Xikita nochi

Uejueyij nechikolmej “Itech nochi Tlaltikpak” itech xiuitl 1963

Uejueyij nechikolmej “Itech nochi Tlaltikpak” itech xiuitl 1963

Yikipia cincuenta xiuitl, 583 iTlaixpantijkauan Jehová opejkej nemij itech majtlaktli semanas itech nochi Tlaltikpak. Pero yejuan amo san opaxialotoj. Okachi kuali, okinekiayaj moyolchikauaskej iuan oksekimej inmikniuan tlen kichiuaj ken Cristo itech uejueyij nechikolmej itech xiuitl 1963 tlen itoka “Kuali tlajtolmej tlen amo keman tlamis”. Ninmej tokniuan oyajkej pampa monechikoskej iuan oksekimej iTlaixpantijkauan Jehová itech 20 uejueyij altepemej, ik non, omotokayoti uejueyij nechikolmej “Itech nochi Tlaltikpak”.

Tlapoualistli tlen miak ipati itech ninmej uejueyij nechikolmej itoka “Ijkuak toTajtsin Dios tlanauatis itech nochi Tlaltikpak”, nin tlapoualistli okipanolti itech nochi uejueyij nechikolmej Nathan Knorr, akin otekitiaya itech Kali kanin kinyekanaj iTlaixpantijkauan Jehová. Okijto ken sapanoa amo kuali kajki Tlaltikpak uan okiteititi tlen kijtoa Biblia ken Tlaltikpak oksepa mochiuas se Xochitlali. Itech nochi Tlaltikpak, omonechikojkej 580,509 tlaltikpaktlakamej.

Onenkej “Itech nochi Tlaltikpak” san itech majtlaktli semanas

Ninmej uejueyij nechikolmej opejkej itech altepetl Milwaukee (Wisconsin, Estados Unidos). Satepan, ninmej tokniuan oyajkej itech ueyi altepetl Inglaterra, Suecia, Alemania uan Italia. Itech nochi uejueyij altepemej kanin oajsiayaj, otetlapouiayaj kuali tlajtolmej tlen kijtoa Biblia.

Sapanoa miakej tlaltikpaktlakamej okipatioitakej pampa ninmej iTlaixpantijkauan Jehová okintlajpalotoj. Se ichpochtli tlen chanti itech altepetl Stockholm (Suecia) okijto: “Nochipa nikilnamiktos pampa onantechtlajpalokoj. [...] ¡Onanualajkej pampa nantechtlapouiskej itech namotlaneltokilis itech toTajtsin Dios! Melauak nantechtlajtlachialtiaj”.

Pero ninmej tokniuan omoyolkokojkej ijkuak oajsikej itech altepetl Atenas (Grecia). Pampa akinmej tlayekanaj itech tlaneltokalismej okiluijkej tekiua ayakmo ma kinkauili ma monechikokan itech Estadio Panathinaikos. Pero ninmej iTlaixpantijkauan Jehová amo okipolojkej yolpakilistli. Ik itlamian metstli agosto, kanaj 10,000 tlaltikpaktlakamej yokikakej nin tlamachtil, pampa okipanoltijkej itech kalmej noso itech tlanechikolmej.

Satepan, ninmej tokniuan oyajkej itech ueyi altepetl Líbano, Jordania, Israel uan Chipre. Inmikniuan nochipa okinselijkej ika tlasojtlalistli, ualeua okinpanok itlaj tlen teuetskiti. Ijkon okipanok se tokni itech altepetl Nicosia (Chipre), ye okijto: “Nochipa ijkuak onimokuepaya ikalijtik [akin nechkalotijtok] onikinmokixtiliaya nozapatos [...] san niman ijkuak onikitaya ayakmo okatkaj kanin onikintlali [...], pero opanoaya kanaj makuili minutos oksepa ompa yokatkaj, kualtsin chipauakej uan hasta petlantokej”.

Ninmej tokniuan oyajkej itech Asia uan Pacífico. Okatka iuan oksekimej iTlaixpantijkauan Jehová tlen chantij itech ueyi altepetl India, Birmania (axkan Myanmar), Tailandia, Hong Kong, Singapur, Filipinas, Indonesia, Australia, Taiwán, Japón, Nueva Zelanda, Fiyi uan Corea. Miakej tlaltikpaktlakamej okipatlayaj tlen kichiuaskia pampa yaskej itech nin nechikol, pero se telpochtli tlen chanti itech altepetl Yokosuka (Japón) okichi itlaj tlen okachi tetlajtlachialtia. Ijkuak okilui iteko ma kikaua ma uia itech ueyi nechikol itech altepetl Kyoto, iteko okilui kinkauaj san akinmej yauij itech se namiktilistli noso ijkuak ikaj miki. Pero pampa nin telpochtli yimonamiktiskia, ye uan ichpochtli omokuayejyekojkej san niman monamiktiskej. ¿Uan kanin oyajkej satepan ijkuak omonamiktijkej? ¡Itech ueyi nechikol!

Ijkuak opejki metstli septiembre, pampa tlamiskej ninmej tokniuan okinchijkej uejueyij nechikolmej itech altepetl Hawai uan California (Estados Unidos). Itech altepetl California de Pasadena, kanin nochi otlanki, sapanoa miakej omonechikojkej, amo san ken omokuayejyekojkej. Ik non, sapanoa miakej carros okatkaj uan ayakmo uelij opanoayaj ijkuak otlanki ueyi nechikol. Pampa ijkon opanok, itech se periódico tlen mochijchiua itech non altepetl okijkuilo tlen okijto se policía: “Maski sapanoa miakej omonechikojkej, nochtin kiteititiaj kuali inyelis, amo keman ijkon onikitaya”.

Amo keman kilkauaskej

Nonmej uejueyij nechikolmej ok techpaleuiaj itech ninmej tonalmej. Omotemakak amochtli “Toda Escritura es inspirada de Dios y provechosa” itech nonmej uejueyij nechikolmej, non amochtli ok kitekitiltiaj itech innechikoluan iTlaixpantijkauan Jehová.

Harold King ijkuak okiski itech telpiloyan itech ueyi altepetl China

Uan itech ueyi nechikol tlen omochi itech altepetl Nueva York otlakuikakej se yankuik tlakuikali. Non tlakuikali okijkuilo Harold King, se iTlaixpantijka Jehová tlen otsaktoka itech ueyi altepetl China, pero okiski itech xiuitl 1963. Non tlakuikali itoka “De puerta en puerta” okijkuilo ijkuak ok otsaktoka, uan iTlaixpantijkauan Jehová ok tlakuika non tlakuikali, axkan itoka “De casa en casa”.

Itech ninmej tonalmej, iTlaixpantijkauan Jehová ayakmo ijkon kichiuaj uejueyij nechikolmej. Axkan ayakmo okachi miakej monechikoaj. Kichiuaj itech miakej altepemej, ijkon amo okachi uejka yauij. Ken nin tlamantli uan okseki tlen kichiuaj kipaleuia okachi miakej tlaltikpaktlakamej ma yakan itech ninmej uejueyij nechikolmej. Kanaj siete millones iTlaixpantijkauan Jehová uan akinmej kinyoleuaj monechikoaj sejse xiuitl. ¿Mitspaktiskia touan timonechikos? Xiktemo kanin uelis timonechikos ik kanin tejuatsin tichanti.

Harold King ijkuak okiski itech telpiloyan itech ueyi altepetl China