Xikita nochi

Tlen kiualika

¿Ken uelis yolpakiskej uan yetos chikauak innamiktilis?

¿Ken uelis yolpakiskej uan yetos chikauak innamiktilis?

“Moneki Jehová ineuia ma kichijchiua kali, tla amo, amo itlaj ipati maski sapanoa chikauak otekitikej.” (SALMO 127:1a)

1-3. ¿Tlen ouijkayotl kinpanoa akinmej yomonamiktijkej? (Xikinmita tlaixkopinalmej tlen ika peua tlamachtil.)

SE TOKNI tlen yikipia 38 xiuitl omonamikti kijtoa: “Tla melauak timochijchikauaj uan tikteititiaj tiknekij ma mochikaua tonamiktilis, Jehová techteochiua”. Melauak, akinmej yomonamiktijkej uelis yolpakiskej maski sapanoa tlajyouiskej (Proverbios 18:22).

2 Nochtin akinmej monamiktiaj tlajyouiaj. Biblia kijtoa: “Panoskeh itech miak tlaijyowílistli” (1 Corintios 7:28). Se neskayotl, tlen sejse kichiua mojmostla uelis kichiuas ma tlajyouikan. Sekimej sapanoa tekitij uan noijki moneki kinmiskaltiskej inkoneuan. Tlakatl uan isiua tlajtlakolejkej, ik non, ualeua kijtoskej itlaj tlen kinyolkokos. Noijki ualeua amo moajsikamatij, ik non, tlajyouiaj (Santiago 3:2, 5, 8). Kipiaj sapanoa miak tekitl uan mosotlauaj, ik non, amo keman san sekan katej. Noijki tlajyouiaj pampa amo onka tomin, ikaj mokokoa noso okseki tlamantli uelis kichiuas amo okachi ma motlasojtlakan nion ma motlakaitakan. Biblia noijki kijtoa onka seki tlamantli “tlan kinyoltilana inkuerpo”. Uan ninmej tlamantli, auilnemilistli, ijkuak motlakakuepaj noso mosiuakuepaj, amo kintlakaitaj itlanauatiluan Jehová, sapanoa kualanij, moteuiaj, chauatij uan mokualaniaj (Gálatas 5:19-21). Nochi nin tlamantli uelis kichiuas ma tlajyouikan akinmej yomonamiktijkej maski sapanoa yolpakij.

3 Pero noijki onka okseki tlamantli. Axkan tlaltikpaktlakamej “xíkojteh” uan amo kitlakaitaj toTajtsin Dios (2 Timoteo 3:1-4). Nochi nin uelis kichiuas amo ma yolpakikan akinmej yomonamiktijkej. Uan noijki Diablo kineki ma moxelokan akinmej yomonamiktijkej. Tlatitlanil Pedro okijto Diablo “kitemojtinemi akin kixpolos, kemi yaskia se lío non kitemojtinemi akin kitlankokototsas iwa kikuas” (1 Pedro 5:8; Apocalipsis 12:12).

4. ¿Ken uelis akinmej yomonamiktijkej tlaxikoskej uan yolpakiskej?

4 Se tokni tlen chanti itech altepetl Japón kijtoa ye uan isiua ualeua omokualaniayaj. Ye sapanoa omotekipachoaya pampa amo okipiayaj tomin, pero amo okiluiaya isiua. Ye okitaya uan noijki omotekipachoaya. Uan isiua noijki opejki mokokoa. Ken tikitaj akinmej yomonamiktijkej ualeua tlajyouiskej. Pero uelis tlaxikoskej uan yolpakiskej. ¿Ken? Ika itlapaleuilis Jehová (xiktlajtolti Salmo 127:1). Axkan timomachtiskej makuili tlamantli tlen kinpaleuiaj akinmej yomonamiktijkej ma yolpakikan. Noijki tikitaskej ken tlasojtlalistli kinpaleuia.

MA YETO JEHOVÁ ITECH NAMONAMIKTILIS

5, 6. ¿Tlen moneki kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej pampa ma kinyekana Jehová?

5 Tla tlakatl uan isiua kinekij yolpakiskej itech innamiktilis, moneki ma kitlasojtlakan uan ma kitlakamatikan Jehová. Biblia kijtoa Jehová moneki yetos itech innamiktilis (xiktlajtolti Eclesiastés 4:12). Nin kijtosneki moneki ma kinyekana Jehová itech innamiktilis. Isaías 30:20 uan 21 techyekiluia toTajtsin Dios techyekana uan techiluia tlen moneki tikchiuaskej. Pampa ma kinyekana Jehová moneki san sekan ma kitlajtoltikan Biblia (Salmo 1:1-3). Noijki moneki nochipa ma momachtikan uan mojmostla san sekan ma kitlatlaujtikan Jehová. Ijkon kichikauaj innamiktilis uan momaluiaj itech nochi tlamantli amo kuali.

Ijkuak akinmej yomonamiktijkej san sekan kitekichiuiliaj Jehová, san sekan katej, mouikaj iuan Jehová uan noijki yolpakij (Xikinmita párrafos 5 uan 6)

6 Ma tikitakan tlen okichi se tokni tlen chanti itech altepetl Alemania. Ye kijtoa ijkuak amo kuali kajsikamatij itlaj noso itlaj kintlajyouiltiaj, san niman kitemoaj itlayekanalis Biblia. Ijkon amo san niman kualanij uan okachi tetlapojpoluiaj. Kijtoa ninmej ome tlamantli miak ipati pampa kuali ma yeto namiktilistli. Namiktilistli okachi mochikaua ijkuak tlakatl uan isiua mochijchikauaj pampa toTajtsin Dios ma kinyekana.

TLAKAMEJ MONEKI TLAYEKANASKEJ IKA TLASOJTLALISTLI

7. ¿Ken moneki tlakatl kitas isiua?

7 Ijkuak tlakatl kuali kita isiua okachi uelis yolpakiskej uan innamiktilis mochikauas. Biblia kijtoa: “Cristo Ye n tlayákanki, itech nochi tlakatl non kitlakita. Iwa n teokich [noso tlakatl] ye akin kiyakana isiwa” (1 Corintios 11:3). Nin kijtosneki tlakatl noijki moneki kitlakaitas isiua ijkon ken Cristo okichi iuan imachtijkauan. Ye amo keman okintlajyouilti. Nochipa okintlasojtlak, okinmiknoma, okatka yolkuali uan yolyamanki (Mateo 11:28-30).

8. ¿Tlen moneki kichiuas tlakatl pampa isiua ma kitlakaita?

8 Tlakatl akin kichiua ken Cristo amo kichiualtia isiua ma kitlakaita. Okachi kuali kitlakaita pampa siuatl (1 Pedro 3:7). ¿Tlen kijtosneki? Moneki nochipa kitlasojtlas isiua. Kitlakaitas uan kitlasojtlas maski yetoskej iuan oksekimej noso inselti. Ijkon kiteititia sapanoa kipatioita isiua (Proverbios 31:28). Ijkuak tlakatl kitlasojtla isiua, siuatl noijki kitlasojtla uan kitlakaita, uan Jehová kinteochiua.

SIUAMEJ, XIYETOKAN YOLYAMANKEJ UAN XIKTLAKAITAKAN ITLANAUATILIS JEHOVÁ

9. ¿Ken siuatl kiteititis kitlakaita itlanauatilis Jehová?

9 Tla melauak tiktlasojtlaj Jehová uan tikintlakamatij itlanauatiluan uelis tiyetoskej tiyolyamankej (1 Pedro 5:6). ToTajtsin Dios tlanauatia: “Siwameh, xiktlakitakah nomookich [noso namonamik]” (Colosenses 3:18). Tla siuatl kitlakaita itlanauatilis Jehová, moneki ma kipaleui inamik. Uelis amo nochipa kipaktis tlen kijtos inamik. Pero tla kichiuaj ken Jehová kipaktia, moneki ma kipaleui (1 Pedro 3:1).

10. ¿Tleka miak ipati siuatl ma kitlakaita inamik?

10 ToTajtsin Dios kimaka siuatl se kuali tekitl itech ikalchanejkauan. Siuatl kipaleuia inamik (Malaquías 2:14). Ik non, ijkuak kijtoaj tlen kichiuaskej, noijki siuatl uelis kijtos tlen kimachilia uan tlen mokuayejyekoa. Pero nochipa kitlakaita tlen kipejpenas kichiuas inamik. Uan se kuali tlakatl nochipa kikaki isiua (Proverbios 31:10-31). Tla siuatl kitlasojtla uan kipaleuia inamik nochtin uelis yolpakiskej. Nochtin yolpakij uan amo mokualaniaj. Noijki tlakatl uan isiua yolpakij pampa kimatij toTajtsin Dios yolpaki ika tlen kichiuaj (Efesios 5:22).

XITETLAPOJPOLUI

11. ¿Tleka tlakatl uan isiua moneki motlapojpoluiskej?

11 Itech namiktilistli okachi yolpakij ijkuak tlakatl uan isiua motlapojpoluiaj. Biblia kijtoa ma tikintlapojpoluikan oksekimej (Colosenses 3:13). Tla tlakatl uan isiua amo kilkauaj tlen okimochiuilijkej uan peuaj mokualaniaj, innamiktilis amo chikauak yetos. Ijkuak moyolkokoaj noso mokualaniaj, nin ken ijkuak se kali peua tlapani. Nin kichiua okachi oui ma motlapojpoluikan uan amo san sekan tekitij. Okachi kuali ma tetlapojpoluikan ijkon ken Jehová kintlapojpoluia. Ijkon innamiktilis okachi chikauak yetos (Miqueas 7:18, 19).

12. ¿Tlen kijtosneki “akin milák tetlasojtla, kimati tetlapojpolwia”?

12 Tla ikaj melauak tiktlasojtlaj amo tikilnamiktoskej tlen amo kuali otechchiuili. Okachi kuali “akin milák tetlasojtla, kimati tetlapojpolwia” (1 Corintios 13:4, 5; xiktlajtolti 1 Pedro 4:8). Nin kijtosneki nochipa moneki titetlapojpoluiskej. Se tonal tlatitlanil Pedro okitlajtlani Jesús keski uelta moneki titetlapojpoluiskej. Jesús okilui: “Eyipóali iwan májtlaktli iwa chikomeh welta xiktlapojpolwi” (Mateo 18:21, 22). Jesús okijto nochipa moneki titetlapojpoluiskej (Proverbios 10:12). * (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.)

13. ¿Ken uelis motlapojpoluiskej?

13 Se tokni siuatl tlen itoka Annette uan chanti itech altepetl Alemania kijtoa tleka miak ipati ma titetlapojpoluikan. Kijtoa tla tlakatl uan isiua amo motlapojpoluiaj, san kilnamiktokej tlen kinchiuiliaj uan amo tlaneltokaj itech innamik. Uan nin amo kuali pampa akinmej yomonamiktijkej. Pero tla motlapojpoluiaj, yejuan okachi san sekan katej uan mochikaua innamiktilis. ¿Ken uelis motlapojpoluiskej? Yejuan moneki tetlasojkamatiskej. Sejse moneki kitas tlen kuali kichiua inamik uan kiluis kuali tlen kichiua (Colosenses 3:15). Tla motlapojpoluiaj, tlakatl uan isiua amo itlaj kintekipachos, san sekan yetoskej uan kimatiskej Jehová kipaktia tlen kichiuaj (Romanos 14:19).

XIKCHIUA TLEN TIKNEKI MA MITSCHIUILIKAN

14, 15. 1) ¿Ken uelis tikchiuaskej tlen tiknekij ma techchiuilikan? 2) ¿Ken kinpaleuia akinmej yomonamiktijkej?

14 Nochtin tiknekij ma techtlakaitakan uan kuali ma technotsakan. Techpaktia ma techkakikan uan totech ma motekipachokan. Pero sekimej kijtoaj: “Niktoktis ijkon ken onechtokti”. Uan ualeua tikajsikamatij tleka ijkon kijtoaj. Pero Biblia kijtoa: “Tla aka nomechchiwilia tlan amokuali, amo ximomakopakah” (1 Tesalonicenses 5:15). ¿Tlen uelis tikchiuaskej ijkuak ikaj techchiuilia itlaj amo kuali? Jesús okijto: “Xikchiwakah tlan kuali, ijkó kemi nomejwah nonkinekih makichiwakah tlan kuali nomowah” (Lucas 6:31). Jesús okijto ma tikchiuakan tlen tiknekij ma techchiuilikan, uan amo ma tikchiuakan tlen techchiuiliaj. ¿Ken uelis ijkon kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej? Sejse moneki kichiuas tlen kineki ma kichiuilikan.

Akinmej yomonamiktijkej moneki kichiuaskej tlen kinekij ma kinchiuilikan

15 Tla sejse mochijchikaua pampa amo kiyolkokos inamik, namiktilistli okachi mochikauas. Se tokni uan isiua tlen chantij itech altepetl Sudáfrica kijtoa nochipa mochijchikauaj pampa kichiuaskej tlen kinekij ma kinchiuilikan. Ye kijtoa: “Ualeua timokualaniaj, pero timochijchikauaj pampa tikchiuaskej tlen tikneki ma techchiuilikan: ma techtlakaitakan”.

16. ¿Tlen amo moneki kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej?

16 Akinmej yomonamiktijkej amo kinmiluiskej oksekimej tlen amo kuali kichiua inamik. Noijki amo kuali mokamanaluiskej inmixpan oksekimej itech itlaj tlen amo kuali kichiua inamik. Akinmej yomonamiktijkej amo motlatlanij pampa kitaskej akin okachi chikauak, akin okachi chikauak tsajtsi nion akin okachi tetlajyouiltia. Melauak tinochtin titlajtlakolejkej uan ualeua tikchiuaj noso tikijtoaj itlaj tlen kinkualania oksekimej. Pero nion tlakatl nion isiua uelis kijtoskej itlaj tlen kinpinatis noso kinyolkokos. Uan noijki amo moneki moteuiskej nion momakaskej (xiktlajtolti Proverbios 31:26 uan Santiago 1:19).

17. ¿Tlen moneki kichiuas tlakatl tlen kichiua tlen kineki ma kichiuilikan?

17 Itech seki uejueyij altepemej kineltokaj melauak tlakatl akin chikauak tsajtsi uan kiuiteki isiua. Pero Biblia amo ijkon techiluia. Kijtoa tlakatl akin amo san niman kualani okachi kuali amo ken se tlakatl tlen kipia miak chikaualistli uan okachi kuali amo ken akin kimoaxkatia se altepetl (Proverbios 16:32). Moneki miak chikaualistli pampa amo ma tikualanikan nion ikaj ma tikuitekikan. Jesucristo tlakatl akin okachi kuali tlen okatka itech Tlaltikpak uan amo keman okualanki. Ueyi tekiua David noijki okipiaya chikaualistli uan okatka yolchikauak. Pero okichi ken kijtoa Biblia: “Tla nonkualanih, amo xitlajtlakolchiwakah” (Efesios 4:26). Ik non, tla se tlakatl kiuiteki inamik amo kipia chikaualistli pampa amo ueli moyolseuia. Uan Jehová amo mouika iuan akinmej ijkon kichiuaj.

MIAK IPATI TLASOJTLALISTLI

18. ¿Tleka miak ipati ma motlasojtlakan akinmej yomonamiktijkej?

18 (Xiktlajtolti 1 Corintios 13:4-7.) Akinmej yomonamiktijkej moneki ma moiknomatikan, ma yetokan yolyamankej, yolkualmej uan amo san niman ma kualanikan. Pero Biblia noijki kijtoa: “Ximotlasojtlakah iwan oksikimeh, porke n tlasojtlálistli, ye tlan techyekseitilia” (Colosenses 3:12, 14). Akinmej yomonamiktijkej moneki ma motlasojtlakan. Jesús sapanoa okintlasojtlaya oksekimej, ik non, okitemakak iyolilis. Akinmej yomonamiktijkej moneki ijkon ma motlasojtlakan. Ijkon akinmej yomonamiktijkej amo itlaj uelis kinxelos maski moneki ma kixikokan tlen miakej kichiuaj uan amo tlapaleuia, se kokolistli, ijkuak amo onka tomin, noso ouijkayotl tlen kipiaj ikalchanejkauan tlakatl noso siuatl.

19, 20. 1) ¿Tlen moneki pampa namiktilistli ma yeto chikauak uan ma yolpaki? 2) ¿Tlen timomachtiskej chikome?

19 Pampa akinmej yomonamiktijkej ma yolpakikan moneki ma motlasojtlakan, ma yetokan yolmelajkej uan ma mochijchikauakan. Tla onka tlajyouilistli amo moneki mosotlauaskej nion mokajkauaskej, okachi kuali moneki san sekan ma yetokan. Ijkuak kitlasojtlaj Jehová uan motlasojtlaj, mochijchikauaj pampa kiyektlaliskej nochi ouijkayotl. ¿Tleka? Pampa “tlasojtlálistli ayik tlamis” (1 Corintios 13:8; Mateo 19:5, 6; Hebreos 13:4).

20 Axkan oui pampa ma yeto chikauak namiktilistli uan ma yolpakikan (2 Timoteo 3:1). Pero otimomachtijkej tla Jehová kinpaleuia uelis yolpakiskej. Pero akinmej yomonamiktijkej moneki ma momaluikan. Se neskayotl, axkan nochtin kinpaktia auilnemiskej. Chikome timomachtiskej tlen uelis kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej pampa ma mochikaua innamiktilis.

^ párr. 12 Tlakatl uan isiua san sekan kitemoaj kiyektlaliskej ouijkayotl. Pero ijkuak ikaj momekatia, akin okikajkayajkej uelis kijtos kox kitlapojpoluis, noso kox amo kitlapojpoluis uan kikauas (Mateo 19:9). Xikita amochtli “Amor de Dios” itech página 219 a 221 itech tlamachtil tlen itoka “¿Qué dice la Biblia sobre el divorcio y la separación?”.