Xikita nochi

Tlen kiualika

Amo itlaj ma techtsakuili pampa tiktekichiuiliskej Jehová

Amo itlaj ma techtsakuili pampa tiktekichiuiliskej Jehová

“María [...] omotlaliko ikxitla n Jesús para kikakis itlajtol. Pero Marta okachi okitekipachoaya iteki.” (LUCAS 10:39, 40)

TLAKUIKALMEJ: 40 UAN 55

1, 2. 1) ¿Tleka Jesús okitlasojtlaya Marta? 2) ¿Tlen tlamantli amo kuali okichi Marta?

¿KEN okipiaya iyelis Marta, iikni Lázaro? Biblia kijtoa Jesús sapanoa okitlasojtlaya uan okitaya ken se kuali iyolikni. Uan Jesús noijki okintlakaitaya uan okintlasojtlaya oksekimej siuamej. Se neskayotl, ye noijki okitlasojtlaya María, okse iikni Lázaro. Noijki Jesús sapanoa okitlasojtlaya inantsin, María (Juan 11:5; 19:25-27). Pero ¿tleka Jesús okitlasojtlaya Marta?

2 Jesús okitlasojtlaya Marta pampa okipaktiaya tekitis uan okatka yolkuali, pero noijki okitlasojtlaya pampa okipiaya chikauak itlaneltokilis. Ye melauak okimatiaya Jesús ye Mesías tlen omoijto ualaskia, uan noijki otlaneltokaya itech nochi tlen okijtoaya Jesús (Juan 11:21-27). Pero ye noijki ualeua okichiuaya tlen amo kuali. Se neskayotl, se tonal Jesús okintlajpaloto Marta uan María. Pero Marta okualanki iuan María, ik non, “omijkuani [omotoki] inawak Jesús iwa okili: ‘Noteko, ¿amo techita nimotekimiktijtok iwa nowelti amo nechpalewia? Xikili manechpalewi’” (xiktlajtolti Lucas 10:38-42). ¿Tleka Marta okualanki? ¿Uan tlen techmachtia tlen okinankili Jesús?

ITLAJ OKITSAKUILI MARTA

3, 4. 1) ¿Tleka Jesús okijto kuali tlen okipejpenki María? 2) ¿Tlen okichi Marta? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil.)

3 Jesús melauak okintlasojkamatiliaya Marta uan María pampa okiyolejkej inkalijtik, ik non, opejki kinmachtia miak tlamantli tlen miak ipati. María okinekiaya kajsikamatis nochi tlen Jesús okinmachtiaya, ik non, san niman omotlali pampa kikakiskia. Pero ¿tlen okichi Marta? Ye noijki uelis kikauaskia nochi tlen okichijtoka pampa uelis kikakiskia Jesús. Uan Jesús kiluiskia kuali tlen okichijtoka.

4 Pero Marta amo okikak tlen okijto Jesús pampa okseki tlamantli okichijtoka. Otlakualchijtoka uan okichijtoka okseki tlamantli pampa Jesús kuali yetoskia. Ijkuak okitak iikni amo okipaleuiaya okualanki uan okilui Jesús. Jesús okimatiaya Marta okichijtoka miak tlamantli. Ik non, ika tlasojtlalistli okilui: “Marta, Marta, mitstekipachoa moteki iwa timotekimiktia”. Uan noijki okilui uelis kichijchiuaskia amo miak tlakuali tlen amo okachi oui. Satepan okijto kuali tlen okichi María pampa okikaktoka. Okijto: “María yokipéjpenki [tlen okachi kuali, TNM], iwa amaka weletis kikixtilis”. Satepan uelis María okilka tlen okikua itech non tonal, pero amo keman okilka tlen Jesús okimachti. Kanaj 60 xiuitl satepan tlatitlanil Juan okijto: “Jesús okintlasojtlaya n Marta [uan] María” (Juan 11:5). Ik non, tikijtoaj Marta okajsikamatki tlen Jesús okimachti uan ika yolmelajkayotl okitekichiuili Jehová itech nochi inemilis.

5. 1) ¿Tleka axkan miak tlamantli techtsakuilia pampa amo ma tiktekichiuilikan Jehová? 2) ¿Tlen tlajtlanilistli tiknankiliskej axkan?

5 Ken tikitaj, yiuejkika noijki okatka seki tlamantli tlen okintsakuiliaya itekipanojkauan Jehová. Pero axkan onka sapanoa miak tlamantli tlen uelis techtsakuilis. Itech revista La Atalaya (ika náhuatl del centro Akin Tetlapouijtok) 1 de abril xiuitl 1959, okijto akinmej tikchiuaj ken Cristo moneki timomaluiskej pampa amo ma techtsakuili tlen okachi yankuik pampa amo ma tiktekichiuilikan Jehová. Uan noijki ijkuakon omotaya mojmostla okisaya itlaj yankuik. Ijkuakon sapanoa omotayaj revistas, radio, cine uan televisión. Non revista noijki okijto itech itlamian tonalmej, uelis okachi kisaskia tlamantli tlen techtsakuiliskiaj amo ma tiktekichiuilikan Jehová. Uan non tlen axkan tikitaj. Axkan onka miak tlamantli tlen techtsakuilia. ¿Ken uelis tikchiuaskej ken María uan amo itlaj ma techtsakuili?

AMO MA TIKTEKITILTIKAN NOCHI TLEN ONKA ITECH TLALTIKPAK

6. TiiTlaixpantijkauan Jehová, ¿ken tiktekitiltiaj tlen okachi yankuik?

6 TiiTlaixpantijkauan Jehová tiktekitiltiaj tlen okachi yankuik pampa uelis okachi titetlapouiskej. Se neskayotl, achto mochiuaskia Primera Guerra Mundial uan ijkuak omochijtoka, otitetlapouiayaj ika se tepostli tlen okintekitiltiaya tlaixkopinalmej, videos uan sonido. Omotokayotiaya “Foto-Drama de la Creación”. Ika nin tepostli miakej tlaltikpaktlakamej itech nochi Tlaltikpak okimatkej ayakmo miak poliui Jesús kichiuas itech nochi Tlaltikpak ma tikpiakan yolseuilistli. Satepan ika radio otikintlapouijkej miakej tlaltikpaktlakamej itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Uan axkan ika Internet tikintlapouiaj miakej tlaltikpaktlakamej, maski uejka chantij.

Amo ma techtsakuili okseki tlamantli pampa ayakmo tiktekichiuiliskej Jehová (Xikita párrafo 7)

7. 1) ¿Tleka amo moneki tiktekitiltiskej nochi tlen onka itech Tlaltikpak? 2) ¿Itech tlen moneki ma timomaluikan? (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.)

7 Biblia kijtoa: ‘Ayakmó matimokawilikah matechyoltilanto’ tlen onka itech Tlaltikpak (xiktlajtolti 1 Corintios 7:29-31). Ik non, moneki ma timomaluikan pampa amo ma techtsakuili tlen onka itech Tlaltikpak. Amo nochi tlen onka itech Tlaltikpak amo kuali. Pero tla amo tiktlakamatij tlen okijto tlatitlanil Pablo nochi tlen onka itech Tlaltikpak uelis techtsakuilis. Uan ijkuakon ayakmo okachi tikpatioitaskej tiktekichiuiliskej Jehová (xiktlajtolti Efesios 5:15-17). ¿Tlen tlamantli uelis techtsakuilis? Tla san tikitaj televisión, tipaxaloaj, titlakoaj miak, tikintitlanij mensajes, tikitaj noticias noso ken omokajkej akinmej omauiltijkej noso tiktemoaj tlen okachi yankuik. Miakej amo kuali katej tla amo kichiuaj nochi nin tlamantli (Eclesiastés 3:1, 6). *

8. ¿Tleka moneki ma tiktlasojtlakan Jehová uan amo tlen onka itech Tlaltikpak?

8 Satanás kineki ma techtsakuili nochi tlen onka itech Tlaltikpak, uan ijkon ayakmo ma tiktekichiuilikan Jehová. Non tlen okichi itech achto siglo, uan axkan noijki kineki techkajkayauas (2 Timoteo 4:10). Pero Biblia kijtoa ma tiktlasojtlakan Jehová uan amo tlen onka itech Tlaltikpak. ¿Tleka? Pampa ijkon uelis iuan timouikaskej uan tiktlakamatiskej (1 Juan 2:15-17). Ik non, moneki nochipa ma timomaluikan pampa uelis tikitaskej kox tlen onka itech Tlaltikpak techtsakuilijtok. Tla tikitaj peua techtsakuiliaj, moneki ma tikpatlakan tonemilis.

MA TIKCHIUAKAN TLEN OKACHI MONEKI

9. 1) ¿Tlen omonekiaya ma kipatioitakan imachtijkauan Jesús? 2) ¿Tlen kuali neskayotl okinmakak Jesús?

9 Ken yotikitakej, Jesús okilui Marta amo ma motekipacho itech tlamantli tlen amo okachi ipati. Noijki ijkon okinmachti imachtijkauan. Okinmilui okachi ma kipatioitakan Tekiuajkayotl uan ma kitekichiuilikan Jehová (xiktlajtolti Mateo 6:22, 33). Uan noijki ika ineskayo okinmachti, pampa ijkuak onemia itech Tlaltikpak amo okipixki miak tlamantli. Nion okipiaya se ikalijtik nion se itlal (Lucas 9:58; 19:33-35).

10. ¿Tlen kuali neskayotl techmaka Jesús?

10 Jesús okachi okipatioitaya tetlapouis. Se neskayotl, se tonal otetlapouijtoka itech altepetl Capernaum. Ijkuak otlanki okintlapoui, miakej okinekiayaj ma mokaua okachi tonalmej. Pero ¿tlen okichi Jesús? Amo okitsakuilijkej, ye okinmilui: “Nikpia nitetlapowiti de kan tlanawatia Dios ika n kualitlájtoli intech oksikimeh altepemeh, ken ika ye onechaltítlanki Dios” (Lucas 4:42-44). Uan ijkon okichi. Jesús sapanoa onejnenki pampa uelis kintlapouiskia miakej tlaltikpaktlakamej. Uan maski amo okipiaya tlajtlakoli, ken sapanoa otetlapouiaya, ualeua osotlauaya uan omonekiaya ma moseui (Lucas 8:23; Juan 4:6).

Jesús otlamachti tla sapanoa timotekipachoaj itech tomin, nin uelis techtsakuilis pampa ayakmo ma tiktekichiuilikan Jehová

11. 1) ¿Tleka Jesús amo okipaleui se tlakatl? 2) ¿Tlen okinmachti Jesús imachtijkauan?

11 Se tonal Jesús okinmachtijtoka imachtijkauan itlaj tlen miak ipati. Pero ijkuakon se tlakatl omotoki inauak Jesús uan okilui: “Tlamachti, xikili nokni makixexelo tlan otechkajtewili tota”. Pero Jesús amo okipaleui nin tlakatl. ¿Tleka? Pampa okinmachtijtoka imachtijkauan, uan amo okinekiaya itlaj ma kitsakuili. Okachi kuali, Jesús okinmachti tla yejuan noijki sapanoa omotekipachoayaj itech tlen onka itech Tlaltikpak, nin uelis kintsakuiliskia uan ayakmo kitekichiuiliskiaj Jehová (Lucas 12:13-15).

12, 13. 1) ¿Tlen okichi Jesús itech teokali? 2) ¿Tlen okichi Jesús ijkuak Felipe okilui sekimej tlaltikpaktlakamej okinekiayaj kixmatiskej?

12 Itech saiktlami tonalmej tlen Jesús okatka itech Tlaltikpak sapanoa otlajyoui (Mateo 26:38; Juan 12:27). Ye okimatiaya sapanoa tlajyouiskia uan mikiskia. Pero noijki okimatiaya omonekiaya ma kichiua seki tlamantli achto kimiktiskiaj. Se neskayotl, itech tonal 9, metstli Nisán okalak itech altepetl Jerusalén ipan se burrojkonetl. Miakej tlaltikpaktlakamej okiselijkej ken ueyi tekiua (Lucas 19:38). Mostlatika Jesús oyajki teokali uan ompa okinkixti miakej akinmej otlanemakayaj uan okinkajkayauayaj tlaltikpaktlakamej pampa uelis kipiaskiaj okachi tomin (Lucas 19:45, 46).

13 Sekimej griegos oyajkej Jerusalén pampa iluichiuaskiaj itech Pascua. Pero sapanoa omotlajtlachialtijkej ijkuak okitakej tlen okichi Jesús itech teokali. Ik non, okiluijkej tlatitlanil Felipe kox uelis kitaskiaj Jesús uan iuan motlapouiskiaj. Pero Jesús amo okinek. Ye amo okinekiaya kinmixmatis tlaltikpaktlakamej akinmej uelis kipaleuiskiaj. Ye okachi okipatioitaya mikis topatka, pampa ik non okiualtitlanki Jehová. Ijkuakon okinmilnamikti ayakmo miak opoliuiaya pampa mikiskia uan yejuan noijki omonekiaya ma kinekikan mikiskej tla ijkon kinpanoskia. Uan okinmilui: “Akin amo kitemakas iyolilis nonawak, kipolos ijkuak mikis. Pero akin kitemakas iyolilis nonawak itech nin tlaltíkpaktli amo kipolos yej kipias yolílistli non amayik tlami”. Pero Jesús noijki okinmilui tla ikaj kitemaka iyolilis: “Notajtsi kiweyijkatlalis”, nin kijtosneki kichiuaskia ma yolto nochipa. Uelis tikijtoskej Felipe ijkon okinmilui griegos (Juan 12:20-26).

14. Maski Jesús okachi okipatioitaya tetlapouis, ¿tlen okseki tlamantli okichi?

14 Maski Jesús omochijchika pampa tetlapouis, amo san non okichi, noijki okixelo kauitl pampa kichiuaskia okseki tlamantli. Se neskayotl, tikmatij se uelta oyajki kanin omonamiktijtokaj, uan ompa atl okikuepki vino tlen okachi kuali (Juan 2:2, 6-10). Noijki oksekimej iyolikniuan uan akinmej okinekiayaj kimatiskej tlen melauak okiyolejkej iuan ma tlakuati (Lucas 5:29; Juan 12:2). Pero ye okachi omochijchika pampa kixelos kauitl pampa moseuis, mokuayejyekos uan motlatlaujtis (Mateo 14:23; Marcos 1:35; 6:31, 32).

AMO ITLAJ MA TECHTSAKUILI

15. 1) Ijkon ken okijto tlatitlanil Pablo, ¿tlen moneki ma tikchiuakan akinmej tikchiuaj ken Cristo? 2) ¿Tlen kuali neskayotl otechmakak tlatitlanil Pablo?

15 Tlatitlanil Pablo okijto tinochtin akinmej tikchiuaj ken Cristo timotlalojtokej. Tla tiknekij tiajsiskej kanin tlami ojtli, moneki ma tikmokixtilikan nochi tlen etik uan tlen uelis techtsakuilis (xiktlajtolti Hebreos 12:1). Uan tlatitlanil Pablo otechmakak se kuali neskayotl. Ye uelis mochiuaskia se tlayekanki itech tlaneltokalistli tlen miakej kixmatiskiaj uan kipiaskia miak tomin. Pero okika nochi nin tlamantli uan okachi okipatioitak “tlan okachi kuali”. Okachi omochijchika tetlapouis, uan oyajki itech okseki uejueyij altepemej ken Siria, Asia Menor, Macedonia uan Judea. Ye okinekiaya kiselis itetliokolil pampa yoltos nochipa itech iluikak. Ik non, okijto: “Nikilkawa nochi tlan omoka tlakuitlapa, iwa nikmosenmaka nikajsiti tlan yonikitak tlayakapa. Nikneki nikyektlamis noteki non Dios onechmák para weletis nikselis notlatliokolil” (Filipenses 1:10; 3:8, 13, 14). Uan ken amo okipiaya isiua, okachi uelis kitekichiuiliskia Jehová (1 Corintios 7:32-35).

Tlatitlanil Pablo okika tomin, miakej ma kixmatikan, uan okitemo tlen okachi kuali

16, 17. 1) ¿Ken uelis tikchiuaskej ken Pablo maski yotimonamiktijkej noso amo? 2) ¿Ken okichijkej ken Pablo sekimej tokniuan tlen chantij itech altepetl Gales?

16 Axkan, sekimej itekipanojkauan Jehová amo kinekij monamiktiskej pampa okachi uelis kitekichiuiliskej Jehová (Mateo 19:11, 12). Pampa akinmej katej inselti amo okachi kipiaj tekitl, amo ken akinmej yomonamiktijkej. Pero maski yotimonamiktijkej noso amo, tinochtin moneki ma timochijchikauakan pampa amo itlaj ma techtsakuili. Se neskayotl, uelis sekimej moneki tikpatlaskej tonemilis pampa amo tikpoloskej tokauitl uan ijkon okachi tiktekichiuiliskej Jehová.

17 Ma tikitakan tlen okinpanok tokniuan Mark uan isiua, Claire, tlen chantij itech altepetl Gales (Reino Unido). Ijkuak otlankej omomachtijkej, omochijchikajkej tekitiskej ken precursores, nin okichijkej ijkuak ayamo omonamiktiayaj. Ijkuak omonamiktijkej ok otekitikej ken precursores. Pero okinekiayaj okachi kitekichiuiliskej Jehová, ik non, omokajkej kipatlaskej innemilis. Mark kijtoa okikajkej inkalijtik tlen okipiaya eyi cuartos, uan tekitl tlen okipiaya, kanin amo nochi tonal otekitiaya. Nin okichi ma kinekikan tekitiskej kanin mochijchiuaj kalmej kanin timonechikoaj itech nochi Tlaltikpak. Itech 20 xiuitl yotlapaleuijkej ma mochijchiuakan kalmej kanin monechikoskej tokniuan itech miakej uejueyij altepemej tlen mokauaj itech África. Ualeua ayakmo kipiaj tomin, pero Jehová nochipa kinmaluia. Claire kijtoa sapanoa yolpakij pampa mojmostla kitekichiuiliaj Jehová. Itech nochi nin xiuitl yokinmixmatkej miakej inyolikniuan, uan nochipa kipiaj tlen moneki. Uan noijki kijtoa nochi tlen okikajkej amo itlaj, ijkuak kitaj nochi tlen yokiselijkej pampa okachi kitekichiuiliaj Jehová. Miakej tokniuan akinmej noijki ijkon kitekichiuiliaj Jehová noijki yolpakij. * (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.)

18. ¿Tlen moneki ma timotlajtlanikan?

18 Tinochtin moneki ma timotlajtlanikan: “¿Moneki okachi ma niktekichiuili Jehová? ¿Okseki tlamantli kichijtok amo ma nikchiua tlen okachi ipati? Tla ijkon, ¿tlen tlamantli uelis nikchiuas?”. Uelis moneki okachi kuali ma tiktlajtoltikan uan ma timomachtikan Biblia. Chikome tikitaskej ken uelis tikchiuaskej.

^ párr. 17 Se neskayotl, Hadyn uan Melody Sanderson okipiayaj se kuali tekitl itech ueyi altepetl Australia, pero okikajkej nochi pampa tekitiskej ken precursores. Ijkuak otekititokaj ken misioneros itech ueyi altepetl India, ayakmo okipiayaj tomin. ¿Mitspaktiskia tikmatis tlen okichijkej? Xiktlajtolti revista La Atalaya (ika náhuatl del centro Akin Tetlapouijtok) 1 de marzo 2006.