Xikita nochi

Tlen kiualika

Melauak xitlaneltoka itech Tekiuajkayotl

Melauak xitlaneltoka itech Tekiuajkayotl

“Tlaneltokálistli ye tlan se kichia.” (HEB. 11:1)

1, 2. 1) ¿Tleka tikneltokaj Tekiuajkayotl kichiuas nochi tlen toTajtsin Dios kineki pampa tlaltikpaktlakamej? 2) Ken kijtoa Efesios 2:12, ¿tleka tlajtolsenkaualismej kichiuaj okachi ma titlaneltokakan itech Tekiuajkayotl? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil.)

Tiitlaixpantijkauan Jehová nochipa tikintlapouiaj tlaltikpaktlakamej san iTekiuajkayo toTajtsin Dios uelis kiyektlalis nochi. Nin chialistli techyolseuia uan techyolchikaua. Axkan, ¿melauak titlaneltokaj itech Tekiuajkayotl? ¿Uelis tlayektlalis nochi? ¿Tleka moneki melauak itech titlaneltokaskej? (Heb. 11:1.)

2 Ika Tekiuajkayotl mesiánico toTajtsin Dios kichiuas nochi tlen kineki pampa tlen okichijchi. Kipia kanin mokitskijtok: pampa san Jehová kinamiki tlanauatis. Nochi itech Tekiuajkayotl ken: akin iueyi Tekiua, akinmej kipaleuiskej uan akinmej kinnauatiskej, mokitskijtokej itech tlajtolsenkaualismej tlen kichiua Jehová noso Jesucristo. Ijkuak timokuayejyekoskej itech ninmej tlajtolsenkaualismej okachi titlaneltokaskej itech itlanekilis toTajtsin Dios uan Tekiuajkayotl Mesiánico melauak mochiuas (xiktlajtolti Efesios 2:12).

3. ¿Tlen timomachtiskej axkan uan chikome?

3 Biblia techtlapouia itech chikuase tlajtolsenkaualismej tlen techtlapouiaj itech Tekiuajkayotl tlen kiyekantok Jesucristo. 1) tlajtolsenkaualistli iuan Abrahán, 2) tlajtolsenkaualistli itech Tlanauatil, 3) tlajtolsenkaualistli iuan David, 4) tlajtolsenkaualistli pampa se teopixki ken Melquisedec, 5) yankuik tlajtolsenkaualistli, uan 6) tlajtolsenkaualistli itech Tekiuajkayotl. Ma timomachtikan ken sejse tlajtolsenkaualismej tlapaleuiaj ma mochiua itlanekilis toTajtsin Dios uan Tekiuajkayotl pampa Tlaltikpak uan tlaltikpaktlakamej (xikita recuadro tlen itoka “ ¿Ken kichiuas toTajtsin Dios itlanekilis?”).

TLEN OMOIJTO KITEITITIA MOCHIUAS ITLANEKILIS TOTAJTSIN DIOS

4. Ken kijtoa Génesis, ¿tlen eyi tlamantli okijto Jehová itech tlaltikpaktlakamej?

4 Satepan ijkuak okichijchi kuajkualtsin Tlaltikpak pampa itech ma chantikan tlaltikpaktlakamej, Jehová okijto eyi tlamantli itech tlaltikpaktlakamej. Achto, kinchijchiuaskia ken ye tlachixtok. Ome, nochi Tlaltikpak kikuepaskiaj se Xochitlali, uan kinpiaskiaj inkoneuan yolmelauakej. Uan eyi, amo kikuaskiaj itlakilo kuauitl itech tlen kuali uan tlen amo kuali (Gén. 1:26, 28; 2:16, 17). Nochi kuali okatka pampa mochiuaskia itlanekilis toTajtsin Dios. Ijkuak otlanki okichijchi tlakatl san omonekiaya mochiuaskej ome tlamantli. Pero ¿tleka omonekiayaj tlajtolsenkaualismej?

5, 6. 1) ¿Tlen okichi Satanás pampa amo ma mochiua itlanekilis toTajtsin Dios? 2) ¿Tlen okichi Jehová ijkuak Satanás otlakajkaya?

5 Satanás okichi ma tlaixnamikikan pampa amo ma mochiua itlanekilis toTajtsin Dios. Ik non, pampa uelis tlatlaniskia omochijchika pampa amo ma mochiua se tlamantli tlen amo okachi oui: tlaltikpaktlakamej omonekiaya kitlakamatiskej Jehová. Ik non, okilui Eva ma kikua tlakilotl tlen okinmiluijkej amo ma kikuakan (Gén. 3:1-5; Apoc. 12:9). Ijkon okijto Jehová amo kinamiki tlanauatis. Satepan Diablo noijki okijto tlaltikpaktlakamej san kitekichiuiliaj Jehová pampa ye kinteochiua (Job 1:9-11; 2:4, 5).

6 ¿Tlen okichi Jehová ijkuak Satanás otlakajkaya? Jehová uelis kinmixpoloskia akinmej amo okitlakamatkej, pero tla kichiuaskia, itech nochi Tlaltikpak amo uelis chantiskiaj iixuiuan Adán uan Eva. Ik non, Jehová amo okinmixpolo, akin oTechchijchi uan ixtlamatki okijto se tlamantli tlen miak ipati: tlen okijto itech Edén. Ika nin tlajtolsenkaualistli okiteititi mochiuaskia nochi tlen okijto (xiktlajtolti Génesis 3:15).

7. Ika tlen omoijto itech Edén, ¿tlen kipanos koatl uan iixuiuan?

7 Ika tlen omoijto itech Edén, Jehová okijto tlen kipanoskia koatl uan iixuiuan, kijtosneki Satanás uan nochtin akinmej kijtoskiaj toTajtsin Dios amo kinamiki tlanauatis. Noijki, okijto iixui siuatl kixpoloskia Satanás. Ika nin tlajtolsenkaualistli Jehová okiteititi kixpoloskia akin okipeualti tlaixnamikilistli uan nochi tlajyouilistli. Uan noijki okijto ken kichiuaskia.

8. ¿Tlen uelis tikijtoskej itech siuatl uan iixui?

8 ¿Akin yetoskia iixui siuatl? Ken omonekiaya kixajxamanilis itsonteko koatl, kijtosneki kixpolos Satanás, iixui nin siuatl yetoskia se espíritu (Heb. 2:14). Ik non, siuatl tlen kipiaskia ikone noijki yetoskia espiritual. Ijkuak iixui nin koatl omomiaktilijtoka, itech kanaj cuatro mil xiuitl amo omomatiaya akin okatka iixui siuatl. Ijkuakon Jehová okintlali miakej tlajtolsenkaualismej tlen okiteititijkej akin yetoskia iixui nin siuatl. Ninmej tlajtolsenkaualismej noijki kiteititiaj toTajtsin Dios kitekitiltis iixui siuatl pampa ma kiyektlali nochi tlen Satanás okijtlako.

SE TLAJTOLSENKAUALISTLI KITEITITIA AKIN IIXUI SIUATL

9. 1) ¿Tlen kijtosneki tlajtolsenkaualistli tlen Jehová okichi iuan Abrahán? 2) ¿Keman opejki?

9 Kanaj dos mil xiuitl satepan ijkuak Jehová okijto tlen kipanoskia Satanás, Jehová okinauati Abrahán ma kikajteua ikalijtik tlen okipiaya itech altepetl Ur uan ma uia itech altepetl Canaán (Hech. 7:2, 3). Okilui: “Xikkajteua nin ueyi altepetl uan mokalchanejkauan uan ikalijtik motajtsin uan xio itech ueyi altepetl tlen nimitsititis; uan nikchiuas xiyeto se ueyi altepetl uan nimitsteochiuas uan nikueyichiuas motoka; uan tiyetos se tlateochiualistli. Uan melauak nikinteochiuas akinmej mitsteochiuaskej, uan akinmej kijtoskej tlen amo kuali motech nikinuijuikaltis, uan nochtin kalchanejkej itech Tlaltikpak ika te nikinteochiuas” (Gén. 12:1-3). Itech Biblia nikan achto tikajsij tlajtolsenkaualistli iuan Abrahán, kijtosneki tlajtolsenkaualistli tlen Jehová okichi iuan Abrahán. Amo tikmatij keman okijto. Pero kema tikmatij opejki itech xiuitl 1943 achto itech xiuitl 1, ijkuak Abrahán, akin okipiaya 75 xiuitl okiski itech Harán uan okipanoui aueyatl Éufrates.

10. 1) ¿Ken okiteititi Abrahán melauak otlaneltokaya itech tlen toTajtsin Dios okilui kichiuaskia? 2) ¿Tlen tlamantli ajachitsin okitematiltijtia Jehová itech iixui siuatl?

10 Jehová miak uelta okilui Abrahán melauak kichiuaskia tlen okilui, uan ajachitsin okimatiltijtia ken mochiuaskia (Gén. 13:15-17; 17:1-8, 16). Abrahán melauak okineltokaya toTajtsin Dios kichiuaskia tlen okilui, ik non, okinekiaya kitemakas ikone ken tlamanali. Ik non, Jehová okiyekilui melauak kichiuaskia tlen okilui (xiktlajtolti Génesis 22:15-18 uan Hebreos 11:17, 18). Satepan ijkuak opejki tlajtolsenkaualistli tlen Jehová okichi iuan Abrahán, Jehová okimatiltijtia okseki tlamantli tlen miak ipati itech iixui siuatl. Nin kisaskia itech ikalchanejkauan Abrahán, ik non, yetoskiaj miakej iixuiuan. Noijki yejuan yetoskiaj ueyi tekiuajkej, kinmixpoloskiaj akinmej kinkokoliaj uan kinteochiuaskiaj miakej tlaltikpaktlakamej.

Abrahán melauak otlaneltokaya itech tlen toTajtsin Dios okilui kichiuaskia (Xikita párrafo 10)

11, 12. 1) ¿Tleka tikijtoaj tlajtolsenkaualistli iuan Abrahán noijki mochiuaskia satepan? 2) ¿Tlen kijtosneki pampa tejuan?

11 Tlajtolsenkaualistli tlen Jehová okichi iuan Abrahán achto omochi ijkuak iixuiuan okimoaxkatijkej Tlali tlen Jehová okinmilui Kinmakaskia. Pero Biblia techiluia nin tlajtolsenkaualistli satepan noijki mochiuaskia (Gál. 4:22-25). ToTajtsin Dios okimatilti tlatitlanil Pablo tlen okachi ipati itech iixuiuan Abrahán yetoskia Cristo uan noijki 144,000 tlen okinpejpenkej ika espíritu santo (Gál. 3:16, 29; Apoc. 5:9, 10; 14:1, 4). Iixuiuan nesij itech “Jerusalén non kajki ilwuikak”, kijtosneki ialtepe toTajtsin Dios, uan kiyektlaliaj nochtin akinmej katej iluikak uan yolmelajkej (Gál. 4:26, 31). Ijkon ken kijtoa tlajtolsenkaualistli iuan Abrahán, iixuiuan siuatl kinteochiuaskiaj tlaltikpaktlakamej.

12 Tlajtolsenkaualistli iuan Abrahán techmatiltia Tekiuajkayotl tlen kajki iluikak, melauak kajki. Noijki tlapaleuia pampa ueyi Tekiua uan akinmej kipaleuiskej uelis kiseliskej tekiuajkayotl (Heb. 6:13-18). ¿Keman tlamis nin tlajtolsenkaualistli? Nin tlajtolsenkaualistli yetos hasta ijkuak Tekiuajkayotl mesiánico kinmixpolos akinmej amo kitlasojtlaj toTajtsin Dios, uan nochtin tlaltikpaktlakamej tlen mokauaskej itech Tlaltikpak kinteochiuaskej (1 Cor. 15:23-26). Pero itech Génesis 17:7 kijtoa “tlajtolsenkaualistli nochipa yetos”. ¿Tleka? Pampa nochtin akinmej yetoskej ipan Tlaltikpak kipiaskej tlateochiualismej tlen amo keman tlamis. Ken tikitaj, tlajtolsenkaualistli iuan Abrahán techmachtia Jehová melauak kineki itech nochi Tlaltikpak ma yetokan tlaltikpaktlakamej yolmelauakej (Gén. 1:28).

SE TLAJTOLSENKAUALISTLI TLEN TECHMACHTIA TEKIUAJKAYOTL UEJKAUAS

13, 14. ¿Tlen kitematiltia tlajtolsenkaualistli iuan David itech iTekiuajkayo Mesías?

13 Tlen omoijto itech Edén uan tlajtolsenkaualistli iuan Abrahán techmachtiaj itlaj tlen miak ipati: Tekiuajkayotl mesiánico, nin tekiuajkayotl techmachtia san Jehová kinamiki tlanauatis uan nin mokitskijtok itech itlanauatiluan (Sal. 89:14). ¿Se tonal ayakmo kuali tlanauatis? ¿Ajsis tonal keman monekis ma kipatlakan? Okse tlajtolsenkaualistli techmachtia amo keman ijkon panos.

14 Axkan ma tikitakan tlajtolsenkaualistli iuan David (xiktlajtolti 2 Samuel 7:12, 16). Ika nin tlajtolsenkaualistli Jehová okiyekilui nin ueyi Tekiua tlen okatka itech Israel, Mesías kisaskia itech ikalchanejkauan (Luc. 1:30-33). Ijkon okachi kuali okiteititi kanin kisaskia iixui. Okijto se iixui David tlanauatiskia itech Tekiuajkayotl mesiánico (Ezeq. 21:25-27). Ika Jesús, itekiuajkayo David “kitlaliskej nochipa ma yeto”. Uan noijki “iixuiuan yetoskej nochipa, uan kanin tlanauatia [uejkauas miak] ken Tonaltsin” (Sal. 89:34-37). ITekiuajkayo Mesías nochipa kuali tlanauatis uan tlen kichiuas uejkauas nochipa.

SE TLAJTOLSENKAUALISTLI TLEN KICHIUA MA TIKPIAKAN SE TEOPIXKI

15-17. 1) Itech tlajtolsenkaualistli pampa se teopixki ken Melquisedec, ¿tlen tekitl kipias iixui siuatl? 2) ¿Tleka omonekiaya ma kichiua non tekitl?

15 Tlajtolsenkaualistli iuan Abrahán uan tlajtolsenkaualistli iuan David techyekiluia iixui siuatl tlanauatis. Pero amo san omonekiaya se tekiuajkayotl pampa miakej tlaltikpaktlakamej ma kiselikan tlateochiualismej. Ken omonekiaya ma kinkixtilikan tlajtlakoli uan ma mosetilikan iuan ikalchanejkauan Jehová, omonekiaya iixui siuatl ma tekiti ken teopixki. Akin oTechchijchi, ika miak ixtlamatilistli okichi nin ijkuak okitlali tlajtolsenkaualistli pampa se teopixki ken Melquisedec.

16 Ika ueyi tekiua David, Jehová otechmachti kichiuaskia se tlajtolsenkaualistli iuan Jesús tlen kipias ome tekitl: 1) ma motlali inakastlan hasta ma kinmixpolo akinmej kikokoliaj, uan 2) ma yeto se teopixki pampa nochipa ken Melquisedec (xiktlajtolti Salmo 110:1, 2, 4). ¿Tleka moijtoa ken Melquisedec? Pampa miak xiuitl achto kimoaxkatiskiaj Tlali tlen okinmiluijkej Kinmakaskiaj, Melquisedec, ueyi tekiua itech Salem, okatka “weyi tiópixki inawak Totajtsi Dios” (Heb. 7:1-3). Ineuia Jehová okitlali ken ueyi tekiua uan teopixki. Itech Escrituras Hebreas amo tikajsij okse akin noijki okatka ueyi tekiua uan teopixki. Uan noijki pampa amo moijtoa kox ikaj okipatlak noso ikaj yokichiuaya nin tekitl, uelis tikijtoskej nin teopixki yetoskia nochipa.

17 Ika nin tlajtolsenkaualistli, Jehová okitlali Jesús ken teopixki. Ik non, Jesús nochipa yetos “tiópixki, ijkó kemi okatka Melquisedec” (Heb. 5:4-6). Nin tlajtolsenkaualistli techmachtia Jehová melauak kitekitiltis Tekiuajkayotl mesiánico pampa ma mochiua tlen kineki pampa Tlaltikpak uan tlaltikpaktlakamej.

TLAJTOLSENKAUALISMEJ TLEN KICHIUAJ MA TITLANELTOKAKAN ITECH TEKIUAJKAYOTL

18, 19. 1) ¿Ken mouika Tekiuajkayotl iuan tlajtolsenkaualismej tlen axkan otimomachtijkej? 2) ¿Tlen timomachtiskej chikome?

18 Ijkuak timokuayejyekoaj itech tlajtolsenkaualismej tlen yotimomachtijkej, tikitaj techtlapouiaj itech Tekiuajkayotl mesiánico. Noijki tikitaj Tekiuajkayotl kuali mokitskijtok itech seki tlajtolsenkaualismej. Ika tlen Jehová okijto itech Edén otechmachti ika iixui siuatl melauak kichiuas tlen kineki pampa tlaltikpaktlakamej. Tlajtolsenkaualistli iuan Abrahán otechmachti akin iixui uan tlen tekitl kichiuaskia.

19 Tlajtolsenkaualistli iuan David kuali otechyekilui kanin kisaskia Mesías. Uan noijki kijtoa Jesús kinamiki tlanauatis nochipa ipan Tlaltikpak. Ika tlajtolsenkaualistli pampa se teopixki ken Melquisedec iixui siuatl noijki tekitis ken teopixki. Pero amo san Jesús kichiuaskia nochtin tlaltikpaktlakamej ma yetokan yolchipauakej. Noijki kinpejpenaskiaj oksekimej pampa ma yetokan ueyi tekiuajkej uan teopixkej. ¿Kanin kisaskiaj? Nin timomachtiskej chikome.