Xikita nochi

Tlen kiualika

Jehová kiyekana tekitl tlen tikchiuaj itech nochi Tlaltikpak

Jehová kiyekana tekitl tlen tikchiuaj itech nochi Tlaltikpak

“Ne Jehová nimoDios, ne Akin nimitsmachtia pampa kuali xiyeto, Akin kichiua xinejnemi itech ojtli kanin moneki tias.” (ISAÍAS 48:17)

1. ¿Tleka tiiTlaixpantijkauan Jehová tikitaj oui titetlapouiskej?

TIITLAIXPANTIJKAUAN Jehová yitikpiaj kanaj 130 xiuitl titetlapouijtokej. * (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.) Pero sapanoa oui titetlapouiskej. ¿Tleka? Onka miak tlamantli tlen kichiua oui ma titetlapouikan. Ijkon ken itech achto siglo amo miakej otikatkaj uan miakej amo okinpaktiaya tlen otikintlapouiayaj. Uan noijki miakej okineltokayaj amo okachi otimomachtijkej escuela. Uan ijkuak Jesucristo okiualkajka Satanás, miakej tlaltikpaktlakamej opejkej techtlajyouiltiaj (Apocalipsis 12:12). Ijkuakon nochipa titetlapouiaj “itech iksemi tonatijmeh” kan “yetos miak tlaijyowílistli” (2 Timoteo 3:1).

2. ¿Ken techpaleuijtok Jehová ma titetlapouikan?

2 Pero Jehová kineki ma titetlapouikan itech nochi Tlaltikpak, uan mochiuas. Ik non, axkan ye techpaleuia ma titetlapouikan. ¿Ken kichiua? Achto otechkixti itech tlaneltokalistli tlen amo melauak. Yiuejkika noijki ijkon okichi ijkuak okinmakixti israelitas itech altepetl Babilonia (Apocalipsis 18:1-4). Noijki yotechmachti miak tlamantli tlen techpaleuia sejse tejuan. Se neskayotl, techmachtia ma titetlapouikan uan noijki kuali ma timouikakan iuan oksekimej (xiktlajtolti Isaías 48:16-18). Ken tikitaj Jehová techpaleuia pampa ma titetlapouikan. ¿Kijtosneki ye kiyektlalia nochi tlen mochiua itech Tlaltikpak pampa ma titetlapouikan? Amo. Melauak onka seki tlamantli tlen panoa itech Tlaltikpak tlen kichiua amo okachi oui ma titetlapouikan. Pero tikatej kanin Satanás tlanauatijtok, ik non, titlajyouiaj uan techtojtokaj. Jehová techpaleuia ma tikxikokan nochi ouijkayotl uan ma titetlapouikan (Isaías 41:13; 1 Juan 5:19).

3. ¿Ken mochijtok tlen kijtoa Daniel 12:4?

3 Daniel okijto itech itlamian nochi tlen amo kuali, miakej tlaltikpaktlakamej kajsikamatiskiaj tlen Biblia melauak tlamachtia (xiktlajtolti Daniel 12:4). ¿Ken mochijtok tlen okijto Daniel? Seki kauitl achto peuaskia itlamian nochi tlen amo kuali, Jehová okinpaleui itlatitlaniluan ma kajsikamatikan seki tlamachtilmej tlen miak ipati uan tlen katej itech Biblia, uan noijki ma kiixtopeuakan tlen amo melauak. Axkan tiitekipanojkauan itech nochi Tlaltikpak titlamachtiaj tlen kijtoa Biblia. Kanaj ocho millones yitikmatij tlen melauak uan tikinmachtijtokej oksekimej. Pero ¿tlen techpaleuia ma titetlapouikan itech nochi Tlaltikpak? Ma tikitakan seki tlamantli.

OKITLAJTOLKUEPKEJ BIBLIA

4. Itech xiuitl 1900, ¿ika keski tlatlamantli tlajtolmej okatka Biblia?

4 Miak xiuitl tlayekankej teopixkej amo okinkauiliayaj tlaltikpaktlakamej ma kitlajtoltikan Biblia. Okintojtokakej uan okinmiktijkej akinmej okitlajtoltiayaj noso okitlajtolkuepayaj. Pero yikipia kanaj 200 xiuitl sekimej tlaltikpaktlakamej okitlajtolkuepkej uan okichijchijkej nochi Biblia noso san tlajko ika kanaj 400 tlatlamantli tlajtolmej. Itech xiuitl 1900 Biblia san kanin uelis tikajsiskiaj uan ika tlatlamantli tlajtolmej. Nin sapanoa kuali. Pero miakej tlaltikpaktlakamej amo okajsikamatiayaj tlen okitlajtoltiayaj.

5. ¿Tlen tikchiuaj pampa miakej tlaltikpaktlakamej ma kajsikamatikan Biblia?

5 TiiTlaixpantijkauan Jehová otikmatiayaj omonekiaya ma tikinpaleuikan ma kajsikamatikan tlen Biblia kijtoa, uan ijkon otikchijkej. Ijkuakon otikintekiltiayaj seki biblias tlen okintlajtolkuepkej uan non otikinmakayaj tlaltikpaktlakamej. Pero itech xiuitl 1950 otikchijchijkej se Biblia tlen itoka Traducción del Nuevo Mundo. Axkan nin Biblia ueli tikajsij itech kanaj 120 tlatlamantli tlajtolmej, uelis nochi noso san Escrituras Griegas Cristianas. Uan itech xiuitl 2013 otikyektlalijkej Traducción del Nuevo Mundo ika tlajtoli inglés. Nin amo okachi oui tikajsikamatiskej uan amo oui se kitlajtolkuepas. ¡Ika nin Biblia amo oui titlamachtiskej tlen kijtoa Biblia!

YOLSEUILISTLI

6, 7. 1) ¿Tlen guerras yomochijkej itech saiktlami 100 xiuitl? 2) ¿Tlen tikchiuaj ijkuak onka yolseuilistli?

6 Itech saiktlami 100 xiuitl yomochijkej miakej guerras, uan noijki ome guerras mundiales. Ik non, miakej tlaltikpaktlakamej omikej. Ik non, ¿tleka tikijtoaj yolseuilistli techpaleuia ma titetlapouikan? Ma tikitakan tleka. Ijkuak omochijtoka Segunda Guerra Mundial, inteki iTlaixpantijkauan Jehová okiyenakaya tokni Nathan Knorr. Itech xiuitl 1942 itech se ueyi nechikol tokni okitemakak se tlapoualistli tlen omotokayotiaya: “Yolseuilistli... ¿amo keman tlamis?”. Tokni okiyekijto tlen kijtosneki tlen ijkuilitok itech amochtli Apocalipsis tlakotonal 17 uan okiyekijto ayamo omochiuaya Armagedón. Uan okijto guerra tlamiskia uan satepan yetoskia yolseuilistli (Apocalipsis 17:3, 11).

7 Melauak omochi tlen kijtoa Apocalipsis tlakotonal 17 uan nochtin okipiayaj yolseuilistli. Pero nin amo kijtosneki nochtin tlaltikpaktlakamej okipiayaj yolseuilistli. Ijkuak otlanki Segunda Guerra Mundial omochijkej okseki guerras uan omikej miakej tlaltikpaktlakamej. Pero itech miakej altepemej amo moteuiaj uan onka yolseuilistli, uan okachi titetlapouiaj. ¿Keski tlaltikpaktlakamej yotikintlapouijkej? Axkan yitikatej kanaj ocho millones iTlaixpantijkauan Jehová. Sapanoa timiakej tla tikilnamikij ijkuak omochi Segunda Guerra Mundial san otikatkaj 110,000 iTlaixpantijkauan Jehová (Isaías 60:22; xiktlajtolti Apocalipsis 7:9). Ken tikitaj, ijkuak onka yolseuilistli okachi tikintlapouiaj tlaltikpaktlakamej.

KUALI TLAMANTLI PAMPA TIASKEJ ITECH OKSEKI ALTEPEMEJ

8, 9. 1) ¿Tleka axkan amo oui pampa tiaskej itech okse altepetl? 2) ¿Tlen tikchiuaj pampa onka kuali tlamantli pampa tiaskej itech okse altepetl?

8 Ijkuak tiitlaixpantijkauan Jehová opejkej titetlapouiaj okatka oui tiaskej itech okseki uejueyij altepemej. Se neskayotl, itech xiuitl 1990 itech Estados Unidos san okatkaj 8,000 carros uan amo miakej ojtli kuali. Pero axkan itech nochi Tlaltikpak onka kanaj 1,000 carros, uan itech miakej altepemej onka kuali ojtli. Ik non, axkan ueli tiauij uan titetlapouiaj maski sapanoa uejka. Pero ¿tla tichantij kanin sapanoa oui pampa tiaskej itech okse altepetl noso moneki tinejnemiskej miak? Maski tinejnemiskej miak timochijchikauaj pampa tikintlapouiskej nochtin tlaltikpaktlakamej (Mateo 28:19, 20).

Timochijchikauaj pampa tikintlapouiskej nochtin san kanin yetoskej

9 Onka okseki tlamantli tlen noijki techpaleuia ma titetlapouikan. Se neskayotl, camiones, barcos uan trenes techpaleuiaj totoka ma tikintitlanilikan amatlajkuilolmej uan Biblias tokniuan maski sapanoa uejka chantij. Uan noijki ika aviones miakej tokniuan yauij itech okseki altepemej pampa kinmachtiskej itech uejueyij nechikolmej uan noijki pampa kinyolchikauaskej tlanechikolmej. Tlayekankej itech circuito, tokniuan akinmej kiyekanaj tekitl itech kalmej Betel uan misioneros kitekitiltiaj nin tlamantli. Uan noijki tokniuan akinmej kiyekanaj tekitl tlen kichiuaj iTlaixpantijkauan Jehová itech nochi Tlaltikpak uan oksekimej tokniuan akinmej ompa tekitij uelis yaskej itech aviones pampa kinpaleuiskej uan kinmachtiskej oksekimej tokniuan. Nochi nin kichiua ialtepe Jehová san sekan ma yeto (Salmo 133:1-3).

TLAJTOLI INGLÉS UAN TLAJTOLKUEPALISTLI

10. ¿Keski tlaltikpaktlakamej tlajtoaj inglés?

10 Itech achto siglo, miakej tlaltikpaktlakamej akinmej okatkaj itech altepetl Roma otlajtoayaj griego. Axkan miakej tlaltikpaktlakamej noijki tlajtoaj inglés. Se amochtli tlen techtlapouia itech nin tlajtoli kijtoa, se tlaltikpaktlakatl itech naui tlajtoa noso kajsikamati inglés. Miakej tlaltikpaktlakamej momachtiaj nin tlajtoli pampa tlanemakaskej, tlanauatiskej noso momachtiskej.

11. TiiTlaixpantijkauan Jehová, ¿ken tiktekitiltiaj tlajtoli inglés?

11 TiiTlaixpantijkauan Jehová tiktekitiltiaj tlajtoli inglés, uan nin techpaleuia okachi ma titetlapouikan. Yiuejkika toamatlajkuiloluan achto omochijchiuayaj ika tlajtoli inglés uan satepan ika okseki tlajtolmej. Ken miakej tlaltikpaktlakamej otlajtoayaj inglés uelis kintlajtoltiskiaj toamatlajkuiloluan. Uan noijki kanin kajki kali kanin moyekana nochi toteki tlajtoaj inglés. Noijki miakej tokniuan tlen momachtiaj itech Patterson (Nueva York) tlajtoaj inglés.

TiiTlaixpantijkauan Jehová san sekan tikatej uan tikajsikamatij tlen melauak itech Biblia

12. 1) ¿Ika keski tlajtolmej tikintlajtolkuepaj toamatlajkuiloluan? 2) ¿Ken techpaleuiaj computadoras uan okseki programas?

12 Maski tiktekitiltiaj tlajtoli inglés, tikmatij moneki ma tikintlapouikan nochtin tlaltikpaktlakamej. Ik non, tikintlajtolkuepaj amatlajkuilolmej itech kanaj 700 tlatlamantli tlajtolmej. ¿Ken tikchiuaj? Ika computadoras uan Sistema Electrónico de Edición Plurilingüe (MEPS), ueli tikinchijchiuaj amatlajkuilolmej ika miakej tlatlamantli tlajtolmej. Ik non, tiiTlaixpantijkauan Jehová san sekan tikatej uan tikmatij tlen melauak itech Biblia (xiktlajtolti Sofonías 3:9).

TLANAUATILMEJ UAN TLEN KIJTOAJ JUECES

13, 14. ¿Ken techpaleuiaj miakej tlanauatilmej uan tlen kijtoaj jueces?

13 Itech achto siglo tlanauatilmej romanas okinpaleuijkej tokniuan ma tetlapouikan. Axkan tlanauatilmej tlen onka itech okseki altepemej techpaleuiaj ma titetlapouikan. Se neskayotl, itech Estados Unidos onka tlanauatilmej tlen kinkauiliaj tlaltikpaktlakamej ma kipejpenakan tlen kineltokaskej, uan itech ma tlajtokan uan ma monechikokan. Nin kichiua ma timonechikokan uan ma titetlapouikan. Uan noijki ompa moyekana nochi tekitl tlen mochiua itech nochi Tlaltikpak. Melauak, ualeua amo techkauiliaj ma titetlapouikan. Ik non, ualeua moneki tiaskej iixpan jueces pampa ma techkauilikan (Filipenses 1:7). Uan ijkuak sekimej jueces kijtoaj amo ma titetlapouikan, tiauij inmixpan oksekimej tlen okachi inpati uan miak uelta techiluiaj kema uelis titetlapouiskej.

14 Itech okseki altepemej noijki tiauij iixpan jueces pampa ma techkauilikan ma tikueyichiuakan Jehová uan ma titetlapouikan. Ijkuak amo kinekij tiauij iixpan jueces tlen okachi inpati. Se neskayotl, miak uelta yotiajkej itech Tribunal Europeo de Derechos Humanos. Itech metstli junio, xiuitl 2014, nin tribunal yotechpaleui ika 57 ouijkayotl. Uan miakej altepemej itech Europa kitlakamatij tlen yejuan kijtoaj. Maski miakej tlaltikpaktlakamej techkokoliaj, intlanauatiluan tekiuajkej techpaleuiaj ma tiktekichiuilikan Jehová (Mateo 24:9).

TLAMANTLI YANKUIK TLEN TECHPALEUIA

Tikintemakaj amatlajkuilolmej ika miakej tlatlamantli tlajtolmej

15. 1) ¿Ken omopatlak tlen ika kinchijchiuaj amatlajkuilolmej? 2) ¿Ken techpaleuiaj?

15 Itech nochi Tlaltikpak omochijchiuayaj amatlajkuilolmej ika se tepostli tlen yokipiaya 500 xiuitl okichijchijkej. Pero itech saiktlami 200 xiuitl yomochijchijkej okseki teposmej. Ik non, axkan okachi kuali uan totoka mochijchiuaj amochmej, uan amo okachi patio kisa. Ninmej tlamantli sapanoa techpaleuiaj. ¿Ken? Ma tiktlalikan se neskayotl. Achto revista omochijchi itech xiuitl 1879. San oijkuilitoka ika inglés, amo okipiaya tlaixkopinalmej uan san omochijchijkej 6,000 revistas. Pero axkan nin revista mochijchiua ika 228 tlatlamantli tlajtolmej, kipiaj kuajkualtsitsintin tlaixkopinalmej uan mochijchiuaj kanaj 50 millones.

16. ¿Tlen tlamantli techpaleuia ma titetlapouikan itech nochi Tlaltikpak? (Xikita tlaixkopinal tlen ika peua tlamachtil.)

16 Itech saiktlami 200 xiuitl yomochijchijkej miak tlamantli tlen techpaleuia ma titetlapouikan itech nochi Tlaltikpak. Yotimomachtijkej itech trenes, carros uan aviones. Okseki neskayomej, bicicleta, máquina de escribir, tlen kinchijchiuaj amatlajkuilolmej pampa akinmej amo tlachiaj, telégrafo, teléfono, cámara de fotos, grabadora de audio y de video, radio, televisión, películas, computadora uan Internet. Tejuan amo tikinchijchiuaj ninmej tlamantli. Pero tikintekitiltiaj pampa tikinchijchiuaskej Biblias uan okseki amatlajkuilolmej ika tlatlamantli tlajtolmej, uan noijki pampa titetlapouiskej itech nochi Tlaltikpak. Ijkon itekipanojkauan Jehová mopaleuijtokej ika tlen kichijchiuaj tlaltikpaktlakamej, ken ijkuilitok itech Isaías 60:16, xiktlajtolti.

Jehová techtlasojtla uan kineki iuan ma titekitikan

17. 1) ¿Tlen tikmatij ika nochi tekitl tlen mochiua itech tetlapouilistli? 2) ¿Tleka kineki Jehová iuan ma titekitikan?

17 Jehová kiyekantok totetlapouilis. Ye amo moneki ma tikpaleuikan itech nin tekitl, pero techmaka nin tekitl pampa techtlasojtla uan kineki ma tiktekichiuilikan. Ijkon tikteititiaj tiktlasojtlaj uan noijki tikintlasojtlaj tlaltikpaktlakamej (Marcos 12:28-31; 1 Corintios 3:9). Melauak tinochtin tiktlasojkamatiliaj Jehová pampa techpaleuia ma titetlapouikan itech nochi Tlaltikpak. Ik non, nochtin ma tikintlapouikan itech Jehová uan iTekiuajkayo.

^ párr. 1 Kanaj itech xiuitl 1870, tiiTlaixpantijkauan Jehová otimotokayotiayaj Akinmej momachtiaj Biblia. Itech xiuitl 1931 opejki timotokayotiaj iTlaixpantijkauan Jehová (Isaías 43:10).