Yeqa uye kokuphakathi

Yeqa uye kokumunyethweyo

ISIFUNDO 32

Lingisela UJehova Ngokuba Ngumuntu Ozwisisayo

Lingisela UJehova Ngokuba Ngumuntu Ozwisisayo

Kakwaziwe ngabantu bonke ukuthi lina lingabantu abazwisisayo.”—FLP. 4:5.

INGOMA 89 Lalela Ubusiswe

ESIZAKUFUNDA a

Ufuna ukufanana lasiphi isihlahla? (Khangela indima 1)

1. Kuyini okumele kwenziwe ngamaKhristu okufanana lokwenziwa ngezinye izihlahla? (Khangela lomfanekiso.)

 KWEZINYE indawo kulesitsho esithi: “Umoya awusephuli isihlahla esigobayo.” Isaga lesi sitshengisa ukuthi nxa kungaba lomoya omkhulu izihlahla ezigobayo aziwi. Lathi nxa sifuna ukukhonza uJehova sithokoza kumele senelise ukugoba loba ukuvumelana lezimo. Njani? Kumele sibe ngabantu abazwisisayo, sitshintshe nxa izimo zethu zingatshintsha njalo sihloniphe imibono yabanye lalokho abakhetha ukukwenza.

2. Kuyini okuzasinceda ukuthi sitshintshe nxa izimo zethu zingatshintsha futhi sizaxoxa ngani esihlokweni lesi?

2 Sifuna ukuba ngabantu abazwisisayo ngoba sikhonza uJehova. Kanti njalo sifuna ukuba ngabantu abathobekileyo labalozwelo. Esihlokweni lesi sizabona ukuthi lokhu kwawanceda njani amanye amaKhristu ngesikhathi kusiba lotshintsho empilweni zawo. Sizabona lokuthi lathi kungasinceda njani ukuba ngabantu abazwisisayo, abathobekileyo labalozwelo. Kodwa asiqaleni sifunde kuJehova loJesu abatshengisa ukuthi bayazwisisa kukho konke.

UJEHOVA LOJESU BAYAZWISISA

3. Kuyini okusinceda sikwazi ukuthi uJehova nguNkulunkulu ozwisisayo?

3 UJehova ubizwa ngokuthi “uliDwala” ngenxa yokuthi uma aqine kokulungileyo anganyikinyeki. (Dute. 32:4) Kodwa uphinda abe nguNkulunkulu ozwisisayo. UNkulunkulu wethu uqhubeka evumelana lezimo kusiya ngokuthi kwenzakalani emhlabeni lo ukuze lokho akuhlosileyo kugcwaliseke. UJehova wasidala ngomfanekiso wakhe, yikho lathi siyenelisa ukutshintsha sivumelane lezimo. EBhayibhilini usinika izimiso ezicacileyo ezisinceda ukuthi sikhethe kuhle kungelani lobunzima esiyabe sikubo. Okwenziwa nguJehova kanye lezimiso asinike zona kwenza sibone ukuthi lanxa ‘eliDwala’ uphinde abe nguNkulunkulu ozwisisayo.

4. Nika isibonelo esitshengisa ukuthi uJehova uyazwisisa. (ULevi 5:7, 11)

4 Izindlela zikaJehova ziphelele futhi zitshengisa ukuthi ngumuntu ozwisisayo. Kaphathi abantu ngesandla esilukhuni. Ake sibone ukuthi indlela ayephatha ngayo ama-Israyeli yatshengisa njani ukuthi uyazwisisa. Wayengakhangelelanga ukuthi bonke banikele ngomhlatshelo ofananayo kungelani lokuthi umuntu unothile kumbe ungumyanga. Kwezinye izikhathi wayevumela ukuthi umuntu anikele ngomhlatshelo ayesenelisa ukuwuletha kusiya ngezimo zakhe.—Bala uLevi 5:7, 11.

5. Nika izibonelo ezitshengisa ukuthi uJehova uthobekile njalo ulozwelo.

5 Okunye okwenza uJehova abe nguNkulunkulu ozwisisayo yikuthi uthobekile njalo ulozwelo. Ngokwesibonelo kwakhanya ukuthi uJehova uthobekile ngesikhathi esezabhubhisa abantu beSodoma ababesenza okubi. UJehova wathuma izingilosi zakhe ukuthi zitshele uLothi ukuthi abalekele ezintabeni kodwa uLothi wayesesaba ukuya khona. Yikho wacela ukuthi yena lemuli wakhe baye eZowari, idolobho elincane elalizabhujiswa lalo. UJehova wayengatshela uLothi ukuthi enze khona kanye amtshele khona angaphikisani laye. Kodwa wamvumela ukuthi aye edolobheni leZowari futhi wacina engasalibhubhisanga. (Gen. 19:18-22) Kanti njalo ngemva kweminyaka eminengi, uJehova wazwela abantu beNiniva. Wathuma umphrofethi uJona ukuthi ayebatshela ukuthi idolobho lelo laselizabhujiswa kuphinde kubhujiswe labantu balo ababesenza okubi. Kodwa abantu beNiniva bathi sebephendukile, uJehova wabazwela wayekela ukubhubhisa idolobho labo.—Jona. 3:1, 10; 4:10, 11.

6. Nika izibonelo ezitshengisa ukuthi uJesu wayelingisela uJehova.

6 UJesu wayelingisela uJehova ngokuba ngumuntu ozwisisayo. Wathunywa emhlabeni ukuthi azotshumayeza ‘izimvu ezilahlekileyo zesizwe sako-Israyeli.’ Kodwa ngesikhathi esenza umsebenzi lo watshengisa ukuthi wayezwisisa. Ngelinye ilanga omunye owesifazana owayengasuye um-Israyeli wamncenga ukuthi asilise indodakazi yakhe ‘eyayiledimoni eliyihlukuluzayo.’ UJesu wamzwela owesifazana lo wasesilisa indodakazi yakhe. (Mat. 15:21-28) Kanti njalo uJesu wathi esanda kuqalisa inkonzo yakhe wathi: ‘Loba ngubani ongiphikayo lami ngizamphika.’ (Mat. 10:33) Kodwa wamphika yini uPhetro owamphika kwaze kwaba kathathu? Hatshi. UJesu wabona ukuthi uPhetro wayephendukile lokuthi wayeyindoda elokholo. UJesu wathi esevusiwe wabonakala kuPhetro njalo kumele ukuthi wamqinisekisa ukuthi wayesemthethelele lokuthi wayemthanda.—Luk. 24:33, 34.

7. UFiliphi 4:5 utshengisa ukuthi kumele saziwe njengabantu abanjani?

7 Sesibonile ukuthi uJehova uNkulunkulu loJesu Khristu bayazwisisa. Thina-ke? UJehova ukhangelele ukuthi lathi sibe ngabantu abazwisisayo. (Bala uFiliphi 4:5.) Elinye iBhayibhili liyibeka kanje ivesi le: “Abanye ababone ngezenzo zakho ukuthi ungumuntu ozwisisayo.” Nansi imibuzo esingazibuza yona: ‘Abantu bangibona ngingumuntu ozwisisayo yini, ongabambeleli kulokho akucabangayo futhi ovuma ukutshintsha? Kumbe bangibona ngingumuntu olukhuni, olesihluku njalo olenkani? Ngibamba abanye ngamandla yini ukuthi benze izinto ngendlela engicabanga ukuthi kumele zenziwe ngayo? Kumbe ngiyabalalela abanye ngenze lokho abakufisayo nxa kungelamthetho oyephulwayo?’ Nxa singenza okusemandleni ethu ukuthi sibe ngabantu abazwisisayo siyabe sitshengisa ukuthi silingisela uJehova loJesu. Ake sixoxe ngokuthi kunini lapho okumele sitshengise khona ukuthi singabantu abazwisisayo, ngokwesibonelo nxa izimo zethu zingatshintsha kumbe nxa imibono yethu lalokho esikukhethayo kutshiyene lokwabanye.

WOBA NGUMUNTU OZWISISAYO NXA IZIMO ZINGATSHINTSHA

8. Kuyini okungasinceda ukuthi sibe ngabantu abazwisisayo nxa izimo zingatshintsha? (Khangela lamabala angaphansi.)

8 Nxa izimo zingatshintsha empilweni kumele sibe ngabantu abazwisisayo sivume ukutshintsha. Phela nxa izimo zingatshintsha kujayele ukuvela ezinye inhlupho esiyabe singazikhangelelanga. Ngokwesibonelo ungazithola usuhlaselwe ngumkhuhlane obungawulindelanga, kumbe kungaqabuka sekulohlupho lwemali elizweni, kumbe sekulotshintsho kwezombusazwe okungabangela ukuthi impilo ibe nzima kakhulu. (Umtshu. 9:11; 1 Khor. 7:31) Kanti njalo singakhathazeka nxa kungathiwa sitshintshe umsebenzi ebesiwenza enhlanganisweni kaJehova. Kungelani lokuthi kwenzakalani, okungasinceda ukuthi sivumelane lotshintsho yizinto lezi ezine: (1) Kwamukele ukuthi izimo sezitshintshile, (2) khangela phambili ungazihluphi ngosekudlulile, (3) cabanga ngezinto ezinhle ezenzakalayo empilweni yakho njalo (4) ncedisa abanye. b Khathesi asixoxeni ngalokho okwenzakala kwabanye okuzasitshengisa ukuthi izinto lezi ezine zizasinceda njani.

9. U-Emanuele loFrancesca balwisana njani lobunzima obabehlela bengakhangelelanga?

9 Kwamukele ukuthi izimo sezitshintshile. U-Emanuele loFrancesca baphiwa umsebenzi wokuba ngamamishinari kwelinye ilizwe. Bathi besaqalisa ukufundela ulimi olwalukhulunywa elizweni lelo futhi bezama ukwazana labafowethu labodadewethu bebandla abasebengena lalo, kwahle kwaba lomkhuhlane weCOVID-19 njalo kwasekumele bahlale bodwa bangahlangani labanye. Kusenjalo uFrancesca wafelwa ngunina. UFrancesca wayefuna sibili ukuthi ayekhala labangakibo kodwa kwakungavumi ukuthi ahambe ngenxa yomkhuhlane weCOVID-19. Kuyini okwamnceda ukuthi alwisane lobunzima lobu? Okokuqala, u-Emanuele loFrancesca bathandaza kuJehova becela ukuhlakanipha ukuze bangakhathazeki kakhulu ngezinto ezazingenzakala. UJehova wayiphendula ngesikhathi esifaneleyo imithandazo yabo ngokubanika izinto ezazibaqinisa ukholo esebenzisa inhlanganiso yakhe. Ngokwesibonelo bakhuthazwa ngomunye umfowethu abambona kweyinye ividiyo owathi: “Nxa ungacabanga ngezinto owawulazo kuqala uyadana kakhulu, kodwa nxa ungaphangisa ukwamukela isimo osukuso uzathokoza futhi usibone njengethuba lokukhonza uJehova lokunceda abanye.” c Okwesibili, bathuthukisa indlela ababetshumayela ngayo ngefoni baze bathola lomuntu abaqalisa ukufunda laye iBhayibhili. Okwesithathu, bavuma ukuthi abafowethu labodadewethu ababesebandleni labo babakhuthaze futhi babancedise njalo babetshengisa ukuthi bayabonga ngalokho ababebenzela khona. Omunye udadewethu wayebathumezela umlayezo omfitshane owawulamazwi aseBhayibhilini nsuku zonke okomnyaka wonke. Nxa lathi singemukela utshintsho sizathokoza ngalokho esenelisa ukukwenza.

10. Kuyini okwanceda omunye udade ukuthi avumelane lotshintsho olwenzakala empilweni yakhe?

10 Khangela phambili ungazihluphi ngosekudlulile futhi cabanga ngezinto ezinhle ezenzakalayo empilweni yakho. Omunye udade waseRomania okuthiwa nguChristina ohlala eJapan wadana kakhulu ngesikhathi ibandla lesiNgisi ayengena lalo livalwa. Kodwa kazange aqhubeke ecabanga ngalokho okwasekwenzakele. Wakhetha ukuthi enze konke okusemandleni akhe ebandleni elikhuluma ulimi lwesiJapan ayesengena lalo, wasebenza nzima ekutshumayeleni. Wacela omunye owesifazana ayeke wasebenza laye ukuthi amncedise ukufundela isiJapan. Owesifazana lo wavuma ukufundisa uChristina isiJapan esebenzisa iBhayibhili lebhuku elithi Ungathokoza Kuze Kube Nini Lanini! UChristina walufunda ulimi lolo njalo okuhle yikuthi lowesifazana lo owayemfundisa wayesefuna ukufunda iBhayibhili. Nxa singakhangela okuphambili futhi sicabange ngokuhle okuyabe kusenzakala, utshintsho oluyabe lubuye singakhangelelanga lungenza ukuthi sithole izibusiso esiyabe singazicabangeli.

11. Kuyini okwenziwa ngomunye umfowethu lodadewethu ababa lohlupho lwemali?

11 Ncedisa abanye. Omunye umfowethu lodadewethu abahlala lapho okungavunyelwa khona umsebenzi wethu baba lohlupho lwemali ngesikhathi imali yelizwe labo isiwa. Kuyini okwabanceda ukuthi balwamukele utshintsho lolu? Okokuqala abakwenzayo yikuzama ukuphila ngezinto ezilutshwana. Kanti njalo abazange bacabange kakhulu ngenhlupho zabo kodwa basebeqeda isikhathi esinengi betshumayela futhi bencedisa abanye. (Imiseb. 20:35) Umfowethu wathi: “Ukuqeda isikhathi esinengi sisekutshumayeleni kwasinceda ukuthi singacabangi kakhulu ngenhlupho zethu kodwa sibe lesikhathi esinengi sokwenza intando kaNkulunkulu.” Nxa izimo zethu zingatshintsha kumele sihlale sikhumbula ukuthi kuqakatheke kakhulu ukuthi siqhubeke sincedisa abanye, ikakhulu ngokwenza umsebenzi wokutshumayela.

12. Singafundani kulokho okwakusenziwa ngumphostoli uPhawuli?

12 Nxa sitshumayeza abantu kumele sivumelane lezimo. Sihlangana labantu abakholwa izinto ezitshiyeneyo, abacabanga ngendlela etshiyeneyo futhi abavela ezindaweni ezehlukeneyo. Umphostoli uPhawuli wayevumelana lezimo njalo singafunda okunengi kuye. UJesu wanika uPhawuli umsebenzi wokuthi abe ‘ngumphostoli kwabezinye izizwe.’ (Rom. 11:13) UPhawuli wayetshumayeza amaJuda, amaGrikhi, izifundiswa, abalimi ababengabayanga, abahlonitshwa kanye lamakhosi. UPhawuli waba “yizinto zonke kuyo yonke imihlobo yabantu” ukuze athinte inhliziyo zabantu bonke laba ababetshiyene. (1 Khor. 9:19-23) Wayecabangisisa ngamasiko abantu ayebatshumayeza, lalapho ababevela khona kanye lalokho ababekukholwa, abesetshintsha intshumayelo yakhe ukuze ihambelane labo. Lathi singathuthukisa indlela esitshumayela ngayo ngokuhlala sicabangisisa ngabantu esibatshumayezayo besesitshintsha intshumayelo yethu ukuze sikhulume ngalokho okuzabanceda.

HLONIPHA IMIBONO YABANYE

Nxa singaba ngabantu abazwisisayo sizahlonipha imibono yabanye (Khangela indima 13)

13. U-1 Khorinte 8:9 usixwayisa ngani okumele siyinanzelele?

13 Ukuba ngabantu abazwisisayo kuyasinceda lokuthi sihloniphe imibono yabanye. Abanye odadewethu bathanda ukuzicomba kodwa abanye abakuthandi lokho. Amanye amaKhristu akhululekile ukunatha utshwala kodwa amanye akhetha ukungabuthinti. Wonke amaKhristu ayakufuna ukuba lempilakahle kodwa akhetha ukwelatshwa ngendlela ezitshiyeneyo. Nxa singabona angathi eyethu imibono yiyo eqondileyo besesizama ukutshotshozela ibandla lonke ukuthi lilandele thina, singakhuba abanye futhi sidale ukwehlukana. Asifuni ngitsho lakancane ukwenza njalo! (Bala u-1 Khorinte 8:9; 10:23, 24) Ake sixoxe ngezibonelo ezimbili ezitshengisa ukuthi ukusebenzisa izimiso eziseBhayibhilini kungasinceda njani ukuthi sihloniphe abanye futhi senze ukuthi kube lokuthula.

Nxa singaba ngabantu abazwisisayo sizahlonipha imibono yabanye (Khangela indima 14)

14. Yiziphi izimiso eziseBhayibhilini ezingasinceda nxa sikhetha indlela esizazilungisa ngayo lesizagqoka ngayo?

14 Indlela esigqoka ngayo lesizilungisa ngayo. UJehova kasitsheli ukuthi sigqoke lokhu kumbe lokhuyana kodwa usinika izimiso okumele sizisebenzise. Kumele sigqoke ngendlela ezayenza kukhanye ukuthi sikhonza uNkulunkulu wethu uJehova, sitshengise ukuthi singabantu abazwisisayo, abangadlulisi amalawulo futhi ‘abazisebenzisa kuhle ingqondo zabo.’ (1 Thim. 2:9, 10; 1 Phet. 3:3) Asifuni kugqoka ngendlela ezakwenza abantu basimangale. Izimiso eziseBhayibhilini zizanceda labadala ukuthi bangazibekeli imithetho yabo mayelana lezindlela zokugqoka kanye lokulungisa ikhanda. Ngokwesibonelo, abadala bakwelinye ibandla babefuna ukuncedisa abazalwane abasakhulayo abasebegela ngeyinye indlela eyayijayelekile emphakathini eyayitshiya inwele zizimfitshane kodwa zimahlikilili. Abadala laba babengawancedisa njani amajaha la bengawafakelanga imithetho? Umbonisi wesiqinti wabacebisa ukuthi batshele abazalwane labo bathi: “Nxa useplathifomu kodwa abantu bebe belokhu bekhangela indlela oyabe ukhangeleka ngayo kulokuthi balalelisise lokho oyabe ukutsho, kuyabe kulohlupho endleleni oyabe ugqoke futhi wazilungisa ngayo.” Lokhu kwanceda ukuthi indaba le ilungiswe kungafakwanga umthetho. d

Nxa singaba ngabantu abazwisisayo sizahlonipha imibono yabanye (Khangela indima 15)

15. Yiphi imithetho lezimiso eziseBhayibhilini ezisincedayo nxa sikhetha indlela esizakwelatshwa ngayo? (URoma 14:5)

15 Ezempilakahle. UmKhristu ngamunye kumele azikhethele indlela afuna ukwelatshwa ngayo. (Gal. 6:5) Nxa umKhristu ekhetha indlela azakwelatshwa ngayo, kulemithetho emilutshwana eseBhayibhilini okumele ayilandele. Ngokwesibonelo kulomthetho wokuthi akumelanga afakwe igazi lokuthi akumelanga azingenise esidimonini. (Imiseb. 15:20; Gal. 5:19, 20) Kodwa kwezinye izinto ezinenginengi umuntu uyazikhethela ukuthi uzakwelatshwa njani. Abanye bakhetha ukwelatshwa emakliniki lezibhedlela kuphela. Kodwa abanye bakhetha ezinye izindlela zokwelatshwa ezitshiyatshiyeneyo. Lanxa kulendlela yokwelatshwa esibona angathi yiyo eqondileyo, kumele sikwazi ukuthi abafowethu labodadewethu balelungelo lokuzikhethela indlela abelatshwa ngayo futhi kumele sihloniphe lokho abakukhethayo. Ngakho nanku okumele sihlale sikukhumbula: (1) UMbuso kaNkulunkulu yiwo kuphela ozasusa yonke imikhuhlane usenze sibe lempilakahle. (Isaya. 33:24) (2) UmKhristu ngamunye kumele ‘aqiniseke’ ukuthi lokho akukhethayo yikho okuzamnceda. (Bala uRoma 14:5.) (3) Akumelanga sahlulele abanye kumbe senze izinto ezizakwenza bakhubeke. (Rom. 14:13) (4) AmaKhristu kumele abe lothando futhi angenzi ukuthi lokho akukhethayo kucine kusenza ukuthi kube lokwehlukana ebandleni. (Rom. 14:15, 19, 20) Nxa singahlala sicabanga ngezinto lezi ezine sizahlala sizwanana labafowethu labodadewethu besesisenza ukuthi kube lokuthula ebandleni.

Nxa singaba ngabantu abazwisisayo sizahlonipha imibono yabanye (Khangela indima 16)

16. Umdala angatshengisa njani ukuthi uyazwisisa nxa esebenzelana labanye abadala? (Khangela lemifanekiso.)

16 Abadala kumele babe yisibonelo esihle endabeni yokuba ngabantu abazwisisayo. (1 Thim. 3:2, 3) Ngokwesibonelo, umdala akumelanga akhangelele ukuthi abanye abadala balandele lokho akutshoyo sonke isikhathi ngenxa nje yokuthi nguye omdala ukwedlula bonke. Kumele ananzelele ukuthi umoya ongcwele ungenza ukuthi loba nguphi umdala phakathi kwabo akhulume izinto ezizakwenza ukuthi kwenziwe isinqumo esihle. Nxa kungelasimiso seBhayibhili esephulwayo, abadala abazwisisayo bayazimisela ukulandela lokho okukhethwe ngabanengi kuqula labo, lanxa akade bekufuna kuyabe kutshiyene lalokho osekukhethiwe.

KUNCEDA NGANI UKUBA NGUMUNTU OZWISISAYO?

17. Yiziphi izibusiso ezitholwa ngamaKhristu azwisisayo?

17 Nxa amaKhristu angaba ngabantu abazwisisayo, athola izibusiso ezinengi. Siyazwanana kakhulu labafowethu labodadewethu besekusiba lokuthula ebandleni. Siyabona ubuhle bokuba phakathi kwabantu bakaJehova abamanyeneyo, abalobuntu obutshiyeneyo lamasiko atshiyeneyo. Kanti njalo okuqakatheke kakhulu yikuthi siyasuthiseka ngokwazi ukuthi silingisela uJehova uNkulunkulu wethu ozwisisayo.

INGOMA 90 Khuthazanani

a UJehova loJesu bayazwisisa njalo bafuna lathi sibe ngabantu abazwisisayo. Nxa singaba ngabantu abazwisisayo kuzakuba lula ukuthi sivumelane lezimo, ngokwesibonelo nxa singagula kumbe singaba lohlupho lwemali. Kanti njalo nxa singaba ngabantu abazwisisayo sizakwenza ukuthi ebandleni kube lokuthula lokumanyana.

b Khangela isihloko esithi “Ungenzani Izimo Zingantshintsha?” kuVukani! No. 4 2016.

c Bukela ividiyo ethi Ingxoxo Lomfowethu uDmitriy Mikhaylov esesihlokweni esithi “UJehova Wenza Ukuhlukuluzwa Kube Lithuba Lokufakaza” esiku-Gwalo Lomhlangano lukaMarch-April 2021.

d Nxa ufuna ukuthola okunengi ngendaba yokugqoka lokuzilungisa khangela isifundo 52 ebhukwini elithi Ungathokoza Kuze Kube Nini Lanini!