Yeqa uye kokuphakathi

Yeqa uye kokumunyethweyo

ISIFUNDO 27

Ungacabangi Ukuthi Ungcono Kulalokho Oyikho Khona

Ungacabangi Ukuthi Ungcono Kulalokho Oyikho Khona

“Ngitshela wonke umuntu phakathi kwenu ukuthi angacabangi ukuthi ungcono kulalokho ayikho khona, kodwa acabange ngendlela etshengisa ukuthi usebenzisa kuhle ingqondo.”​—ROM. 12:3.

INGOMA 130 Kumele Sithethelelane

ESIZAKUFUNDA *

1. Yisiphi iseluleko esitholakala kuFiliphi 2:3 futhi ukusilalela kuzasinceda njani?

SIYAZITHOBA silalele uJehova ngoba siyananzelela ukuthi uhlala esazi okusincedayo. (Efe. 4:22-24) Nxa sithobekile sizabona okufunwa nguJehova kuqakatheke kakhulu kulalokho esikufunayo futhi sizabona abanye bengcono kulathi. Lokho kuzakwenza sibe ngabangane bakaJehova njalo sibe lobudlelwano obuhle labafowethu labodadewethu.​—Bala uFiliphi 2:3.

2. Amazwi omphostoli uPhawuli avezani futhi sizaxoxa ngani esihlokweni lesi?

2 Nxa singayekela ukunanzelela singacina sesifanana labantu bomhlaba lo abazigqajayo labangelandaba labanye. * Kukhanya ayekhona amaKhristu anjalo ngesikhathi sabaphostoli ngoba umphostoli uPhawuli wabhalela amaKhristu aseRoma wathi: “Ngitshela wonke umuntu phakathi kwenu ukuthi angacabangi ukuthi ungcono kulalokho ayikho khona, kodwa acabange ngendlela etshengisa ukuthi usebenzisa kuhle ingqondo.” (Rom. 12:3) UPhawuli waveza ukuthi kumele sicabange okuthile ngathi. Kodwa nxa sithobekile asisoze sizibone singcono kulalokho esiyikho khona. Esihlokweni lesi sizaxoxa ngokuthi singatshengisa njani ukuthi asicabangi ukuthi singcono kulalokho esiyikho khona (1) emtshadweni, (2) emisebenzini yenkonzo esiyenzayo (3) lakwezokuxhumana.

THOBEKA EMTSHADWENI WAKHO

3. Kungani kungaba lenhlupho emtshadweni futhi abanye benzani nxa zingaba khona?

3 UJehova ufuna abatshadileyo bathokoze. Kodwa balesono yikho kungenzeka bangavumelani kokunye. UPhawuli watsho vele ukuthi abatshadileyo bazakuba lenhlupho. (1 Khor. 7:28) Abanye bahlala bephikisana okokuthi baze bacabange ukuthi ngabe kabatshadanga bonke. Nxa sebecabanga njengabantu bomhlaba lo bangabona angani okungcono yikuthi badivose. Bayabe becabanga ukuthi okuqakatheke kakhulu yikuthi benze okufunwa yibo kuphela.

4. Kuyini okungamelanga sikucabange?

4 Akumelanga sicabange ukuthi sekwehlule emtshadweni wethu. Siyakwazi ukuthi isizatho esiseBhayibhilini esingenza abatshadileyo badivose yikuziphatha kubi kwezemacansini kuphela. (Mat. 5:32) Yikho nxa sesilenhlupho uPhawuli akhuluma ngazo, akumelanga sizigqaje besesizibuza imibuzo le: ‘Ngiyasuthiseka yini emtshadweni wami? Umkami ungithanda ngendlela okumele angithande ngayo yini? Kambe ukuthi angingeke ngithokoze kakhulu nxa ngingathandana lomunye umuntu?’ Uyakunanzelela yini ukuthi emibuzweni le umuntu lo ucabanga ngaye kuphela? Ukuhlakanipha komhlaba kungakwenza ulandele lokho okufunwa yinhliziyo yakho lanxa kusitsho ukuthi umtshado uphele. Kodwa uNkulunkulu yena uthi ‘singaqakathekisi lokho okufunwa yithi kuphela kodwa siqakathekise lalokho okufunwa ngabanye.’ (Flp. 2:4) UJehova kafuni udivose. (Mat. 19:6) Ufuna uqakathekise lokho yena akufunayo kulalokho okufunwa nguwe.

5. U-Efesu 5:33 uthi indoda lomkayo kumele baphathane njani?

5 Indoda lomkayo kumele bathandane futhi bahloniphane. (Bala u-Efesu 5:33.) IBhayibhili lisifundisa ukuthi kumele siqakathekise ukupha ukwedlula ukwamukela. (ImiSeb. 20:35) Kuyini okunganceda abatshadileyo ukuthi bathandane njalo bahloniphane? Yikuthobeka. Indoda kumbe umfazi othobekileyo kasoze azifunele okunceda yena kodwa uzafuna “okunceda omunye.”​—1 Khor. 10:24.

Abatshadileyo abathobekileyo kabahlaselani kodwa bayabambisana (Khangela indima 6)

6. Ufundani emazwini kaSteven loStephanie?

6 Ukuthobeka sekuncede amaKhristu amanengi atshadileyo ukuthi athokoze kakhulu. Ngokwesibonelo indoda etshadileyo okuthiwa nguSteven ithi: “Kumele libambisane, ikakhulu nxa kungaba lenhlupho. Kulokuthi omunye acabange okufunwa nguye, uzacabanga okufunwa yini lobabili.” Umkakhe uStephanie laye uyakuvuma lokhu. Uthi: “Akulamuntu ofuna ukuhlala lomuntu otshona ephikisana laye. Nxa kungaba lokungazwanani siyazama ukudinga ukuthi kubangelwe kuyini, sithandaze, sichwayisise besesibonisana ukuthi singakulungisa njani. Kasihlaselani kodwa sihlasela uhlupho.” Abatshadileyo bazathokoza kakhulu nxa ngamunye wabo engaziboni engcono kulomunye.

MKHONZE ‘UTHOBEKILE’ UJEHOVA

7. Umzalwane kumele enzeni nxa engaphiwa umsebenzi enhlanganisweni kaJehova?

7 Kuyisibusiso ukwenza loba yiwuphi umsebenzi esenelisa ukuwenza enhlanganisweni kaJehova. (Hubo. 27:4; 84:10) Umzalwane ozimisele ukwenza okunengi ekukhonzeni wenza kuhle kakhulu. IBhayibhili lithi: “Nxa indoda ilalamela umsebenzi wokuba ngumbonisi, ifisa umsebenzi omuhle.” (1 Tim. 3:1) Kodwa nxa umzalwane engaphiwa umsebenzi wenkonzo akumelanga azibone esengcono kulalokho ayikho khona. (Luk. 17:7-10) Kumele athobeke.​—2 Khor. 12:15.

8. Sifundani kulokho okwenziwa nguDiyotrefe lo-Uziya lo-Abhsalomi?

8 IBhayibhili lilezibonelo zabantu ababezibona bengcono kakhulu kulalokho ababeyikho khona. UDiyotrefe wayengathobekanga. Wazama ukuba “mkhulu” ebandleni. (3 Joh. 9) U-Uziya wazigqaja wazama ukwenza umsebenzi uJehova ayengamphanga wona. (2 ImiLan. 26:16-21) U-Abhsalomi wayefuna ukuba yinkosi yikho wenza angani uyabathanda abantu ukuze bamsekele. (2 Sam. 15:2-6) Okwenzakala ebantwini labo okukhulunywa ngabo eBhayibhilini kwenza kucace ukuthi uJehova kabathandi abantu abazifunela okwabo. (Zaga. 25:27) Abazigqajayo labafuna ukubukwa ngabanye bacina bewela enkathazweni.​—Zaga. 16:18.

9. Sifundani kuJesu?

9 UJesu wayengafanani labantu labo ababezigqaja. ‘Lanxa wayelesimo sikaNkulunkulu kazange acabange ukumhluthunela isikhundla sakhe, okutsho ukufuna ukulingana loNkulunkulu.’ (Flp. 2:6) Lanxa kunguJehova kuphela olamandla kulaye, uJesu kaziboni engcono kulalokho ayikho khona. Watshela abafundi bakhe wathi: “Oziphatha njengomncane kulani lonke nguye omkhulu.” (Luk. 9:48) Kumnandi sibili ukuba lamaphayona, izinceku ezikhonzayo, abadala bebandla kanye lababonisi beziqinti abathobekileyo njengoJesu. Nxa sithobekile sizabathanda kakhulu abanye. Kanti njalo uJesu wathi izinceku zikaNkulunkulu zizakhanya ngokuthandana.​—Joh. 13:35.

10. Kuyini okumele ukwenze nxa ubona angani abadala abazilungisi ngendlela efaneleyo ezinye izinto ezingahambi kuhle ebandleni?

10 Kuyini okumele ukwenze nxa ubona angani izinto azihambi kuhle ebandleni futhi abadala abazilungisi ngendlela efaneleyo? Kulokuthi ukhonone, thobeka usekele abakhokhelayo. (Heb. 13:17) Nansi imibuzo ongazibuza yona ezakunceda ukuthi ukwenze lokho: ‘Okuphambanisekileyo kukhulu kakhulu yini okokuthi kudinga ukulungiswa? Kumele kulungiswe khathesi yini? Yimi okumele ngikulungise yini? Ngizama ukwenza ukuthi ibandla limanyane kakhulu yini kumbe ngizama ukwenza ukuthi ngibonakale ngingcono kulalokho engiyikho khona?’

Labo abaphiwe imisebenzi yenkonzo akumelanga baziwe ngokuyenza kuhle kuphela kodwa kumele baziwe langokuthobeka (Khangela indima 11) *

11. Ngokwalokho okutshiwo ku-Efesu 4:2, 3, kuyini okuzakwenzakala nxa singakhonza uJehova sithobekile?

11 UJehova uqakathekisa kakhulu ukuthobeka kuleziphiwo, ukumanyana kulokwenza kuhle umsebenzi. Yikho yenza konke ongakwenza ukuthi umkhonze uthobekile. Nxa ungenza njalo uzancedisa ukuthi kube lokumanyana ebandleni. (Bala u-Efesu 4:2, 3.) Khuthala ekutshumayeleni. Thobeka wenzele abanye izinto ezinhle. Bamukele bonke emzini wakho, okugoqela lalabo abangelamisebenzi yenkonzo ebandleni. (Mat. 6:1-4; Luk. 14:12-14) Nxa ungahlala uthobekile ngesikhathi usebenza labafowenu labodadewenu ebandleni bazananzelela ukuthi uleziphiwo kodwa okuqakatheke kakhulu yikuthi bazananzelela ukuthi uthobekile.

THOBEKA NXA USEBENZISA EZOKUXHUMANA

12. IBhayibhili lithini ngokuba labangane?

12 UJehova ufuna sikholise ukuba lezimuli zethu labangane. (Hubo. 133:1) UJesu wayelabangane abahle. (Joh. 15:15) IBhayibhili liyasitshela ukuthi kunceda ngani ukuba labangane beqiniso. (Zaga. 17:17; 18:24) Liphinda lithi akukuhle ukuthi sizehlukanise labanye. (Zaga. 18:1, NWT) Abanengi bacabanga ukuthi ukusebenzisa ezokuxhumana yindlela yokuba labangane abanengi leyokuqeda isizungu. Kodwa kumele sinanzelele nxa sizisebenzisa.

13. Kuyini okwenza abanye abasebenzisa ezokuxhumana babelesizungu futhi bahlulukelwe?

13 Ukuhlola okwenziweyo kuveza ukuthi abantu abaqeda isikhathi esinengi bebala futhi bebuka okufakwe ngabanye kwezokuxhumana bangacina belesizungu njalo bahlulukelwe. Kungani? Esinye isizatho singabe siyikuthi abantu bajayele ukufaka amapikitsha ezenzakalo eziqakathekileyo kwezokuxhumana futhi bakhetha lawo abawathanda kakhulu abawathatha bebodwa, belabangane babo loba besezindaweni ezinhle akade bekuzo. Umuntu obuka amapikitsha la angacabanga ukuthi eyakhe impilo kayimnandi. Udadewethu oleminyaka engu-19 uthi: “Ngaqalisa ukuhawukela ngibona amapikitsha abanye bekholisa ngempelaviki mina ngizihlalele ngekhaya.”

14. Iseluleko seBhayibhili esiku-1 Phetro 3:8 singasinceda njani endabeni yokusebenzisa ezokuxhumana?

14 Singazisebenzisa ngendlela enhle ezokuxhumana, ngokwesibonelo nxa sithintana lezihlobo labangane. Kodwa uyake ukunanzelele yini ukuthi okunye okufakwa ngabantu kwezokuxhumana ngokokufuna ukubukwa? Kukhanya bafuna ukuhlala bebukwa. Abanye baze babhale amazwi atshengisa ukudelela kanye lezinto ezilihlazo emapikitsheni abo kumbe kwayabe efakwe ngabanye. Kodwa amaKhristu akhuthazwa ukuthi athobeke njalo athandane yikho kawasoze asebenzise ezokuxhumana ngendlela enjalo.​—Bala u-1 Phetro 3:8.

Okufaka kwezokuxhumana kwenza abanye bacabange ukuthi uyaziphakamisa yini kumbe uthobekile? (Khangela indima 15)

15. IBhayibhili lisinceda njani ukuthi singaziboni singcono kulalokho esiyikho khona?

15 Nanku ongazibuza khona nxa usebenzisa ezokuxhumana: ‘Engikubhalayo kanye lamapikitsha kumbe amavidiyo engiwafakayo akwenzi abanye bacabange ukuthi ngiyaziphakamisa yini? Kungenza abanye babe lomhawu yini?’ IBhayibhili lithi: “Konke okusemhlabeni​—isifiso senyama lesifiso samehlo kanye lokuzigqaja ngalokho umuntu aziphilisa ngakho—​akuveli kuBaba kodwa kuvela emhlabeni.” (1 Joh. 2:16) Elinye iBhayibhili lahumutsha amazwi athi ‘ukuzigqaja ngalokho umuntu aziphilisa ngakho’ ngokuthi ‘ukufuna ukubonakala ungcono kulabanye.’ AmaKhristu kawaziboni engcono kulabanye kumbe afune ukubukwa kodwa alalela iseluleko seBhayibhili esithi: “Kasingaziphakamisi njalo kasingancintisani sisenzelana umona.” (Gal. 5:26) Nxa sithobekile kasisoze senze njengabantu bomhlaba lo abazigqajayo njalo abafuna ukuthi abanye bababone bengcono kulalokho abayikho khona.

‘CABANGA NGENDLELA ETSHENGISA UKUTHI USEBENZISA KUHLE INGQONDO’

16. Kungani kungamelanga sizigqaje?

16 Kumele sithobeke ngoba labo abazigqajayo ‘kabazisebenzisi kuhle ingqondo.’ (Rom. 12:3) Abantu abazigqajayo bathanda ingxabano futhi bayaziphakamisa. Izinto abazicabangayo labazenzayo zijayele ukubazwisa ubuhlungu bona kanye labanye. Nxa bengatshintshanga indlela abacabanga ngayo uSathane uzavala izingqondo zabo njalo aziphambule. (2 Khor. 4:4; 11:3) Umuntu othobekileyo yena uyisebenzisa kuhle ingqondo yakhe. Kaziboni engcono kulalokho ayikho khona kodwa uyananzelela ukuthi abanye bangcono kulaye ngezindlela ezinengi. (Flp. 2:3) Kanti njalo uyakwazi ukuthi “uNkulunkulu umelana labaziphakamisayo, kodwa ulomusa omkhulu kwabathobekileyo.” (1 Phet. 5:5) Labo abasebenzisa kuhle ingqondo kabafuni ukuthi uJehova amelane labo.

17. Kumele senzeni ukuze sihlale sithobekile?

17 Ukuze sihlale sithobekile, kumele silalele iseluleko seBhayibhili esithi: “Hlubulani ubuntu obudala lezenzo zabo, ligqoke ubuntu obutsha.” Kudingeka sisebenze nzima ukuze sikwenze lokho. Kumele sifunde ngoJesu futhi sizame ukuwalandela eduze amanyathelo akhe. (Kol. 3:9, 10; 1 Phet. 2:21) Lokhu kuzasinceda kakhulu. Nxa singazama ukuba ngabantu abathobekileyo, izimuli zethu zizathokoza kakhulu, sizancedisa ukuthi kube lokumanyana ebandleni njalo kasisoze sisebenzise ezokuxhumana ngendlela engayisiyo. Okuqakatheke ukwedlula lokho yikuthi uJehova uzasibusisa njalo asamukele.

INGOMA 117 Ukulunga KukaNkulunkulu

^ indima 5 Siphila emhlabeni ogcwele abantu abazigqajayo labangelandaba labanye. Kumele sinanzelele ukuthi singacini sifanana labo. Esihlokweni lesi sizaxoxa ngalapho okungamelanga sicabange khona ukuthi singcono kulalokho esiyikho khona.

^ indima 2 INGCAZELO YAMABALA: Umuntu ozigqajayo ucabanga kakhulu ngaye kulabanye. Lokhu kutsho ukuthi kalandaba labo. Kodwa umuntu othobekileyo ulendaba labanye. Ukuthobeka yikuzehlisa, ukungazigqaji loba ukungazikhukhumezi.

^ indima 56 OKUSEMFANEKISWENI: Umdala webandla olesiphiwo sokwenza inkulumo emhlanganweni wesabelo lesokuba ngumbonisi wabanye abazalwane uphinda aqakathekise isibusiso sokwenza umhlangano wokuya ekutshumayeleni lesokuklina eWolu yoMbuso.