Xikita nochi

Tlen kiualika

Ximonamikti san iuan akin “kineltoka Toteko Dios” ¿uelis ijkon tikchiuas?

Ximonamikti san iuan akin “kineltoka Toteko Dios” ¿uelis ijkon tikchiuas?

“Amo nikajsi nion se iTlaixpantijka Jehová akin iuan uelis nimonamiktis, uan amo nikneki nimokauas noselti.”

“Sekimej tlakamej akinmej amo iTlaixpantijkauan Jehová yolkualmej. Tetlasojtlaj, teiknomatij uan tlapaleuiaj. Uan noijki amo itlaj kijtoaj tla nitlaneltoka itech Jehová. Uan okachi nechpaktiaj amo ken sekimej tokniuan.”

Sekimej tokniuan tlen inselti ijkon mokuayejyekoaj. Pero yejuan kimatij Jehová kineki itekipanojkauan ma monamiktikan san iuan akin “kineltoka Toteko Dios”. Nin kijtosneki san moneki timonamiktiskej iuan se iTlaixpantijka Jehová tlen yomoapolakti (1 Corintios 7:39). Tla kimatij nin, ¿tleka ijkon mokuayejyekoaj?

¿TLEKA IJKON MOKUAYEJYEKOAJ?

Sekimej ijkon mokuayejyekoaj pampa kineltokaj katej miakej ichpokamej uan amo miakej telpokamej. Uan ijkon panoa itech miakej uejueyij altepemej. Se neskayotl, itech ueyi altepetl Corea, itech 100 tokniuan, onka 57 ichpokamej uan san 43 telpokamej. Uan itech ueyi altepetl Colombia, itech 100 tokniuan, onka 66 ichpokamej uan san 34 telpokamej.

Uan itech seki altepemej novio moneki kinmakas tomin intatajuan siuatl pampa uelis iuan monamiktis. Ijkuak tetajmej amo iTlaixpantijkauan Jehová, kitlajtlanij miak tomin noso ma kinmakakan itlaj tlen sapanoa patio. Pero miakej tokniuan telpokamej amo ueli kikoaj tlamantli tlen sapanoa patio. Ik non, miakej ichpokamej kineltokaj amo keman uelis monamiktiskej iuan se tokni. * (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.)

XITLANELTOKA ITECH JEHOVÁ

Tla ualeua ijkon timomachilia, xikilnamiki Jehová kimati tlen mitspanoa uan kajsikamati tleka ijkon mitspanotok (2 Crónicas 6:29, 30).

Pero Jehová kijtoa san moneki timonamiktiskej iuan akin kitekichiuilia. ¿Tleka? Pampa ye kimati tlen uelis techpaleuis uan noijki kineki techmaluis. Ye amo kineki ma tikpejpenakan tlamantli tlen techtlajyouiltis. Ijkuak okatka teotlajtojki Nehemías miakej israelitas omonamiktijkej iuan siuamej akinmej amo okitekichiuiliayaj Jehová. Ik non, Nehemías okinmilnamikti tlen okipanok ueyi tekiua Salomón. Okinmilui toTajtsin Dios okitlasojtlaya Salomón uan okitlali ken ueyi tekiua. Pero Salomón omonamikti iuan siuamej akinmej amo okitekichiuiliayaj Jehová, uan okichijkej ma tlajtlakolchiua (Nehemías 13:23-26). Jehová san kineki kuali ma tiyetokan. Ik non, ye techiluia san moneki ma timonamiktikan iuan akinmej kitekichiuiliaj (Salmo 19:7-10; Isaías 48:17, 18). Tikmatij ye kinamiki techiluis tlen uelis tikchiuaskej uan tlen amo moneki ma tikchiuakan. Noijki tiktlasojkamatiliaj nochi tlen techiluia, pampa techtlasojtla uan kineki kuali ma tiyetokan (Proverbios 1:5).

Tla timonamiktis iuan akin amo kitekichiuilia Jehová, ye uelis kichiuas ayakmo xiktekichiuili Jehová. Uan amo tikneki ijkon ma mitspano (2 Corintios 6:14). Uan xikilnamiki nochi tlen techiluia Jehová nochipa techpaleuia. Uan axkan miakej itekipanojkauan Jehová kuali kipejpenaj iuan akinmej monamiktiskej pampa kitlakamatij toTajtsin Dios. Pero oksekimej amo kitlakamatij nin tlanauatil.

OK UELIS TIMONAMIKTIS

Itech ueyi altepetl Australia se tokni tlen itoka Maggy opejki kisa iuan se telpochtli tlen amo okitekichiuiliaya Jehová. * (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.) Tokni kijtoa pampa uelis yetoskia iuan telpochtli ayakmo okachi omonechikoaya. Uan non okichi ayakmo kuali ma mouika iuan Jehová. Itech ueyi altepetl India se ichpochtli tlen itoka Ratana opejki kisa iuan se telpochtli tlen iuan omomachtiaya itech escuela. Telpochtli opejki momachtia Biblia, pero okichi san pampa okinekiaya yetos iuan tokni. Satepan ichpochtli ayakmo okinek kitekichiuilis Jehová, uan satepan okipatlak itlaneltokalis pampa uelis monamiktiskia iuan telpochtli.

Itech ueyi altepetl Camerún se tokni ichpochtli tlen okipiaya 19 xiuitl omonamikti iuan se tlakatl akin amo okatka iTlaixpantijka Jehová. Tlakatl okilui ye kikauiliskia ma kiueyichiua Jehová. Pero ome semanas satepan ijkuak omonamiktijkej ayakmo okikauili ma monechiko. Tokni kijtoa sapanoa omoyolkokoaya uan nochipa ochokaya. Okitak ye ayakmo uelis kijtoskia tlen kichiuaskia itech inemilis. Uan nochipa omotlajtlakoltiaya pampa tlen okichi.

Uan maski uelis tikajsis ikaj akin amo kitekichiuilia Jehová uan noijki yolkuali. Pero tla iuan timonamiktis, ¿kuali timouikas iuan Jehová? ¿Tlen tikmachilis pampa amo otiktlakamatki tlen Jehová omitsnauati pampa kuali xiyeto? Uan noijki, ¿ken momachilis Jehová? (Proverbios 1:33.)

Miakej tokniuan kitlakamatij itlanauatil Jehová uan monamiktiaj san iuan se iTlaixpantijka Jehová. Yejuan kimatij non tlen okachi kuali. Uan noijki kichiuaj pampa kinekij ma yolpaki Jehová. Se neskayotl, itech ueyi altepetl Japón onka se tokni tlen itoka Michiko uan tlen kineki kitlakamatis Jehová, pero ikalchanejkauan okinekiayaj ma monamikti iuan akin amo okitekichiuiliaya Jehová. Uan noijki okitak ken oksekimej iyolikniuan omonamiktiayaj iuan oksekimej tokniuan, pero ye okatka iselti. Non sapanoa okiyolkokoaya. Pero kijtoa ye nochipa okilnamikiaya uelis yolpakis maski yetos iselti noso monamiktis. Pampa okachi ipati ma tiktekichiuilikan Jehová akin sapanoa yolpaki (1 Timoteo 1:11). Ye noijki kimati Jehová techmaka tlen tiknekij. Ik non, kijtoa tla ikaj kineki monamiktis, pero amo kajsi se iTlaixpantijka Jehová, okachi kuali ma yeto ok iselti. Satepan Michiko omonamikti iuan se tokni. Uan sapanoa yolpaki pampa okitlakamatki Jehová.

Noijki onka oksekimej tokniuan tlen kichiaj monamiktiskej iuan ikaj yolkuali. Se neskayotl, itech ueyi altepetl Australia se tokni tlen itoka Bill kijtoa ualeua okiyolpaktiayaj sekimej ichpokamej tlen amo okitekichiuiliayaj Jehová. Pero amo keman kuali omouikak iuan ninmej ichpokamej, pampa ye amo okinekiaya peuas kisas iuan akin amo kitekichiuilia Jehová. Satepan Bill opejki kiyolpaktiaj sekimej tokniuan. Pero yejuan amo okinpaktiaya. Bill omochixki 30 xiuitl, ijkuakon okajsik se ichpochtli tlen noijki okinekiaya kichiuas ken Bill. Tokni kijtoa amo itlaj kiyolkokoa. Sapanoa yolpaki pampa ye uan isiua ueli tetlapouiaj, momachtiaj uan kitekichiuiliaj Jehová. Noijki yolpaki iuan iyolikniuan isiua pampa yejuan noijki kiueyichiuaj Jehová. Kijtoa kitlakamatis nochi tlen kijtoa Biblia kichikaua inamiktilis.

¿TLEN UELIS TIKCHIUAS?

Tla ayamo timonamiktia pampa tikneki okachi tiktekichiuilis Jehová, ¿tlen uelis mitspaleuis pampa ok ximochia? Uelis tikilnamikis ken Jehová sapanoa yolpaki pampa tikneki tiktlakamatis (1 Samuel 15:22; Proverbios 27:11). Noijki uelis tiktlatlaujtis Jehová uan tikiluis nochi tlen tikmachilia (Salmo 62:8). Uan tla timochijchikaua tikixtopeuas nochi tlen kineki motlalnakayo, okachi kuali timouikas iuan Jehová. Uan xikilnamiki, Jehová mitspatioita. Uan noijki Jehová kitekipachoa nochi tlen tikneki. Ye amo mitsiluia mitsmakas monamik, pero tla non tikneki, Jehová kimatis ken uelis mitspaleuis (Salmo 145:16; Mateo 6:32).

Uelis ualeua timomachilis ken David. Se tonal ye sapanoa omoyolkokoaya uan okilui Jehová san niman ma kipaleui pampa ayakmo okipiaya chikaualistli (Salmo 143:5-7, 10). Pero amo ximosotlaua. Xikchia Jehová ma mitsnankili. Xiktlajtolti Biblia uan ximokuayejyeko itech tlen tiktlajtoltia. Ijkon tikmatis tlen kineki Jehová xikchiua, uan noijki tikmatis ken okinpaleui itekipanojkauan. Nin mitspaleuis itech xitlaneltoka uan noijki xiktlakamati.

Jehová uan tlanechikol kinpatioita akinmej inselti. Uan miakej kinpaleuiaj kalchanejkej uan telpokamej

¿Tlen okseki tlamantli uelis tikchiuas ijkuak timochia? Uelis timochijchikauas pampa okachi kuali timouikas iuan Jehová, uan noijki pampa oksekimej kuali ma mitsitakan. Uelis timochijchikauas pampa kuali timouikas iuan oksekimej, xitetlasojtla, chikauak xitekiti uan amo keman xikkaua Jehová. Ninmej tlamantli miak ipati pampa ma mochikaua monamiktilis (Génesis 24:16-21; Rut 1:16, 17; 2:6, 7, 11; Proverbios 31:10-27). Chikauak xitekiti itech tlanechikol uan okachi xitetlapoui. Nin mitspaleuis kuali xikpejpena tlen tikchiuas. Bill kijtoa totoka opanokej xiuitl pampa ye otekitiaya ken precursor.

Uelis tiktlakamatis Jehová uan san timonamiktis iuan akin “kineltoka Toteko Dios”. Tla timonamiktiskej iuan akin kitekichiuilia Jehová, tikueyichiuaskej toTajtsin Dios uan tiyolpakiskej. Biblia kijtoa akin ika miak yolpakilistli kitlakamati Jehová nochipa yolpakis (Salmo 112:1, 3). Ik non, nochipa xiktlakamati Jehová uan san ximonamikti iuan akin “kineltoka Toteko Dios”.

^ párr. 7 Itech nin tlamachtil timotlapouiskej itech tlen kineltokaj ichpokamej. Pero noijki kinpaleuia telpokamej.

^ párr. 13 Otikinpatilijkej intokayo.