN MOCHIUAS

4. ¿Tleka Abel omokuayejyeko itech tlamantli kuali tlen mochiuaskia?

4 Abel achto otlaneltokak itech tlen okijto toTajtsin Dios. Ye okimatiaya ijkuak Adán uan Eva otlajtlakolchijkej, Jehová okilui koatl: “Nikchiuas ximokualankaita te iuan siuatl. Uan mokualankaitaskej mokoneuan iuan ikoneuan ye. Ye kixajxamanis motsontekon uan te tikkokos iikxi” (Génesis 3:14, 15). Abel amo okimatiaya ken mochiuaskia tlen okijto toTajtsin Dios. Pero melauak miak uelta itech omokuayejyeko. Se neskayotl, uelis omokuayejyeko koatl akin kikokoskia, noso noijki akin kinpaleuiskia tlaltikpaktlakamej pampa amo ma kipiakan tlajtlakoli. Nochi nin okichi ma mokuayejyeko itech tlamantli kuali tlen mochiuaskia. Abel okineltokaya toTajtsin Dios nochipa kichiua tlen kijtoa. Ik non, Jehová oyolpakik ijkuak Abel okimakak se tlamanali (xiktlajtolti Génesis 4:3-5 uan Hebreos 11:4).

5. ¿Ken okipaleui Enoc pampa omokuayejyeko itech tlen mochiuas satepan?

5 Enoc noijki otlaneltokak itech tlen toTajtsin Dios okijto. Ijkuak ye oyoltoka itech Tlaltikpak miakej tlaltikpaktlakamej okichiuayaj tlen amo kuali iixpan Jehová. Uan uelis Enoc omokuayejyeko itech tonal ijkuak itech Tlaltikpak san yoltoskiaj akinmej kitlakamatij toTajtsin Dios (xiktlajtolti Hebreos 11:5, 6). ¿Ken okipaleui ma mokuayejyeko itech tlen mochiuas satepan? Okimakak yolchikaualistli pampa kinmiluiskia tlaltikpaktlakamej toTajtsin Dios kinmixpoloskia nochtin tlen amo yolkualmej (Judas 14, 15).

6. ¿Tlen uelis omokuayejyeko Noé satepan ijkuak omochi Apachiuilistli?

6 Noé noijki okineltokak tlen kichiuas toTajtsin Dios. Ik non, amo omikik ijkuak omochi apachiuilistli (Hebreos 11:7). Ken sapanoa otlaneltokaya itech toTajtsin Dios, ye okimakak se tlamanali ijkuak opanok apachiuilistli (Génesis 8:20). Pero tlaltikpaktlakamej oksepa okichijkej tlen amo kuali. Se tlakatl tlen omotokayotiaya Nemrod opejki tlanauatia uan okinekiaya tlaltikpaktlakamej amo ma kitlakamatikan Jehová (Génesis 10:8-12). Pero Noé ok otlaneltokaya. Ijkon ken Abel, Noé omokuayejyeko itech tonal ijkuak toTajtsin Dios kitlajtlamis tlajtlakoli uan mikilistli. Uan noijki uelis omokuayejyeko itech tonal ijkuak ayakmo tlanauatiskej tlaltikpaktlakamej tlen amo yolkualmej. Noijki tejuan uelis timokuayejyekoskej itech nin tonal, uan axkan okachi ijkuak ayakmo miak poliui (Romanos 6:23).

OMOKUAYEJYEKOJKEJ ITECH TONAL IJKUAK TOTAJTSIN DIOS KICHIUAS TLEN OKIJTO

7. ¿Tlen uelis mokuayejyekoskiaj Abrahán, Isaac uan Jacob?

7 Abrahán, Isaac uan Jacob uelis mokuayejyekoskiaj itech itlaj kuali tlen satepan mochiuaskia. Jehová okinmilui nochtin tlaltikpaktlakamej kinteochiuaskia ika iixui (Génesis 22:18; 26:4; 28:14). Noijki okinmilui ikalchanejkauan momiaktiliskiaj uan mochiuaskiaj se ueyi altepetl uan chantiskiaj itech se kualtsin tlali (Génesis 15:5-7). Abrahán, Isaac uan Jacob kuali okimatiayaj Jehová kichiuaskia nochi tlen okinmilui. Ik non, omokuayejyekoayaj inkalchanejkauan chantiskiaj itech se kuali tlali. Jehová nochipa kinpaleuia itekipanojkauan pampa ma kineltokakan oksepa yoltoskej ijkon ken okatkaj Adán uan Eva.

8. ¿Tlen okipaleui Abrahán ma tetlakamati uan ma kipia chikauak itlaneltokilis?

8 Abrahán uan oksekimej itekipanojkauan toTajtsin Dios amo keman okitakej tlen toTajtsin Dios okijto kichiuas, uan amo okitakej pampa omikej. Pero kema itech omokuayejyekojkej. Biblia kijtoa: “San wejka okitakeh tlan kinmakaskiah iwa opakeh” (xiktlajtolti Hebreos 11:8-13). Nin okipaleui Abrahán ma tetlakamati uan ma yeto chikauak itlaneltokilis maski otlajyoui. Okimatiaya Jehová okichi nochi tlen okijto uan okineltokaya satepan kichiuaskia nochi tlen okijto.

Itekipanojkauan Jehová omokuayejyekoayaj itech tonal ijkuak Jehová ualtlanauatis nochipa ipan Tlaltikpak

9. ¿Tlen opanok pampa Abrahán okineltokaya tlen Jehová okijto kichiuas?

9 Ken Abrahán melauak okineltokaya tlen Jehová okijto kichiuas, ye nochipa okichi tlen Jehová okinauati. Se neskayotl, okiski itech ikalijtik tlen okatka itech altepetl Ur uan amo keman omoka itech se ueyi altepetl. Ye okimatiaya altepemej amo uejkauaskiaj, pampa akinmej tlanauatiaj amo kitekichiuiliaj Jehová (Josué 24:2). Ye okichiaya tonal ijkuak Jehová tlanauatis nochipa itech Tlaltikpak. Biblia kijtoa iTekiuajkayo toTajtsin Dios se “altepetl non kuali yektlakxilitok iwa ayik wetsis, non altepetl Dios okimájmanki iwa okichijchi” (Hebreos 11:10). Abrahán, Abel, Enoc, Noé uan oksekimej itekipanojkauan toTajtsin Dios otlaneltokayaj itech yolitilistli. Uan noijki okachi otlaneltokayaj itech Jehová pampa omokuayejyekoayaj okatkaj itech Xochitlali (xiktlajtolti Hebreos 11:15, 16).

10. ¿Tleka okipaleui Sara ma mokuayejyeko itech tlen Jehová okijto kichiuas?

10 Ma tikitakan ineskayo Sara, isiua Abrahán. Ye noijki okineltokaya itech tlen Jehová okijto kichiuas. Jehová okilui Abrahán ika Sara ye kipiaskia se konetl. Noijki okilui kiteochiuaskia Sara pampa itech kisaskia se ueyi altepetl uan nochtin tlaltikpaktlakamej kiseliskiaj tlateochiualismej (Génesis 17:16). Maski Sara yokipiaya 90 xiuitl uan amo okipiaya ikoneuan, ye omokuayejyekoaya tonal ijkuak kipiaskia ikone. Uan uelis noijki omokuayejyeko ken ikalchanejkauan ikone momiaktiliskiaj uan mochiuaskiaj se ueyi altepetl (Hebreos 11:11, 12). Ik non, itlaneltokilis okachi omochika. Uan ijkon ken Jehová okijto Sara okipixki se ikone tlen okitokayotijkej Isaac. Nin noijki okichi ma kineltoka nochi tlen Jehová okijto melauak kichiuas. Tla tejuan noijki timokuayejyekoaj itech nochi tlen Jehová okijto kichiuas, totlaneltokilis noijki mochikauas.

NOCHIPA OMOKUAYEJYEKO ITECH TLATEOCHIUALISTLI

11, 12. ¿Tleka Moisés okachi okitlasojtlaya Jehová?

11 Moisés noijki okineltokaya tlen toTajtsin Dios okijto kichiuas. Ye okiskaltijkej itech altepetl Egipto ken se tekiua. Pero itatajuan, akinmej okatkaj hebreos okimachtijkej itech Jehová. Okimachtijkej Jehová kinmakixtis hebreos uan kinmakas se kuali tlali kanin chantiskiaj (Génesis 13:14, 15; Éxodo 2:5-10). Ijkuak okachi omokuayejyekoaya itech tlen Jehová okijto kichiuas, ye okachi okitlasojtlaya. Sapanoa okitlasojtlaya, ik non, amo okinek tomin nion mochiuas tekiua.

12 Biblia techiluia Moisés sapanoa otlaneltokaya itech Jehová, ik non, ijkuak omoskalti ayakmo okinekiaya yetos iuan ikalchanejkauan ueyi tekiua itech Egipto. Okinekiaya “makitlaijyowiltikah iwan ipilwah n Dios, iwa amo san kech tonati mopaktijtinemis itech inmelewilis n tlajtlákoli”. Ye okimatiaya okachi ipati kipejpenaskia Jehová uan amo “nochi tlan okipiaya n rey de Egipto”. ¿Tleka? Pampa ye nochipa omokuayejyekoaya itech tlen toTajtsin Dios okijto kimakaskia (Hebreos 11:24-26).

13. ¿Tlen opanok pampa Moisés omokuayejyekoaya itech tlen Jehová okijto?

13 Moisés nochipa omokuayejyekoaya itech tonal ijkuak Jehová kinmakixtiskia hebreos pampa ayakmo ma yetokan tlakeualmej. Ken oksekimej itekipanojkauan Jehová, Moisés okimatiaya Jehová kijtoa kinmakixtis nochtin tlaltikpaktlakamej itech mikilistli (Job 14:14, 15; Hebreos 11:17-19). Moisés nochipa omokuayejyekoaya itech tlen toTajtsin Dios okijto, ik non, okajsikamatki Jehová sapanoa kintlasojtla tlaltikpaktlakamej. Nin okichi okachi ma kitlasojtla uan okachi itech ma tlaneltoka. Uan noijki okipaleui pampa amo ma kikaua Jehová (Deuteronomio 6:4, 5). Nion omomojti ijkuak ueyi tekiua itech Egipto okinekiaya kimiktis, pampa okimatiaya Jehová kiteochiuaskia (Éxodo 10:28, 29).

XIMOKUAYEJYEKO NOCHI TLEN KICHIUAS ITEKIUAJKAYO TOTAJTSIN DIOS

¿Timokuayejyekoa itech tonal keman tikchiuas tlen Jehová omitsilui? (Xikita párrafo 15)

14. ¿Tlen mokuayejyekoaj sekimej tlaltikpaktlakamej?

14 Miakej tlaltikpaktlakamej mokuayejyekoaj tlen panos satepan, pero miak tlamantli tlen mokuayejyekoaj amo keman mochiuas. Se neskayotl, akinmej amo kipiaj tomin mokuayejyekoaj se tonal kipiaskej tomin uan ayakmo itlaj kintekipachos. Pero Biblia techiluia itech ninmej tonalmej nochipa titlajyouiskej (Salmo 90:10). Oksekimej mokuayejyekoaj se tlakatl peuas tlanauatis uan kitlajtlamis nochi ouijkayotl. Pero Biblia kijtoa san iTekiuajkayo toTajtsin Dios uelis kiyektlalis nochi ouijkayotl tlen panoa (Daniel 2:44). Uan miakej tlaltikpaktlakamej mokuayejyekoaj toTajtsin Dios amo kitlajtlamis nochi tlen amo kuali. Pero Biblia kijtoa kema kichiuas (Sofonías 1:18; 1 Juan 2:15-17). Sapanoa tlajyouiskej nochtin tlaltikpaktlakamej akinmej amo mokuayejyekoaj ijkon ken kijtoa Biblia.

15. 1) ¿Tleka moneki ma timokuayejyekokan itech tlen kichiuas toTajtsin Dios? 2) Xikijto seki tlamantli tlen tikneki ma mochiua.

15 Jehová techiluia miak tlamantli kuali kichiuas. Tla timokuayejyekoaj itech tlen kichiuas, sapanoa tiyolpakiskej uan okachi tiknekiskej tiktekichiuiliskej. Maski tiyoltos itech iluikak noso itech Tlaltikpak, ¿timokuayejyekoa tikchijtok tlamantli tlen okijto toTajtsin Dios? Tla tikchia tiyoltos itech Xochitlali, ximokuayejyeko itech tonal ijkuak iuan moyolikniuan tikyektlalis Tlaltikpak pampa ma mochiua se kualtsin xochitlali. Ijkuakon melauak tiyolpakis pampa nin tekitl kiyekanaskej tlaltikpaktlakamej. Nochtin tlaltikpaktlakamej kitlasojtlaskej Jehová ijkon ken te. Noijki amo itlaj mitskokos nion mitstekipachos uan tikpias chikaualistli. Tiyolpakis pampa tikinpaleuis oksekimej uan noijki tikueyichiuas Jehová. Uan ijkuak kinyolitiskej mikamej, uelis tikinpaleuis ma kixmatikan Jehová (Juan 17:3; Hechos 24:15). Nochi nin tlamantli ijkuilitok itech Biblia, ik non, tikneltokaj melauak mochiuas (Isaías 11:9; 25:8; 33:24; 35:5-7; 65:22).

XIKINTLAPOUI OKSEKIMEJ ITECH TLEN TIKNEKI MA MOCHIUA

16, 17. ¿Tleka miak ipati ma timotlapouikan itech tlen kichiuas Jehová?

16 Tla timotlapouiaj iuan oksekimej tokniuan itech tlen tiknekij tikchiuaskej itech Xochitlali, uelis timokuayejyekoskej ompa tikatej. Melauak, amo ikaj kimati tlen tikchiuaskej itech Xochitlali. Pero miak ipati ma timotlapouikan itech nin tlamantli. Achto, tikteititiaj tikneltokaj toTajtsin Dios melauak kichiuas tlen okijto. Uan ome, noijki nochtin timoyolchikauaj pampa amo tikkauaskej Jehová maski sapanoa titlajyouiskej. Ijkon okichijkej Pablo uan oksekimej tokniuan itech Roma (Romanos 1:11, 12).

17 Ijkuak timokuayejyekoaj itech tlen kichiuas toTajtsin Dios, uelis tikilkauaskej tlen techtlajyouiltia. Se tonal Pedro okilui Jesús: “Tejwah otikkajtejkeh nochi tlan otikpiayah iwa mowah tikateh. ¿Tlan tikpiaskeh?”. Jesús okinekiaya Pedro uan oksekimej imachtijkauan ma mokuayejyekokan itech tlamantli kuali tlen kichiuaskej satepan. Ik non, okinmilui: “Ne Non onimochi ni tlakatl nimoyayantis, iwa ompa nitlanawatis ika mawistílistli. Ipan non tonati nomejwah akimeh nonwitseh nowah, noiwa nonmoyayantiskeh itech májtlaktli iwa ome (12) siyajteh. Ompa nonkinmixkomakaskeh n májtlaktli iwa n ome (12) tribus de Israel. Iwa nochteh akimeh okikakajtejkeh incha, inmikniwah, inweltiwah, intajwah, impilwah noso intlalwah por tetlapowijtinemih notlajtol, kiseliskeh okachi de nochi tlan okikakajtejkeh, iwa mach ayik mikiskeh yej nochipa yolitoskeh” (Mateo 19:27-29). Ijkon Pedro uan oksekimej imachtijkauan Jesús uelis mokuayejyekoskiaj ijkuak tlanauatiskiaj itech iluikak iuan Jesús, uan kinpaleuiskiaj tlaltikpaktlakamej pampa ayakmo ma kipiakan tlajtlakoli.

18. ¿Tleka miak ipati ma timokuayejyekokan itech tonal ijkuak Jehová kichiuas nochi tlen okijto?

18 Axkan otimomachtijkej ken sekimej itekipanojkauan Jehová okipiayaj chikauak intlaneltokilis pampa omokuayejyekoayaj. Abel omokuayejyeko itech tlen toTajtsin Dios okijto kichiuas. Uan ken otlaneltokaya melauak mochiuas, Jehová okipaleui. Abrahán omokuayejyeko itech tonal ijkuak Jehová kichiuas nochi tlen okijto itech iixui Abrahán (Génesis 3:15). Ik non, otetlakamatki maski sapanoa otlajyoui. Moisés nochipa omokuayejyeko itech tlen toTajtsin Dios okijto kichiuas, uan nin okichi ma kitlasojtla uan amo ma kikaua Jehová (Hebreos 11:26). Tejuan noijki tiktlasojtlaskej Jehová uan mochikauas totlaneltokilis tla nochipa timokuayejyekoaj itech tlen kichiuas. Chikome timomachtiskej tlen okseki tlamantli uelis timokuayejyekoskej.