Xikita nochi

Tlen kiualika

¿Uelis uejkauas tlasojtlalistli?

¿Uelis uejkauas tlasojtlalistli?

“Itli ken se chikauak tlitl, itli Jah.” (EL CANTAR DE LOS CANTARES 8:6)

1, 2. ¿Akinmej uelis kinpaleuis tlen kijtoa amochtli El Cantar de los Cantares, uan tleka? (Xikinmita tlaixkopinalmej tlen ika peua tlamachtil.)

TELPOCHTLI uan ichpochtli mota uan ixuetskaj. Nochtin kitaj melauak motlasojtlaj. Tokni akin okintlapoui ijkuak omonamiktijkej kinmita uan motlajtlania kox nochipa motlasojtlaskej. Ijkuak tlakatl iuan inamik melauak motlasojtlaj, uelis innamiktilis amo keman tlamis maski sapanoa tlajyouiskej. Pero techyolkokoa tikinmitaj miakej amo uejkauaj. Ik non, miakej motlajtlaniaj kox nochipa uelis motlasojtlaskej.

2 Israelitas amo melauak omotlasojtlayaj. ¿Tleka? Itech Eclesiastés 7:26-29, ueyi tekiua Salomón okiyekijto pampa amo okatkaj miakej tlaltikpaktlakamej yolkualmej. Ye okijto toTajtsin Dios okinchijchi yolkualmej pero opejkej kichiuaj tlen amo kuali. Ijkuakon okatkaj sekimej siuamej tlen amo okatkaj israelitas, pero ochantiayaj ompa. Ninmej siuamej okiueyichiuayaj teotsin Baal uan sapanoa oauilnemiayaj. Ik non, miakej tlakamej uan siuamej israelitas noijki ijkon opejkej kichiuaj. Pero 20 xiuitl achto Salomón kijkuiloskia amochtli Eclesiastés, ye okijkuilo se tlakuikali itech se tlakatl uan se siuatl tlen melauak omotlasojtlayaj. Nin tlakuikali tikajsij itech Biblia uan amochtli itoka El Cantar de los Cantares. Akinmej yomonamiktijkej uan akinmej inselti uelis momachtiskej miak itech nin amochtli. ¿Tleka? Nin amochtli techpaleuia ma tikmatikan tlen tlasojtlalistli tlen melauak uan ken uelis ijkon titetlasojtlaskej.

¿ONKA TLASOJTLALISTLI TLEN MELAUAK?

3. ¿Ken tikmatij melauak onka tlasojtlalistli?

3 (Xiktlajtolti El Cantar de los Cantares 8:6.) Biblia kijtoa tlasojtlalistli “itli Jah”. ¿Tleka? Pampa tlasojtlalistli iyelis tlen okachi ipati tlen kipia Jehová. Tikmatij se tlakatl uan se siuatl melauak uelis motlasojtlaskej, pampa toTajtsin Dios otechchijchi pampa ma titetlasojtlakan (Génesis 1:26, 27). Ijkuak Jehová okichijchi achto tlakatl okimakak isiua. Ijkuak Adán okitak Eva sapanoa oyolpakik, ik non, okilui okitlasojtlaya. Uan uelis noijki Eva sapanoa okitlasojtlaya inamik. Uan okitlasojtlaya pampa toTajtsin Dios okichijchi Eva ika se iomisekuil Adán (Génesis 2:21-23).

4, 5. ¿Tlen techtlapouia amochtli El Cantar de los Cantares?

4 Amochtli El Cantar de los Cantares techyekiluia ken uelis motlasojtlaskej se tlakatl uan se siuatl. Nin amochtli techtlapouia itech se telpochtli tlen okatka tlajpixki uan se ichpochtli kuajkualtsin tlen ochantiaya itech altepetl Sunem, noso Sulem. Nin ichpochtli sulamita otekititoka itech inviñas iikniuan, ik kanin okatka Salomón uan isoldados. Ijkuak Salomón okitak nin ichpochtli, okinnauati itekipanojkauan ma kiuikilikan. Ijkuakon ye okilui sapanoa kuajkualtsin okatka, uan okilui kimakaskia miak tlamantli. Pero sulamita okilui ye okitlasojtlaya tlajpixki uan san okinekiaya yetos iuan ye (El Cantar de los Cantares 1:4-14). Tlajpixki oajsik ompa uan okitemoaya. Ijkuak omonamikej, sapanoa kualtsin okimoiluijkej ken sapanoa omotlasojtlayaj (El Cantar de los Cantares 1:15-17).

5 Ijkuakon Salomón omokuepki Jerusalén uan okiuikak nin ichpochtli. Pero tlajpixki okitokak (El Cantar de los Cantares 4:1-5, 8, 9). Salomón okichi miak tlamantli pampa ma kitlasojtla, pero sulamita ok okitlasojtlaya tlajpixki (El Cantar de los Cantares 6:4-7; 7:1-10). Ik non, Salomón okika ma mokuepa ikalijtik. Saiktlami ichpochtli okilui tlajpixki totoka ma uia ken se masatl (El Cantar de los Cantares 8:14).

6. ¿Tleka oui tikmatiskej akin tlajtoa itech amochtli El Cantar de los Cantares?

6 Nin tlakuikali tlen okijkuilo Salomón sapanoa kualtsin, ik non, kitokayotiaj “tlakuikali itech tlakuikalmej” (El Cantar de los Cantares 1:1, nota). Salomón okinekiaya kualtsin ma mokaki nin tlakuikali. Ik non, amo kijtoa akinmej tlajtoaj. Ualeua nin kichiua oui ma tikmatikan akinmej tlajtoaj itech tlakuikali. Pero tikmatij ika tlen kijtoa.

XIKTEITITI TITETLASOJTLA

7, 8. Telpochtli uan ichpochtli, ¿ken okiteititijkej omotlasojtlayaj? Xikinmijto seki neskayomej.

7 Ichpochtli uan tlajpixki okiteititijkej omotlasojtlayaj ika kuali tlajtolmej. Uelis axkan amo kuali tikitaj ken kiteititiaj motlasojtlaj. Nin pampa yikipia kanaj 3,000 xiuitl omoijkuilo (El Cantar de los Cantares 1:2). Noijki okse tlamantli okichiuayaj itech non altepetl, amo ken tejuan. Pero tejuan uelis tikajsikamatiskej tlen okimachiliayaj sejse yejuan. Se neskayotl, tlajpixki okijto iixtololouan ichpochtli okatkaj ken iixtololouan palomas. Ijkon okijto iixtololouan okatkaj kualtsitsintin uan okiteititiayaj tlasojtlalistli (El Cantar de los Cantares 1:15). Uan ichpochtli okijto iixtololouan tlajpixki okatkaj kualtsitsintin ken palomas (xiktlajtolti El Cantar de los Cantares 5:12). Ichpochtli okitaya iixtololouan ken itlaj kualtsin ken palomas maltiaj itech leche.

8 Tlajpixki uan ichpochtli amo omotlasojtlayaj san pampa kualtsin omotayaj. Tlajpixki okipaktiaya ken ichpochtli kuali okintlapouiaya oksekimej (xiktlajtolti El Cantar de los Cantares 4:7, 11). Ik non, okilui: “Itech moten chipini neujtli tlen onka itech panal, oh nonovia. Leche uan neujtli onka itlampa monenepil, uan motlaken ajuiak ken Líbano”. Telpochtli okineltokaya tlen okitaya ichpochtli okatka kualtsin ken leche uan sapanoa kuali ken neujtli tlen okachi kuali. Noijki okilui: “Sapanoa tikuajkualtsin, oh nochpoch, uan amo tikpia tlajtlakoli”. Ijkon tikajsikamatij tlajpixki noijki okipaktiaya tlen okichiuaya ichpochtli uan amo san ken omotaya.

Tlakatl uan inamik kiteititiaj motlasojtlaj ika tlen kichiuaj uan kijtoaj

9. 1) ¿Ken kiteititiaj tlakatl uan isiua melauak motlasojtlaj? 2) ¿Tleka miak ipati tlakatl uan siuatl ma kiteititikan motlasojtlaj?

9 Axkan, tokniuan akinmej yomonamiktijkej amo san kichiuaj san pampa seki tonalmej. Melauak motlasojtlaj uan kiteititiaj. Pero ¿ken kiteititiaj melauak motlasojtlaj? Kiteititiaj tlatlamantli tlasojtlalistli. Achto, ken kijtoa Biblia ma tikintlasojtlakan oksekimej (1 Juan 4:8). Noijki ken tikintlasojtlaj tokalchanejkauan. Noijki ken tikintlasojtlaj toyolikniuan (Juan 11:3). Uan noijki tlasojtlalistli tlen moneki kiteititiskej akinmej yomonamiktijkej (Proverbios 5:15-20). Miak ipati akinmej yomonamiktijkej ma kiteititikan tlasojtlalistli tlen otikijtojkej maski kipiaskej miak tekitl. ¿Tleka? Pampa namiktilistli mochikaua ijkuak tlakatl uan isiua kiteititiaj ika tlen kichiuaj uan kijtoaj melauak motlasojtlaj. Nin kichiuas ma yolpakikan. Itech seki uejueyij altepemej tetajmej kinpejpenaj iuan akinmej monamiktiskej inkoneuan. Noijki ompa moneki akinmej yomonamiktijkej ma kiteititikan motlasojtlaj. Ijkon okachi motlasojtlaskej uan okachi mochikauas innamiktilis.

10. ¿Tleka miak ipati akinmej yomonamiktijkej nochipa ma motlasojtlakan?

10 Ijkuak tlakatl uan inamik nochipa kiteititiaj motlasojtlaj, noijki kichikauaj innamiktilis. El Cantar de los Cantares kijtoa Salomón okilui kimakas ichpochtli miak tlamantli tlen okichijchijkej ika oro uan plata. Uan noijki okilui “okatka kuajkualtsin ken chikauak metstli” uan “chipauak ken tonaltsin” (El Cantar de los Cantares 1:9-11; 6:10). Pero ichpochtli sapanoa okitlasojtlaya tlajpixki. ¿Tlen okipaleui ma yeto yolmelauak maski amo okatkaj san sekan? (Xiktlajtolti El Cantar de los Cantares 1:2, 3.) Ye okilnamikiaya ken kuali omomachiliaya ika tlen okiluiaya tlajpixki. Ichpochtli okitaya ninmej tlajtolmej okachi kuali amo ken vino. Uan ijkuak amo iuan okatka, ninmej tlajtolmej okiyolseuiayaj ijkon ken kitlaliliskiaj chiauak ipan itsonteko (Salmo 23:5; 104:15). ¿Tlen kinmachtia akinmej yomonamiktijkej? Pampa yetoskej yolmelauakej moneki kilnamikiskej tlasojtlalistli tlen kinnextiliaj innamik. Tla nochipa kiteititiaj motlasojtlaj, okachi motlasojtlaskej uan innamiktilis mochikauas.

XIMOCHIA PAMPA TIKAJSIS AKIN IUAN TIMONAMIKTIS

11. ¿Tlen techmachtia ichpochtli ika tlen okinmilui oksekimej ichpokamej?

11 Akinmej kinekij monamiktiskej uelis momachtiskej miak tlamantli itech ichpochtli tlen techtlapouia amochtli El Cantar de los Cantares. Nin ichpochtli amo okitlasojtlaya Salomón. Ik non, okinmilui siuamej tlen okatkaj itech ikalijtik Salomón: “Amo xikixitikan nion xikchiuakan ma niktlasojtla hasta iselti ma kichiua” (El Cantar de los Cantares 2:7; 3:5). ¿Tlen techmachtiaj ninmej tlajtolmej? Amo moneki peuas tinemiskej iuan san akin. Okachi kuali ma timochiakan pampa uelis timonamiktiskej iuan ikaj yolkuali.

Miak ipati ma timochiakan pampa timonamiktiskej iuan ikaj yolkuali

12. ¿Tleka ichpochtli sapanoa okitlasojtlaya tlajpixki?

12 ¿Tleka ichpochtli sapanoa okitlasojtlaya tlajpixki? Ichpochtli okitaya sapanoa kualtsin ken se masatl. Imauan okatkaj chikauakej ken “cilindros tlen chijchitokej ika oro”. Uan imetsuan okatkaj chikauakej uan kuajkualtsitsintin ken tlaketsalmej tlen okinchijchijkej ika mármol. Pero amo san kualtsin omotaya uan okipiaya chikaualistli. Ichpochtli okimatiaya tlajpixki okitlasojtlaya Jehová uan okatka yolkuali. Ik non, ichpochtli okitaya ken se manzana kuauitl itlajkotia kuajyo (El Cantar de los Cantares 2:3, 9; 5:14, 15).

13. ¿Tleka tlajpixki sapanoa okitlasojtlaya ichpochtli?

13 Ichpochtli noijki sapanoa kuajkualtsin okatka. Ik non, ueyi tekiua Salomón okitlasojtlaya. Uan nin maski okipiaya sesenta siuamej ueyi tekiuajkej, uan kanaj ok ochenta siuamej uan miakej ichpokamej. ¿Tlajpixki san okitlasojtlaya ichpochtli pampa okatka kuajkualtsin? Amo. Ichpochtli noijki okitlasojtlaya Jehová uan okatka yolkuali. Okatka yolyamanki. Ye omotaya ken se xochitl tlen amo okachi ipati. Pero tlajpixki okitaya ken se kualtsin xochitl, ken se lirio tlen okatka itlajkotia xijyo (El Cantar de los Cantares 2:1, 2; 6:8).

14. ¿Tlen uelis momachtiskej akinmej kinekij monamiktiskej?

14 Jehová kineki itekipanojkauan ma monamiktikan san iuan akin “kineltoka Toteko Dios” (1 Corintios 7:39). Nin kijtosneki san moneki tinemiskej uan timonamiktiskej san iuan se iTlaixpantijka Jehová tlen yomoapolakti. ¿Tleka miak ipati? Pampa tlakatl uan siuatl kipiaskej miak ouijkayotl. Tla yejuan ome kuali mouikaj iuan Jehová, yejuan yolpakiskej. Tla tikneki timonamiktis, xikchiua ken tlajpixki uan ken ichpochtli. Xiktemo akin yolkuali uan akin melauak kitlasojtla Jehová.

Amo moneki tinemiskej nion timonamiktiskej iuan ikaj tlen amo iTlaixpantijka Jehová uan ayamo moapolaktia (Xikita párrafo 14)

XIYETO KEN SE XOCHITLALI TLEN TSAKTOK

15. ¿Tlen uelis momachtiskej novios itech ichpochtli?

15 (Xiktlajtolti El Cantar de los Cantares 4:12.) Tlajpixki okijto ichpochtli okatka ken se xochitlali tlen tsaktok kanin amo ikaj uelis kalakiskia. ¿Tleka? Pampa ichpochtli san okitlasojtlaya tlajpixki. Ken iuan monamiktiskia amo okikajkaya nion okikak tlen okilui Salomón. Ichpochtli okatka ken se tepamitl, amo ken se kaltlatsakuil tlen san niman motlapoa (El Cantar de los Cantares 8:8-10). Noijki akinmej yinemij uan monamiktiskej moneki amo mokajkayauaskej. Amo keman moneki kintlasojtlaskej oksekimej.

16. ¿Tlen uelis momachtiskej novios itech amochtli El Cantar de los Cantares?

16 Tlajpixki okinekiaya yas paxialoti iuan ichpochtli, pero iikniuan amo okikauilijkej. Okititlankej ma kinmaluiti viñas. Amo okiluijkej pampa amo itech otlaneltokayaj. Yejuan amo omokuayejyekoayaj kichiuaskiaj itlaj amo kuali. San okinekiayaj kimaluiskej pampa amo itlaj kinyoltilanaskia pampa ma kichiuakan itlaj amo kuali (El Cantar de los Cantares 1:6; 2:10-15). Axkan noijki novios moneki mochijchikauaskej pampa ma yeto chipauak innoviazgo. ¿Ken uelis kichiuaskej? Moneki momaluiskej uan amo kichiuaskej itlaj tlen uelis kichiuas amo ma kitlakamatikan Jehová. Moneki mokuayejyekoskej tlen uelis kichiuaskej uan tlen amo. Amo keman moneki yetoskej inselti kanin amo ikaj uelis kinmitas. Ijkuak kiteititiskej motlasojtlaj moneki kichiuaskej pero ika chipauak.

17, 18. ¿Ken omitspaleui tlen kijtoa El Cantar de los Cantares?

17 Jehová kineki tlakatl uan isiua ma motlasojtlakan uan nochipa san sekan ma yetokan. Ijkuak yikin monamiktiaj motlasojtlaj. Pero pampa nochipa ijkon ma motlasojtlakan moneki ma kichikauakan intlasojtlalis. Ijkon intlasojtlalis yetos ken tlitl non amo keman seui (Marcos 10:6-9).

18 Uan tla tikneki timonamiktis, xiktemo akin melauak tiktlasojtlas. Uan ijkuak tikajsis, ximochijchikauakan pampa nankichikauaskej nanmotlasojtlalis. Ken otimomachtijkej itech amochtli El Cantar de los Cantares, onka tlen melauak tlasojtlalistli uan uelis uejkauas nochipa. Non tlasojtlalistli “itli Jah” (El Cantar de los Cantares 8:6).